Vuoden pimein hetki on ohi. Onneksi. Ei hetkeäkään liian aikaisin. Tästä lähtien ollaan matkalla kohti valoa – ja aina vaan lyhyemmiksi käyvät päivät on ohitse taas hetkeksi.

Vaikka ihan hurjasti ei kyllä kehtaa keleistä valitella. Tänään, kun aamulla aikaisin lähdettiin tekemään joulun suurruokaostoksia, tuntui kuin olisi lähinnä pääsiäinen. + 8 asteen lämpötila ja pilvien lomasta varsin avomielisesti näytille tuleva aurinko ei todellakaan vihjaillut sen paremmin vuoden pimeimmästä vuodenajasta kuin talvisesta joulujuhlasta. En valita todellakaan. Tällainen leuto, lumeton talvi kelpaa kyllä aivan mainiosti. Lähden sitten vaikka Alpeille, kun lumi-abstinessi alkaa todella vaivata.

Täällä meillä ollaan jo aika vahvasti joulu-modessa. Oikeastaan aivan ihanaa, että jouluaatto on tiistaina. Kaikki säätäminen, siivoaminen ja hässäkkä ehtii hyvin asettua, kun on vapaana jo ennen niitä varsinaisia pyhiä.

Eilen pidettiin Karkin ja Peetun kanssa oikein perusteellinen siivouspäivä. Jynssättiin koko kämppä lattiasta kattoon. Imurin ääntä vihaava Sunshine oli jo aivan kauhuissaan, että eikö tästä ikinä tule loppua.

Seiskan aikaan tuotiin kuusi sisälle ja jumituttiin sohvalle tölläämään Hart of Dixietä. Peetu lähti jossain vaiheessa tapaamaan kavereitaan – eikä voinut uskoa silmiään yhden aikaan takaisin kotiin tullessaan, kun me Karkin kanssa tapitettiin edelleen jakso toisensa perään.

(Me ollaan nyt Karkin kanssa kakkossesongin about puolessavälissä. Olen kuitenkin katsonut Peetun kanssa jo kolmannen sesongin uuden jaksot. Oikeastaan aloin sarjan alusta vasta nyt, kun kolmossesonki jäi joulutauolle. Eli tavallaan siis tiedän, että ehdoton suosikkiparini, *spoiler warning*, on nyt vihdoinkin oikeasti kimpassa, mutta että kolmossesongilla sitten enää ei. Samanaikaisesti haluan ahmia kaikki loput jaksot nyt heti ja en katsoa ollenkaan, koska en kestä, jos (kun) he eroavat…).

Lisäksi kunnon joulu-mode edellyttää suklaata ja kiitäväkantisia muotilehtiä. Epähuomiossa jäi tänään aamuisella kauppareissulla Karkin lemppari, Paradis-rasia, ostamatta. No, sillä varjolla sain neidon houkuteltua vielä pienelle kävelylenkille joulun auringossa.

Koko meidän koti on nyt lastattu aivan täyteen kynttilöitä sekä LED-versioina että perinteisinä. Välillä tuntuu, että joulu on vain ihana tekosyy kaikkien valojen kanssa irroittelemiseen.

Kuusi on myös koristeltu, rakkaimmat perinnekoristeet kaivettu esiin, piparkakkujen pimppaus täydessä vauhdissa ja jääkaappi ahdettu täyteen ihania herkkuja.

Huomenna on tosin vielä työpäivä. Peetu menee oikein toimistolle, Karkin pitää lukea tenttiin ja Minttu tekee etäduunia kotitoimistolta. Eli ihan ellun kanaksi tässä ei vielä sovi heittäytyä. Puoliksi vain.

Joulu-mode tarkoittaa kuitenkin sitä, että täällä blogissa on varmaan nyt vähän hiljaisempaa. Huomenna tosin julkaisen vihdoinkin sen mahtavan OBH Nordiga Magic Brush -arvonnan voittajan – ja tuskin ihan kokonaan kykenen pitämään sormiani pois näppikseltä muutenkaan, mutta pieni joulurauha saattaa nyt hiipiä tänne blogiinkin.

Ja muistakaa: nyt ollaan menossa valoa kohti!