Irenen postaus palautti mieleen yhden kaikkien aikojen suosikkisarjoistani. Nykyään True Blood tulee niin niin harvoin, että pakkomielteen pitäminen pysyy suht aisoissa ja välillä koko sarja jopa unohtuu… Pahimpaan abstinessiin lueskelin joskus aikoinaan Sookie Stackhouse Novels -kirjoja, mutta en kyllä oikein päässyt niiden kanssa samaan imuun kuin tv-sarjan.

Uusia True Blood jaksoja pitää taas odottaa kesään asti. Aaargh! On varmaan pakko katsoa kolmos- ja nelossesonki tässä odotellessa uudelleen. Ykkönen ja kakkonen ollaan katsottu Peetun kanssa niin moneen kertaan, että niiden voi antaa levätä hetken.

Laitetaan kuiteskin ystävänpäivätoivotukset maailmalle kunnon vampyyrihengessä!

Toivotan kaikille juuri sellaista ystävänpäivää kuin kukin itselleen toivoo!!

Minttu pötköttelee kotosalla vatsaflussassa (no details!!) ja Vesa on duunihommissa Suomessa, joten kaikenlainen juhlistaminen ja romantiikka teletransporteerataan täällä seuraavaan mahdolliseen ajankohtaan – toivon mukaan jo viikonlopuksi.

Tiedättehän sen tunteen, kun on ulkomailla jossain ja haluaisi mennä syömään johonkin kivaan paikallisten suosimaan ravintolaan? Ja niin sitä kuitenkin päätyy parhaimmassa tapauksessa johonkin ihan ookoo paikkaan syömään melko hyvää ruokaa – tosin vieläkin useammin kohdalle osuu joku itsestään selvä, helposti löydettävä mesta, jossa keskinkertaisesta sapuskasta saa maksaa kohtuutonta ylihintaa. Tukholmassa tuollainen paikka olisi esim. Kungsträdgårdenin Friday’s… Keskeinen paikka, laatuun nähden kalliit hinnat ja ruuat ehkä sellaista McDonald’s plus -tasoa. Mutta sinnehän sitä on helppo päätyä, jos hengailee keskustassa shoppailemassa eikä tunne paikkoja.

No nyt tässä tulee ravintolavinkki, joka kannattaa laittaa talteen seuraavaa Tukholman reissua/keskustashoppailukierrosta varten: aivan törkeän hyvää – ja asiasta jotain tietävien mukaan myös uskomattoman autenttista – meksikolaista “pikaruokaa” saa pienestä La Neta -ravintolasta!

Ruokalistaa ei ole pituudella pilattu. Tarjolla on muutamia eri vaihtoehtoja tacoja ja quesadilloja. Mutta se riittää! Ruoka on tosiaan ihan tajuttoman hyvää ja vaatimattomasti, etten jopa sanoisi hieman askeettisesti sisustettu ravintola on aina täynnä ihmisiä. Kesällä ravintola leviää iloisen epäpohjoismaalaisesti ulos asti, mutta näin talvella pitää yrittää löytää oma lokonen pöytien ääreltä.

Henkilökunta on pääasiassa espanjankielistä, mutta kyllä siellä aina joku sen verran ruotsia tai englantia puhuu, että tilaushommat saadaan selvitettyä. Ja hinnat ovat Tukholman mittakaavassa todella edulliset. (Peetu huudahti juuri tuossa keittiöstä, että “voi paljastatko sä nyt mun parhaan Tukholmavinkkini kaikille sun blogin lukijoille!!” :D)

Lättyset tulee nopsasti pöytään konstailemattomilla muovilautasilla. Täytteissä on valinnanvaraa ja kasvissyöjille on monta eri vaihtoehtoa. Täytteet eivät ole valmiiksi mitenkään erityisen tulisia tai hurjasti maustettuja. Tarjolla on kaikenlaisia salsoja ja sooseja, sipuli- ja korianterisilppua, joilla herkut voi maustaa just mieleisekseen.

Nom nom nom nom nom nom…

Tosiaan, ympäristö on aika simppeli, mutta sen ei kannata antaa hämätä. Ruoka on todella hyvää (jos ei nyt tullut vielä sanottua… haha!) ja meininki ihan kuin olisi tehnyt pienen pikatripin Meksikoon!

Näytä suurempi kartta

Eikä tuo Barnhusgatan 2 nyt niiin kaukana parhaimmilta shoppailualueilta ole. Hötorgetin t-bana-asemalta tuonne kävelee maks. 10 minuuttia. Ja jokaikinen minuutti on sen väärti!!

Ai että olikin hauskat juhlat eilen!! En muista, milloin olisin viimeksi tanssinut ja nauranut yhtä paljon. Jotain kummallista siinä synttärikakussa kuitenkin taisi olla, kun tänään on ollut niin kovin hutera olo… ;D No, mikäs siihen olotilaan paremmin sopisi kuin menneen viikon treenien listaus.

Ihan älyttömän paljon ei kyllä taaskaan sitä listattavaa kertynyt. Maanantaina oltiin varattu Peetun kanssa boxing, mutta päädyttiin molemmat jonopaikoille. Eikä sitten lopulta saatu paikkaa tunnilta. Niinpä vedettiin taas kunnon spurtit crosstrainerilla. Tiistaille olin varannut SH’Bamin, mutta peruutin sen, kun viime sunnuntain ja maanantain treenit painoivat vielä jaloissa aika tehokkaasti. Torstaina oli treffit Suomityttöjengin kanssa (väsättiin pieni ohjelmanumero eilisiin juhliin) ja tarkoituksenani oli käydä salilla ennen sitä. Sitten muistin, että perjantaina on Peetun nimpparit ja ystävänpäiväkin on tulossa, joten melkein koko treeniaika meni shoppaillessa.

Ja tänään on urheilulta tuntunut jo pelkästään sohvalta ylös nouseminen. Mutta sitä ei kai oikein lasketa… 😀

TREENIT VKO 6

Maanantai, crosstrainer 50 min + lihaskunto

• Aivan loistava draivi crosstrainerilla! Vedettiin Peetun kanssa vierekkäin, pulssi oli koko ajan reilut 140. 50 minuuttia meni hujauksessa, kun telkkarista tuli ensin Big Bang Theory ja sitten Friendsit. Lihaskunto-osuus jäi aika lyhyeksi, mutta tehtiin kuitenkin vatsalihakset perusteellisesti ja vähän selkää ja hartioita. Plus venyteltiin kunnolla.

Torstai, kuntopyörä 35 min

• Joku sanoi joskus, että jokainen otettu askel on treenin kannalta parempi kuin  että sen jättäisi ottamatta. Sillä logiikalla poljin kuntopyörää (kaikki crosstrainerit oli varattu) matalalla sykkeellä vähän reilu puoli tuntia. Onhan se nyt tyhjää parempi…

Lauantai, Body Balance 55 min

• Oli ihana aloittaa lauantai-aamu balancella. Tunsin, että tosiaan tarvitsen kipeästi niitä venyttelyjä ja muutenkin kropassa oli tunnin jälkeen aivan mahtava olo.

Se oli sitten sellainen treeniviikko… Oikeastaan en ole erityisen tyytyväinen liikunnan määrään, mutta tällaista se joskus on, kun on välillä vähän laiffiakin.

Ensi viikolle olen varannut aika monta ohjattua tuntia SATSiin. Jotenkin tuntuu, että crosstrainer-kiintiö olisi nyt vähäksi aikaa täynnä. Lisäksi puhutiin Peetun kanssa, että kaivettaisiin lumilaudat esiin ja mentäisiin joku ilta tuohon meidän “omaan” laskettelurinteeseen vähän kurvailemaan. Se kun on kätevästi tuossa ihan vieressä (monot jalassa sinne kävelee meiltä kymmenessä minuutissa) ja pari tuntia raikkaassa talvi-ilmassa tekisi kyllä kummasti terää toimistopäivän päälle.

Karseee kiire taas!! Nyt kyllä olin alkanut valmistautumisen hyvissä ajoin. Iho on kuorittu (milloin tämä lomareissun jälkeinen ihon kesiminen oikein loppuu??), kynnet lakattu ja Mike Monroen sanoin “silmiin laitettu vähän ilmettä”… Sitten kiskaisin juhlamekon päälle ja tuumasin, että nythän sitä vois napsaista pari kivaa kuvaa tänne blogiinkin, kun on tuota aikaakin vielä.

Noin sadantuhannen “napsaisun” jälkeen totesin, että eihän tästä tule mitään. Valo ei yksinkertaisesti riitä, eikä Mintun taidoilla järkkärin asetuksista saanut tähän hätään mitään tolkkua. Tässä on kaikessa ihanuudessaan tasan ainokainen edes vähän sinnepäin oleva kuva…

Että sellasta…

Kaikki muukaan ei mennyt putkeen. Piti nimittäin tehdä suoristusrudalla kiharoita. Muutaman poltetun sormen ja väkäkulmaiseksi muuttuneen hiussuortuvan jälkeen kiljuin Peetun apuihin ja sain sentään jotenkin suoristettua karvat.

No mutta nyt täytyy ihan oikeasti lähteä juoksemaan! Täytyy toivoa, että tämä onnistuneiden projektien päivä ei pääty siihen, että taitan nilkkani/liukastun/litistyn tunnelbanan ovien väliin tai muuta yhtä todennäköistä… Haha!

Perjantain ja Peetun – elikkä Elinan – nimipäivän kunniaksi pitkästä aikaa esittelyssä neitokaisen asu.

Täällä on ollut ihan paukkuvat pakkaset viimepäivinä. Joo – tiedetään, että lahden sillä puolella on joka päivä vähintään 10 pakkasastetta enemmän, mutta tukholmalaisen mittapuun mukaan miinus yhdeksän astetta on jo valittamisen arvoista ja kylmäshokki uhkaa hetkenä minä hyvänsä. 😀

Peetu on vannoutunut hametyttö, eikä pakkaskelitkään saa häntä kiskomaan farkkuja jalkaan. Eikä uhkailu. Kokeiltu on. Koska paleleminen on kuitenkin inhaa, on neito kehittänyt parikin hyvää “näin selviän hameella pakkasella” -keinoa. Varsin katu-uskottavat vinkit pitää tietty laittaa heti jakoon – elikkä Peetun pakkaspukeutumisvinkit vassokuu:

1. tavallisia paksuja sukkiksia kannattaa pukea parit-kolmet, kovalla pakkasella neljätkin, päällekäin. (Mintun kommentti: kerrospukeutumista mikrotasolla. Ja aivan käsittämättömällä tavalla eristävien ilmakerrosten logiikka tuntuu toimivan myös sukkiksien kohdalla!)
2. hameen, varsinkin leveähelmaisen hameen alle kannattaa laittaa paksusta trikoosta tehty minihame. (Mintun kommentti: toimii samaan tapaan kuin ne karseat “villahousut”, jotka ennenvanhaan oli pakko pukea kylmällä säällä hameen alle, mutta on kivemman näköinen.)

• neule, Vero Moda
• toppi, H&M
• hame, TopShop
• sukkikset, H&M (vain yhdet kuvauksessa… ;D)
• bootsit, 2nd hand (Americana)
• kaulakoru, Kalevala Koru

Kuvat: Katriina Mäkinen