Parin kunnon syyssadepäivän jälkeen tänään on taas paistanut aurinko. Lounaan jälkeen käytiin kollegan kanssa tekemässä pieni kävelylenkki ja ihanhan siinä oli tulla hiki.

Syksyn aurinko on kuitenkin erilainen. Näin syyskuussa se vielä lämmittää ihan kivasti, mutta sävy on muuttunut keltaisemmaksi ja varjot pidemmäksi. Sadonkorjuunkypsä valo tuntuu antavan energiaa. Syksyn alku on ainakin itselleni uuden luomisen ja aloittamisen aikaa paljon enemmän kuin joku vuoden vaihde.

Silti en voi väittää olevani mikään syysihminen. Kouluaikoina pelkäsin syksyn alkua niin paljon, että nykyään varmaan päätyisin nuorisoterapeutin vastaanotolle. Eikä kysymyksessä tosiaankaan ollut mikään koulunaloitusstressi tai muihin aktiviteetteihin liittyvä ahdistus. En vain kestänyt ajatusta pimeydestä.

Nykyään on paljon helpompaa, mutta kyllähän se pikkuisen asennetta ja pitkin syksyä asettuvia valoisia kiintopisteitä vaatii, että kykenen nauttimaan tästäkin vaiheesta.

Toista se oli pari viikkoa sitten, kun aurinkokin puhui vielä kesää ja syksyn tulo oli vain kaiku kalenterikuukauden nimessä…

Dun ja Peetu nappasivat Mintun kameran kävelyretkelle mukaan. Kuvista tuli niin kivoja, loppukesän valoa hehkuvia, että ajattelin muidenkin kesäihmisten nauttivan niiden näkemisestä.

Peetun Forever21-mekko onkin ollut täällä jo esittelyssä – samoin Karkilta peritty tummansininen TopShopin 3/4 -hihainen jakku, valkoiset Converset ja Marc by Marc Jacobsin laukkukin. Asusteena auringonvalon lisäksi Cheap Mondayn aurinkolasit.