Ai että osaa olla kylmä! Tukholmassa ei muistini mukaan ole moneen vuoteen ollut tällaista kunnollista pitkää pakkasjaksoa. Jo yli viikon on ollut melkein kymmenen astetta miinusta (no, okei – pahimmillaan ehkä -8 – yleensä vähän vähemmän). Toisaalta muistini saattaa kyllä pettää. Säähän liittyvissä asioissa muisti on ainakin omalla kohdallani äärimmäisen lyhyt.
Se ei nyt kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että me ollaan täällä ihan kollektiivisesti häkeltyneitä, kun moneen päivään ei ole enää voinut kulkea takki auki ja tennarit jalassa perustukholmalaiseen tyyliin. Haha!
Toisaalta pikkuisen tuli pudotusta maanpinnalle ja muistutus kaiken suhteellisuudesta, kun Uumajassa asuva Peetu laittoi IG-storiesiin tänään juttua, miten siellä heillä pakkaslukemat huitelee kolmenkymmenen korvilla ja ulkona liikkumisesta ei selviä ilman tuplasettiä pitkiä kalsareita.
Lunta ei täällä meillä ole kovinkaan paljoa, mutta miinuslukemat pitää onneksi huolta siitä, että maisema pysyy edes pikkuisen valkoisena. Maa on kyllä sen verran jäinen, että moneen kertaan olen harmitellut, että jätin ostamatta Stadiumin suht sporttisen näköiset kenkiin kiinnitettävät jääpiikit, kun niitä ennen joulua hiplailin. Nyt ne on tietty joka paikasta myyty loppuun.
Oh well. Täytyy nyt vain toivoa, että sitä selviää katkomatta luitaan tai halkaisematta kalloaan tämän poikkeuksellisen talvisen jakson yli.
Tunnistaako kukaan tämän päiväisen toimistoasuni paitaa? Kyllä, se on peräisin H&M:n Balmainin kanssa tekemästä yhteistyömallistosta. Tykkäsin siitä aikoinani tosi paljon ja käytinkin toimistolla niin usein kuin tohdin. Ongelma tuollaisten näyttävien vaatteiden kanssa on se, että ne jää ihmisten mieleen ja siksi niitä ei voi käyttää niin usein, ettei tule fiilis, että tuo on aina samoissa vaatteissa… Jotain mustia tunikoita voi pitää vaikka joka toinen päivä, eikä kukaan huomaa mitään!
Syitä siihen, miksi olen pitänyt pitkähkön tauon paidan käytössä, on useita. Yksi tärkeimmistä on se, että tuollainen silkkisatiini, mistä paita on valmistettu, on mielestäni älyttömän vaikea silittää nätiksi. Silitysrauta jotenkin litistää koko helahoidon eikä lopputulos ole kauniisti hohtava, niinkuin toivoisi, vaan enemminkin epämääräisesti (ja epätasaisesti) kiiltelevä.
Tänä jouluna tsemppasimme erityisesti pitääksemme lahjojen lukumäärän säädyllisenä. Myönnän olevani ykköspahis, sillä rakastan ostaa lahjoja. Valitettavasti olen varsin lahjakas suuntaamaan lahjojenantamisviettini myös itseeni ja sehän eskaloituu äkkiä, niinkuin hyvin tiedetään.
Tänä jouluna annoin itselleni vain yhden lahjan: vaatteiden silittämiseen tarkoitetun höyryttimen. Siis sen sellaisen suuttimen, jolla voi puhkua höyryä tekstiileihin ja ne siliää kuin itsestään. Täällä laitteesta käytetään ameriikankielistä nimeä steamer, mutta ehkä suomenkielessä sille löytyy ihan oma sana?
Steamerin ansiosta olen saanut liudan vaatteita, pääasiassa paitoja, takaisin käyttöön. Jo pelkästään se ansaitsee mielestäni kunniamaininnan ja antaa oikeutuksen laitteen hankinnalle.
Mistään heräteostoksesta ei tosiaankaan ollut kyse. Olen miettinyt steamerin hyödyllisyyttä (en halunnut hankkia mitään popcornikonetta riesakseni), lukenut käyttökokemuksia, vertaillut eri testien tuloksia ja lopulta päädyin siihen tulokseen, että garderobini laajentuu välittömästi, kun saan kaikki mahdottomat silitettävät takaisin käyttöön.
Kaiken taustatyön jälkeen päädyin Philipsin mustaan steameriin – se oli testivoittaja täkäläisessä kuluttaja-lehden testissä. Mitenkään edullisin hinnaltaan se ei ollut, markkinoilta löytyy halvempiakin, mutta tunnen olevani aivan liian vanha leikkimään millään leluilla.
Toisaalta olisi ollut ihana sellainenkin, missä on oikein teline, mihin vaate ripustetaan ja joissakin ihan erillinen säiliö höyryvedelle. Näiden kohdalla tuli kuitenkin säilytystila- ja käytettävyysdilemma. Mikäli steamerin esille ottaminen olisi ihan erillinen iltapuhde, tiedän kokemuksesta, että pääosin se jäisi tekemättä. Tilanne olisi täysin toinen, jos olisi esmes pukeutumishuone, walk-in closet tai vaikka kodinhoitohuone (nehän on Suomessa varsin tavallisia!), jossa laite mahtuisi olemaan esillä ja käytettävissä aina tarpeen mukaan.
Nyt muutaman viikon käyttökokemuksella voin kuitenkin sanoa, että tuo, minkä itse ostin, on hurjan kätevä myös siksi, että se menee suht pieneen tilaan hyllylle ja on sieltä älyttömän kätevästi napattavissa tositoimiin.
Höyrytystelineen puuttumisen ratkaisin niin, että ripustan vaatteen henkarissa keittiön yläkaapin ovenkahvaan ja aukaisen oven. Ainakin paidat ja jakut on näin juuri tismalleen oikealla korkeudella höyryttelyä varten!
(Ja siis tämä ei ole todellakaan maksettu mainos vaan ihan käyttäjäkokemus, jos joku siellä kulkee samoissa mietteissä! Vaatteiden hyvä ja oikeanlainen huolto on ollut tärkeä teema täällä blogissa ihan alkuajoista lähtien. Esim. ikivanhat tahranpoistovinkit ja tietoa tekstiilien, nahan, kenkien ja laukkujen hoidosta)
- paita, Balmain x H&M
- hame, H&M
- kengät, Acne
