Olen jaksanut aina narista siitä, miten hankalaa välikausipukeutuminen on. Ikinä ei tiedä tarviiko jo kaivaa villaisimmat nutut esiin, vai lämmittääkö syysaurinko niin, että päivällä saa hikoilla kuin kesällä konsanaan. Hame ilman sukkiksia on liian vähän, mutta niiden kanssa olo on jotenkin liiankin talvinen. Potentiaalista arkipukeutumiskriisiaikaa tällainen välisesonki.
Klassinen napapiiriratkaisu välikausipukeutumiseen on luonnollisesti kerrospukeutuminen. Ja mielellään iso kassi. Näin sitä voi sitten päivän mittaan joka käänteessä hienosäätää asun lämmöneristysominaisuuksia.
Toisaalta, jos tarkemmin ajattelee, keskiverto toimistorotan ilmasto on kyllä aika tasainen ympäri vuoden. Toki takkia, kenkää ja sen sellaista pitää säätää sesongin mukaan, mutta mistään eräretkeilystä ei kuitenkaan ole kyse.
Hoksasin tänään, että oikeastaan tykkään pukeutua juuri nyt, kun toinen jalka viipyilee vielä viimeisissä kesämuistoissa ja toinen harhailee jo vaikka missä syysmyrskyissä. Tänäänkin oli välillä ihan mieletön auringonpaiste – ja lämpöasteita sen mukaan. Vähän kun sitten katsoi muualle, olikin ihan mahottoman rankkasadekuuron aika.
Mokkanahkaiset, nahkapohjaiset nirunarusandaalini selvisivät tämänpäiväisestä tulikasteesta (hehe, kasteesta..) ihan mainiosti, vaikka olisihan se parempi välttää niiden uittamista syyssateissa. Mutta kun aamulla oli kuivaa ja kaunista, niin eihän sitä silloin usko, että iPhonen sadekuuroja lupaava ennustus voisi mitenkään olla oikeassa.
Muutenkin tämänpäiväinen asuni on ihan tyypillistä toimistopukeutumistani. Rentoja ja skarppeja elementtejä yhdistelemällä saa mukavan, mutta hyvin töihin sopivan kokonaisuuden. Kuvasta tosin puuttuu läpinäkyvä sateenvarjoni – olennainen osa sadekuuropäivän asua.
- paita, Filippa K
- housut, H&M
- takki, Acne
- kengät, Rizzo
- laukku, Mulberry
