Sivusilmällä olen rekisteröinyt Pohjanlahden itäpuolella vellovan keskustelun naimisiinmenosta ja avioliiton solmimisesta. Jotenkin automaattisesti ja asiaan sen paremmin perehtymättä olen luokitellut tuon samantyyliseksi kohkaamiseksi, mitä nyt esmes facebookissa pulpahtelee esiin aina silloin tällöin – enkä kiinnittänyt siihen sen enempää huomiota. Kunnes tänään luin Irenen postauksen Ihmisoikeuksien puolesta ja asian ydin ja koko kuva valkeni minulle.

Siis oikeasti – miten VOI olla mahdollista, että nykyaikaisessa modernissa demokratiassa laki säätelee, että ööö – sä saat mennä naimisiin… ja sä, mut sä et!?

Tuntuu täysin surrealistiselta edes kirjoittaa puolustuspuheenvuoroa jollekin niin itsestäänselvälle asialle kuin avioliiton solmimiselle. Jos kaksi aikuista ihmistä haluaa solmia avioliiton keskenään se on kai heidän asiansa? Ei yhteiskunta ole puuttunut aiheeseen silloinkaan, kun se yksi entinen mäkikotka, kyläkaupan pitäjä tai glamour-tanssija halusivat naimisiin.

En ole kuullut ainoatakaan edes kaukaisesti älyllistä argumenttia, miksi samaa sukupuolta olevien ihmisten naimisiin menoa ei voisi sallia. Päinvastoin – tuntuu, että vastustajien one linerit sopisivat huomattavasti paremmin perustelemaan esimerkiksi kaikkien edellä mainittujen seiskapäivää julkkisten avioliitonsolmimisoikeuden poistamista. Mutta näinhän ei ole, koska he ovat heteroita ja siksi perustavat kristillisä arvoja kunnioittavan perheen, jossa lasten on hyvä kasvaa – vai miten se meni?

Jokainen vastustava mielipide tai asian korjaavaa päätöksentekoa lykkäävä toimenpide herättää hyisen tunteen pimeästä keskiajasta. Ja että jostain niin itsestäänselvästä kuin tasa-arvoisesta avioliittolaista ylipäätään pitää edes keskustella herättää vihansekaista ällötystä.

Kansalaisaloite tasa-arvoisen avioliittolain puolesta aukeaa allekirjoitettavaksi 19.3. Minä allekirjoitan – tosin hämmentyneenä ja surullisena siitä, että tällainen selvä virhe lainsäädännössä ei ole korjaantunut läpihuutojuttuna jo aikapäiviä sitten. Toivottavasti sinäkin allekirjoitat.

Kuva facebookista kaverin seinältä (kiits Pasi!).

Mihin ihmeeseen kaikki päivät vaan häviävät?? En käsitä. Nytkin pitäisi olla jo peiton alla tankkaamassa virtaa ensi viikon koitoksiin, mutta halusin kuitenkin tulla laittamaan blogiin Karkista eilen illalla nappaamani kuvat.

Äiskän kaunis mustavalkoinen mekko kelpasi päälle, kun neito suuntasi Tukholman yliopiston lakiopiskelijoiden sittningiin. Kyseessä oli Karkin ekat juhlat näissä merkeissä uusien opiskelukavereitten kanssa – sen jälkeen siis, kun opinahjo vuodenvaihteessa vaihtui Uppsalan yliopistosta Tukholman yliopistoksi. Vähän tais jänskittää, mutta kivaa kuulemma oli – ja paljon mahtavan kivoja tyyppejä.

Mekko on peräisin parin vuoden takaiselta Costa Rican reissulta. Korvissa Karkilla on Marc by Marc Jacobsin nappikorvikset ja jalassa Rizzon ballerinat.

Vielä ehtii hyvin osallistua mahtavien Sebastian-hiustuotteiden arvontaan! Paketin arvo on peräti 85 € ja voittotsäänssit erinomaiset!

Klikkaa itsesi kilpailusivulle tästä!

Jokin aika sitten tilaamani H&M-paketti saapui kyllä ihan hyvässä järjestyksessä ja ajallaan, mutta monestakin syystä on ollut niin haipakkaa, että tulokkaat pääsevät esittelyyn vasta nyt. Kaikki ostokset aion pitää – olen aika surkea ylipäätään palauttelemaan mitään nettiostoksiania. Kaikki ei nyt ollut ihan ooh-rakastuin-kuoliaaksi -tasoa, mutta joka vaatteelle löytyy varmasti käyttöä ihan pidempäänkin.

T-paitamainen malli ja kiva lahjapaperikukallinen kuosi terävästi rajaavilla mustilla yksityiskohdilla ratkaisi tilaustilanteessa. Luin kyllä tuoteselosteesta, että paita on 100 % polyesteriä, mutta ajattelin, että eihän nykyään tekokuidutkaan ole sitä mitä ennen – päinvastoin. No, yhden henkisesti tiukan päivän paidassa vietettyäni voin todeta, että parempikin tsägä olisi materiaalin suhteen voinut käydä. Tavallisina toimistopäivinä tuo toiminee juuri niinkuin olen ajatellutkin. Malli on kuitenkin erittäin kiva, painatus sopivasti kreisin ja kitschin välimaastossa ja mustat väripalkit sivuilla antavat kivasti virtaviivaisuutta.. Kukkapaita löytyy täältä ja kokojakin on näköjään tarjolla ihan hyvin edelleen. Kovasti tai herkästi hikoileville en kyllä suosittele.

Mustavalkoinen mekko on ihanasti juuri niin cool kuin ajattelinkin. Sen sijaan en näköjään yhtään vaivautunut ajattelemaan, että en oikeastaan tykkää korkeista tai pooloista kauluksista. Mekon materiaali on ihanan napakkaa jerseytä – tosin aika polyesteristä tämäkin, mutta viskoosiin sekoitettuna olo ei ole yhtään hiostava tyköistuvasta mallista huolimatta. Kauluksen kanssa opin ehkä elämään. Lähinnä siksi, että mekko on muuten niin hieno, vaikka täytyy kyllä tunnustaa, että spontaani reaktioni oli, että voiskohan pääntielle tehdä jotain. Aika hyvin tuo on käynyt kaupaksi, koska täällä näyttäisi olevan jäljellä enää kokoa 36.

Mintunvihreä mekko on aivan ihana – eikä onneksi ollenkaan niin lyhyt kuin aluksi pelkäsin. Materiaali on aavistuksen hohtavankiiltävää, muttei missään tapauksessa niin paljoa, etteikö tuo kävisi mainiosti ihan arkisesta office-asusta. Ihmeellisesti näyttää väri vaihtelevan kuvassa, mutta oikea sävy on lähinnä tuollainen “lämmin” mintunvihreä, mikä näkyy kuvan yläosassa. Aavistuksen a-linjainen mekko on niin kiva, että olen jopa vähän miettinyt, että pitäiskö sitä tilata sama, mutta syvän korallinpunaisena…

Kaikkein onnistunein ostos oli ehdottomasti musta, bikertyyppinen vetoketjujakku! Materiaali on tosi kivan karkean oloinen ja hyvän tuntuinen, vaikka onkin pelkkää akryyliä ja polyesteriä. Istuvuus on erinomainen ja tykkään erittäin paljon fiiliksestä, joka on fiksumpi kuin siistin neuletakin, mutta rennompi kuin vapaamuotoisen bleiserin.

Yleensä teen Henkalle maksimissaan kolme tilausta vuodessa (syksyn ja kevään designeryhteistyöt + yksi tilaus peruskamaa, t-paitoja, sukkia, etc), mutta nyt päätin, että tuo jakku on saatava myös luonnonvalkoisena. Pelkkää jakkua en tietenkään voi tilata, joten nyt voisi olla hyvä hetki hankkia jotain kivaa kevätkotiin…