[mittaustagi]
[conversionpixel campaign=’BOSSTheScent’ title=’Tuoksun viettelevä voima + mieletön BOSS arvonta!’]
Tiedän, että monet vaihtelevat käyttämiään tuoksuja tilanteen ja fiiliksen mukaan. Joillakin parfyymi vaihtuu vuodenaikojen tahdissa ja tiedän ainakin yhden, jonka mielestä tuoksun pullon tulee matsata asuun. Itse en ole mikään näistä tyypeistä. Vaihdan tuoksua vain harvoin ja silloinkin merkatakseni uutta elämänvaihetta tai ainakin pyrkimystä siihen. Tästä syystä jokainen käyttämäni tuoksu on täynnä muistoja, fiiliksiä ja tunteita. En tarvitse kuin pienen nuuhkaisun jotain aiemmin käyttämääni parfyymia, kun lennähdän välittömästi siihen elämänvaiheeseen, jolloin tuoksu oli käytössäni. Toteutettu yhteistyössä BOSSin kanssa.
Juuri nyt olen täynnä muutoksia olevassa elämänvaiheessa. Takana on pitkä raskas kausi, mutta nyt tunnen taas pikkuhiljaa olevani oma itseni. BOSSin uusi The Scent for Her -tuoksu on jännittävä, viettelevä ja puoleensavetävä – tismalleen juuri sellainen kuin haluan kuvitella olevani!
Taisin olla ihastunut The Scent for Her -tuoksuun jo ennenkuin ensimmäinenkään hurmaava nuuhkaisu oli ehtinyt nenääni asti. Päällimmäisenä siinä on naisellisen eleganttia hunajalla kuorrutettu persikkaa sekä raikasta freesia. Syvemmältä paljastuu osmanthuskukkaa ja paahdettua kaakaopapua. Täydellinen kombinaatio herkkyyttä ja vahvuutta – samoja asioita, joita arvostan myös pukeutumisessa.
Nyt olen käyttänyt The Scent for Her -tuoksua vähän reilun kuukauden ja olen niin tyytyväinen. Jotenkin tuntuu, että uusi elämäntilanteeni ja kaikki, mitä toivon saavuttavani, on tullut askeleen lähemmäksi vain siksi, että tuoksu antaa kepeää itsevarmuutta ja luottamusta siihen, että tiedän mitä teen.
Mitä tuoksua missäkin elämänvaiheessa käytän, ei ole todellakaan itselleni mikään pikkujuttu. Ja miten voisi ollakaan, sillä elämäni on vähintään kertaalleen mullistunut aivan totaalisesti vain käyttämäni parfyymin vuoksi. Haluatteko kuulla, miten kävi?
Tämä tarina on tosi.
Olin joskus lukioaikoina aivan hurjan ihastunut yhteen komeaan, hauskaan, ystävälliseen, tummaan kuntosaliohjaajaan. Kävin salilla treenaamassa melkein joka päivä, jotta saisin mahdollisuuden “törmätä sattumalta” ihastukseni kohteeseen – ja ehkä jopa vaihtaa muutaman sanan.
Jokaista kuntosalikäyntiä edelsi viimeisen päälle suunniteltu kaunistautumisprosessi. En missään tapauksessa halunnut näyttää miltään pakkelimisulta, joten tasapainoilu luonnollisen freesin olemuksen ja huomaamattoman ehostuksen kanssa oli tosi tärkeää. Kaikkein eniten panostin kuitenkin siihen, että tuoksuin hyvältä ja raikkaalta.
Tarkoin valikoitu EdP toimi mielestäni täydellisenä huomionherättäjänä muuten aika karun tuoksuisessa ympäristössä.
Ja kuinka oikeassa olinkaan! Yhtenä aurinkoisena alkusyksyn lauantaina olin treenaamassa melko aikaisin aamulla. Olin juuri täysin keskittynyt pinnistelemään jalkaprässissä, kun kuulin jonkun sanovan takaa “sinäkö se olet, joka täällä tuoksuu niin hyvälle?”. Kiemurtelin ulos laitteesta sydän tykyttäen ja ajattelin, että nyt se on se unelmieni kuntosaliohjaaja vihdoinkin. Mutta ei…
Painojen takaa vilkkui kaksi nauravaista sinistä silmää, joiden tunnistin kuuluvan puolitutulle, “siinä toisessa isossa lukiossa” koulua käyvälle pojalle. Olimme nähneet muutamia kertoja, mutta emme varsinaisesti tunteneet. Huomasin miettiväni, että edellisestä tapaamisestamme oli pakko olla aika kauan, sillä tyypistähän oli kuoriutunut sporttinen, hurmaavasti hymyilevä ja kaikin puolin puoleensavetävä nuori mies.
Aloimme jutella niitä näitä ja pian tajusimme, että kumpikaan ei oikein enää malttanut jatkaa treeniä. Totesimme melkein yhteen ääneen, että eiköhän lähdetä sen sijaan Pyynikille kävelemään, kun on niin upea ilmakin. Kävelylenkki muuttui munkkikahveiksi näkötornilla, leffaillaksi ja siitä kuukausiksi, jolloin olimme täysin erottamattomat.
Nuoruuden suurien rakkauksien ei kai ole tarkoituskaan kestää ikuisesti. Meidän tarinamme päättyi siihen, että hän muutti perheineen ja nauravine silmineen Jenkkeihin. Aluksi yritimme pitää yhteyttä, mutta silloin – aikana ennen sähköpostia ja Skypeä – se kävi sen verran työlääksi, että viestittely hiipui pikkuhiljaa ja loppui jossain vaiheessa kokonaan ilman mitään sen kummempaa dramatiikkaa.
Välillä yhä toisinaan mietin, että mitähän hänelle mahtaa kuulua.
Tuoksulla on valtava voima – se voi muuttaa koko elämän niinkuin minulle kävi. BOSSin The Scent for Her hehkuu ylellisen naisellista eleganssia ja lämpöä, joka vahvistuu tasaisesti, kuten parhain viettelys – viehätyksestä viettelyyn, päätyen lopulta koukuttavaan riippuvuuteen.
Olen miettinyt paljon, millaiseksi haluaisin ensi vuoden muodostuvan. Useimmat asiat kietoutuvat siihen, että mitä ikinä tapahtuukaan, haluan tuntea intohimoa, innostusta, huumaa ja miksei myös koukuttavaa riippuvuutta, mikäli tielleni osuu tarpeeksi hyviä juttuja. Jos haluat samoja asioita elämääsi, niin The Scent for Her -tuoksua on saatavilla tietoni mukaan ainakin Sokokselta.
Nyt on todella hyviä uutisia, sillä juuri tällä hetkellä avautuu:
UPEA ARVONTA!
Haluaisin kuulla teidän tuoksumuistojanne – aihe kiehtoo minua kovasti. Ja tiedättekö mitä!? Kaikkien tämän postauksen kommenteissa tuoksumuistonsa jakaneiden kesken arvotaan aivan mielettömän upea tuoksupaketti, joka sisältää BOSSin The Scent -tuoksun miehille ja The Scent for Her -tuoksun naisille.
Kilpailuun voi osallistua sunnuntaihin 18.12. klo 23.59 asti kertomalla oman tuoksumuistonsa. Tarkemmat kilpailuohjeet voi käydä tsekkaamassa täältä.
Yhteistyössä BOSS
99 Comments
Teininä ostin ekan hajuveden omilla rahoillani. Yves Rocherin voimakas , tumma tuoksu, jota ei tietääkseni enää ole markkinoilla. Ispahan. Olin ihan hulluna siihen ja tuli ruiskittua sitä vähän liiankin kanssa. Nykyisin käytän tuoksuja hillitymmin.
t. Nimim. ei enää tuoksupilviä 😉
Unohtui sanoa, että osallistun arvontaan 🙂
Muistan vieläkin noin 20 vuotta aikaa, historianopettajani hajuveden.se oli mielestäni niin hienostunut.
Viimein löysin sen ja ostin sen…
Vieläkin, parikymmentä vuotta isäni poismenon jälkeen, muistan sen partaveden ja hennon savukkeen tuoksun. Siinä tuoksussa oli pienen maailmani turvallisin syli. Joskus yhä kaupungilla, kun joku herrasmies kävelee ohi tuoksuen samalta, valtaa sydämeni kaiho ja käsittämätön määrä muistoja ja tunteita yhdistyy siihen ohimenevän hetkeen. Harmittaa, kun en muista mikä se tuoksu olikaan. Ehkä ensi kerralla rohkaisen itseni avaamaan suuni ja kysymään.
Rakastan erilaisia tuoksuja ja ne jättävät usein voimakkaita muistijälkiä hetkiin. Tykkään kokeilla uusia tuoksuja, mutta harva tuoksu miellyttää aidosti. Muutama luottotuoksu löytyy. Hugo Bossiltakin yksi! 🙂
Rakkaimmat tuoksumuistoni liittyvät lapsuuteen ja mummulaan. Vastaleivotun sämpylän, mannapuuron ja mansikkakiisselin tuoksu – voiko parempaa aamuherätystä olla? <3
Vaihttelen tuoksuja usein mutta yksi tietty tuoksu on käytössä muiden ohella ollut vuosikausia.
Mulla tulee aina tuoksuista mieleen eka oma tuoksuvillitys -> DKNY omenapullo (vihreä pullo). Siltä piti aina tuoksua, ja oli käytössä usean vuoden ajan. Nykyään on käytössä vanilja sekä kookos vartalosuihkeet (Victoria´s Secret).
Muistan edelleen ensimmäisen hajuveteni. Ostin sen The Body shopista ja se oli merkiltään White musk. Edelleen sitä tuoksua ajatellessani saan tuoksun samantien nenääni. Sitä tuoksua käytin monta vuotta ja välillä käyn kyseisessä kaupassa nuuhkuttelemassa sitä ja tuoksun avulla pääsen aikamatkalle nuoruuteeni. 🙂 Mukana arvonnassa!
Aikoinaan kun tapasin mieheni, niin käytin hajuvetenä Bossin Womania. Se tuoksui ihanan täyteläiseltä ja romanttiselta ja sopi hyvin sen hetkiseen elämäntilanteeseeni. Nykyisin olen suosinut raikkaita vesimäisiä tuoksuja. Osallistun arvontaan! 🙂
rakastan käyttää hajuvesiä ja bodymistejä, niitä onkin kertynyt minulle jo aika kasa 😀 Ensimmäiset hajuveteni olivat yves rocherin sellaisia pieniä, ehkä 5e maksavia herkullisen tuoksuisia hajuvesiä. Tällainen hajuvesi piti aina ostaa uudessa tuoksussa kun kävi jossain isossa kaupungissa, jossa sijaitsi yves rocherin liike 😀
En lapsena pystynyt käyttämään lainkaan hajuvesiä, sillä ne kaikki laukaisivat minulle iha järkyttävän migreenin 🙁 en tiedä mitä on tapahtunut, mutta nykyään voin käyttää ihan ongelmitta voimakkaankin tuoksuisia hajuvesiä!
Olin joskus yläasteikäisenä saanut joululahjaksi ihanan hajuveden, jonka sitten pikkusiskoni meni ja pudotti lattialle.
Käytän paljon hajuvesiä, mutta aina vain niitä samoja. Olen siis löytänyt pari luottohajuvettä, joita täytyy aina olla kaapissa 🙂 toki välillä on mukava saada vähän vaihtelua ja silloin ostan jotakin ihan uutta!
Ihana rakkaustarina sinulla, näinhän sitä voi tapahtua myös aikuisiällä mutta nuorena se on kertakaikkiaan ihanaa. Minulla ei ole oikein mitään tuoksutarinaa mutta nykyinen tuoksuni Lancomen La Vie Est Belle tuntuu herättävän huomiota, varsinkin naiset kehuvat. Mukana arvonnassa.
klaara49@luukku.com
Lähetin liian aikaisin, vaikka ei kai sen väliä, näkyykö s-postini.
Sain ensimmäisen tuoksuni synttärilahjaksi, sen nimeä en muista mutta siinä oli todella vahva kielon tuoksu josta sain päänsärkyä. Käytin silti pullon tyhjäksi:)
En ennen oikein välittänyt hajuvesistä ennen kuin poikaystäväni antoi minulle lahjaksi Davidoff Cool Water Sea Rose-eau de toiletten. Siitä hurahdin ostamaan Marc Jacobsin Daisy Dream EdP ja Yves Saint Laurentin Black Opiumin, testaamatta hyvien kokemusten ja arvostelujen perusteella. Nykyään olen rakastunut herkullisiin gourmand-tuoksuihin johon Bossin The Scent for Her myös kuuluu! Hajuveden suihkuttaminen aamulla auttaa kantamaan itseään arvokkaammin ja tunnen oloni ylelliseksi arkenakin. Joululahjaksi poikaystävälleni aion antaa Viktor & Rolfen Spicebombin, mikä on jotenkin joulumainen ja tumman miehekäs mausteikkailta sävyiltään 🙂
Pidin kovin Chanelista, jota mies toi matkoilta joskus. Nyt en hänen lähellään voi kovin tuoksua astman takia, mutta onneksi reissuilla ja töissä voi pukea ylleen jonkin ihanan tuoksun.
Minulla on muutama tuoksu, joita käytän vaihdellen fiiliksen mukaan. Pidän vanhanaikaisesta myskin tuoksusta, miehenikin pitää siitä kovasti. Musk by Alyssa Ashley löytyykin melkein aina tuoksuvalikoimastani. Olisi mukavaa saada tuo Bossin tuoksu omaksi. Mukavaa joulunodotusta.
Olen tuoksuihminen, pidän tuoksuista kovasti. Raikkaat ja kevyet tuoksut kuuluvat arkeeni. Nuorempana tuli suihkuteltua äidin tuoksuja, kaikkea muuta kuin järkevää ei aikuisten tuoksu sovi nuorelle naisen alulle ; )
Rakastan hajuvesiä, jotka tuoksuvat pitkään. Ei kuitenkaan liian voimakkaita, vaan sellaisia jotka tuoksahtavat aina sopivissa kohdin. Kovin erikoisia tarinoita ei itselläni ole. Nuorempana käytin yhtä tiettyä oriflamen tuoksua monta pulloa, mulla on sitä vieläkin pari suihkausta jäljellä, joita en vain raski käyttää. Tällä hetkellä käytän yhtä dieselin tuoksua, mistä pidän edelleen, vaikka olen käyttänyt sitä jo kaksi vuotta sen riittävyyden takia. Sen hankin oikeastaan sen takia, kun silloinen ihastukseni, mutta nykyinen mieheni kehui sitä, kun oltiin kaveriporukalla joulun alla stokkalla haistelemassa erilaisia hajuvesiä. Tämä ois kyllä ihana piristys vaihtaa hajuvettä näin parin vuoden jälkeen 🙂
Ensimmäinen tuoksuni oli Madame Rochas. Sitten 89-luvulla Anais Anais. Suosikkini on ollut jo yli 20 vuotta YSL.n Y jota ei Suomessa enää myydä.
Ehdottomasti Calvin Kleinin Escape. Parin kymmenen vuoden takaa halusin kärytä just tältä. Nykyisin se tappaisi kaikki läheiset ympäriltä, joten suosin maltillisempia tuoksuja.
Mieheni osti minulle eräänä keväänä Bossin ihanan tuoksun ja käytän samaa tuoksua edelleen. Se muistuttaa aina tuosta ihanasta keväästä, lomamatkasta…
Ensimmäinen partaveteni oli faijalta saatu Old Spice … voi vain kuvitella, miltä äijä kärysi siihen aikaan. Nykyisin jos sen saman hajun jossain ohi mennen haistaa, niin monta juttua tulee mieleen, mutta niistä ei sitten sen enempää 😉
Nuoruus tuoksuni oli Roomasta tuliaisiksi saatu Laura Biagottin Roma.
Tuoksut ovat ihania, ja varsinkin ne pullot!
On eräs tuoksu jota en voi sietää, ja se liittyy nuoruuden kolmiodraamaan.
Mulla tulee eräästä Christina Aguileran tuoksusta luultavasti aina ja ikuisesti mieleen eräs yläasteaikainen känniseikkailu, jolloin käytimme koko kaveriporukkamme kanssa samaa tuoksua – runsain mitoin.. 😀
Anais anais oli ensimmäinen tuoksumuistoni. Nykyään vaihtelen tuoksuja usein. Tätä Bossin tuoksua olen käynyt tuoksuttemassa Sokoksella. Aivan ihana tuoksu. Mukana arvonnassa!
Tuoksumuistoja löytyy paljon 🙂 Kielon tuoksu tuo aina mieleen lapsuuden kesät mummolassa, hänen kanssaan poimimme usein kieloja maljakkoon.
Lancomen Hypnose tuoksun sain ensimmäisenä vuosipäivänä mieheltäni lahjaksi ja se tuoksu tuo paljon ihania muistoja mieleen 🙂
Ensimmäisiä lempituoksuja olivat Musk by Alyssa Ashley sekä Ysatis (Givenchyn), jota sain isosiskoltani pienen pullon. Jälkimmäistä vaalin kuin aarretta, nuuhkin usein pullon suulta, mutta en raskinut käyttää :). Harmi ettei pullo ole enää tallessa.
Mulla on mielessä jotkut tuoksut vuosien takaa nuoruudesta. Vanhin on Diorin Poison. Sen sain kun silloinen poikaystävä saapui keskeistä jouluksi kotiin ❤ Oi niitä aikoja… Mukana arvonnassa
Lähinnä tulee mieleen ne kerrat kun saatiin lapsena äitin jämäpulloja käyttöön ja käytettiinkin niitä sitten ihan roimalla kädellä. Haju oli sen mukainen 😉
Biagottin Roma tuoksu tuli tutuksi, käytin sitä tosi paljon. Nyt olen tykästynyt Laura Mercierin tuoksuihin. Ilman muuta osallistun arvontaan.
Ensimmäinen itse ostamani tuoksu oli Antilope, se oli hyvän tuoksuinen jonka muistan vieläkin vaikka aikaa on jo paljon mennyt. Tuoksut ovat nyt vaihtuneet näihin tuttuihin merkkeihin.
Isosiskoni kummitäti tuli New Yorkin reissulta ja toi siskolleni Channel 5 tuoksun, ihan pienen minipullon, muistan kuinka avasin korkin ja huljauttelin päälleni koko pullon sisällön, sen jälkeen oli minulla piilopaikasta pulaa. Sisko suuttui minulle kovasti.
Tuoksut ovat lähinnä raikkaita tällä hetkellä ja käytän niitä vain parranajon jälkeen tai juhliin.
Lancomen tresor on suosikkituosuni ollut vuosien varrella. Aikoinaan paljon laivaltakin ostettu.mukaan tuoksuarvontaan.
Oi….tuoksumuistot ovat minulle todella tärkeitä! Tietty vartalovoide saa minut muistoissani 35-vuoden taakse hetkeen, kun puhuin LANKApuhelimessa poikaystävälleni armeijaan. Bossin tuoksuista olen pitänyt aina! Mukana arvonnassa!
Kestosuosikkini on L’Eau par Kenzo pour Femme, käytössä jo vuodesta 2000! Siihen liittyviä muistoja siis miljoonittain, mutta erityisesti siihen liittyy ensimmäiset vuodet opiskelijana..Oi niitä huolettomia aikoja!
Ehdottomasti mukana arvonnassa.
Älskade Oscar de la Rentas parfym med samma namn då jag var ung. Det är den första parfym som jag valt åt mig själv, tidigare fick man ärva nåt av mamma eller fick kanske nåt i present. Den var dyr men köpte den på båtresor för mina surt ihoptjänade slantar. Fick ofta komplimanger för den; numera tycker jag den är litet för söt, vill ha lättare och mera neutrala dofter nuförtiden, gillar tex Jo Malone. Men kanske den passade mig bra eftersom folk gillade den på mig? Den påminner mig om mycket roligt i 20-25 -årsåldern. Kanske man borde köpa en flaska igen :)? Är med i utlottningen.
Minä kuulun siihen joukkoon, joka vaihtaa hajuveden vuodenaikojen mukaan. Kesätuoksuna on pitkään ollut Lacosten Four Femme, jota minulle suositteli tuntematon mies laivan parfyymiosastolla. Hän oli seurannut pähkäilyjäni eri hajuvesien välillä ja otti hyllystä kyseisen pullon ja sanoi sen olevan siinä. Olen ollut tyytyväinen.
Tykkään kovasti raikkaista ja “vesimäisistä” tuoksuista. Ensimmäisen hajuveteni hankin muistaakseni yves rocherilta. Se oli todella makea vaniljan tuoksuinen hajuvesi, joka aiheuttaisi nykyisin takuuvarmasti päänsärkyä mutta tuo paljon teinimuistoja mieleen 🙂 Äitini on käyttänyt samaa Jean Paul Galterien tuoksua niin kauan kuin muistan ja siitä tuoksusta tulee tietysti aina äiti mieleen.
Mulla on yksi tuoksu josta tulee aina mieleen nuoruuden kesät, sitä haistamalla on ihana palata noihin teini-iän aikoihin ja siihen huolettomuuteen 🙂
Disclaimer: ei herkkävatsaisille eikä lounastauolla luettavaksi
Vähän ällömpi tuoksumuisto tähän väliin: en pysty syömään tai haistelemaan Broadway-sipsejä ollenkaan. Sairastuin joskus ala-asteen lopulla mahatautiin keskellä yötä, ja olin aiemmin illalla syönyt nimenomaan Broadway-sipsejä. Pelkkä herääminen siihen että “nyt muuten alkaa vatsantyhjennys paineella HETI, EI EHDI VESSAAN” oli jo aika shokeeraavaa (ainoa kerta kun muistan vastaavaa tapahtuneen), mutta kirsikkana tän kakun päälle oksensin tietysti myös puolisulaneita Broadway-sipsejä sängyssä peiton päälle. Ei mikään ihanin tuoksu, tai näky.
Kyseinen yö ja se aivan järkyttävä olo tulee mieleen edelleen välittömästi jos haistan Broadway-sipsien tuoksun.. ja välillä alkaa pieni spontaani kakominenkin. Ja vaikka ko. tapahtumasta on kohta 20 vuotta aikaa, vieläkään en Broadway-sipseihin koske 😀
Ihastuin Bossin Woman-tuoksuun heti, kun se tuli markkinoille. Pari viikkoa sen käytön aloittamisen jälkee tapasin silloisen, pitkäaikaisen poikaystäväni, johon rakastuin tulisesti. Tuoksu lumosi hänetkin, ja jotenkin Woman kuvaa edelleen tuota tunnetta ja aikaa omassa tuoksumuistissani. Vaikka poikaystävä on kadonnut elämästäni, tunne ja tuoksu onneksi eivät!
Käytin yliopistosssa opiskellessani YSL:n Opium -tuoksua .Käytin myös jotain LouLou -deodoranttia. Oli tärkeää tuoksua hyvälle. Nykyään en ole käyttänyt paljoa hajuvesiä.
Monet tuoksut ovat suorastaan syöpyneet muistiini. Erityisen hyvin muistan erään kielikurssireissulla tapaamani italialaisen pojan tuoksun. En vielä tänä päivänäkään tiedä mikä tuoksu on kyseessä, mutta aina jos vaikka jollain vastaantulijalla sattuu sitä yllään olemaan, vatsanpohjaan hiipii se sama kihelmöivä tunne kuin silloin teini-ikäisenä… oi oi <3
Nuoruustuoksu oli Anais Anais ja Tommy Girl. Oi niitä aikoja…
Rakkaimmat tuoksumuistot liittyvät mummolaan ja vanhan puutalon tuoksuun, puusaunaan ja Suomen kesään. Vanilja-wunderbaumin ja tupakan tuoksu tuo aina mieleen teinimuistot pikkukaupungissa, niin hyvässä kuin pahassakin 🙂
Escadan tuoksuja sitä tuli silloin nuorempana käytettyä ja ne on kyllä syöpyneet nenään 🙂
Ensimmäisen poikaystävän tuoksu on se parhaiten mieleen jäänyt 🙂
Paras muistoni on kun sain ensimmäisen hajuveteni ja se tuoksui niiiin hyvälle!
Tykkään tuoksuista tosi paljon. Osaan nimetä läheisilleni “nimikkotuoksuja”. Ne voivat olla tuoksuja, joita he ovat käyttäneet kauan sitten, mutta edelleen tunnistaessani tuoksun tulee mieleeni läheinen ihminen ☺ . Kiinnostuin tästä Bossin tuoksusta sun jutun perusteella. Sattumalta ystävälläni oli pullo tätä kylpyhuoneessaan ja pääsin tuoksuttelemaann hajuvettä. Ihana tuoksu! Tuoksujen kauhumuisto liittyy Body Shopin vanilja tuoksuun, jonka haju täytti lukiomme sisätilat. Huh!
Ei tule mieleen muistoja mistään tietyistä hajuvesistä. Mutta muunlaisista tuoksuista kylläkin, kuten esimerkiksi pullan tuoksusta saan aina mieleeni mummini joka leipoi parhaimmat pullat 🙂
Tuoksut ovat minulle tärkeitä, vaihtelen tuoksua usein: kukkaisesta myskiseen ja kaikkea siltä väliltä. Minullakin on muisto nuoruusvuosilta: poikaystävä käytti Kouros-merkkistä tuoksua ja kun hän ei ollut paikalla tuoksuttelin sitä itselleni ikävän karkottamiseksi. Mielestäni se onkin ns. unisextuoksu…
Laura Bigotin Laura -tuoksu on sellainen 20-vuotiaan minäni tuoksu,joka nostaa sen ajan muistot pintaan.
Meillä on vieläkin se vanha tyhjä tuoksu kaapissa, jonka sain poikaystävältä ensimmäiseksi joululahjaksi. Oma tuoksuni on jo useamman kerran vaihtunut, mutta aina välillä käyn tuoksuttelemassa tuota vanhaa tuoksua, ja muistelen aikaa, kun tapasimme 🙂
Paras tuoksu on ehdottomasti kielo! Niitä on pakko käydä aina juhannukseksi keräämässä jos kukinta sattuu kohdilleen.
Oi,olen niin samaa mieltä,että tuoksua ei vaihdeta kevein perustein,mutta toisaalta olen myös huomannut,että entiseen ei ole paluuta tuoksunkaan kohdalla.
Ehkä parhaiten on mieleen jäänyt ne kaikki lahjaksi saadut epämieluisat tuoksut joita ei kuitenkaan kehtaa viskata roskiinkaan.
Olen käyttänyt Givenchyn Ysatista aina Kreikan-matkoillani. Jos vaan nuuhkaisenkin sitä, tulee ihanat matkat mieleeni
Moni tuoksu tuo mieleen rakkaat henkilöt!
Käytin pitkästä aikaa tuoksua, mitä käytin kun olin raskaana ensimmäistä kertaa. Ah mitkä muistot!
Olin saanut lahjaksi kihlatultani unelmoimani Escadan kesäisen parfyymin. Unohdin sen lavuaarin reunalle ja kissamme pudotti sen lattialle. Pullo särkyi. Voi kamala sitä hajua. Se levisi myös muihin huoneisiin. Matto imi osan ja osa meni listojen väliin. Meni yli viikko, ennen kuin haju alkoi vähääkään hälvetä, vaikka kuinka siivosi. Hajuvesi-pesuainecoctail ei myöskään ole nenäystävällinen haju. Hävetti aina kun vieraita tuli. Niin siitä ihanasta tuoksusta tuli äklötys, enkä vieläkään pysty käyttämään ainoatakan vähääkään samalle tuoksuvaa hajuvettä.
vakkarituoksuni on marc jacobsin daisy, joka menee aina 🙂 kuitenkin nyt on jäänyt tuoksujen käyttö vähemmälle, mutta ilmeisesti hyvä hoitoaine ajaa saman asian: oli hauskaa kun paras kaveri alkoi nuuskutella ilmaa, että mikäs tuoksuukaan näin hyvältä. no se oli mun tukka!
Ehkä hajuvesiä enemmän jää mieleen esim hoitoaineiden tuoksut, varsinkin jos se on tosi hyvä!
Sanoisin että Ruotsinlaivalla taxfreessä ensimmäiset tuttavuudet.
Tuoksumuistot menee kyllä sinne nuoruuteen, jolloin tuoksuja alkoi käyttämään. Jostain syystä silloin nuorena tuli käytettyä hirveän raskaita tuoksuja; myskiä, Poison, Oscar de la Renta… Nykyisin on huomattavasti keveympiä tuoksuja.
Nuoruudessa käytin paljon Lancomen Tresor tuoksua. Sitä minulla oli silloinkin kun nykyisen mieheni tapasin. Myöhemmin hän on paljastanut, että on kiinnittänyt aina huomiota naisiin joilla on ollut tuota kyseistä tuoksua..
Nuoruudestani on jäänyt mieleen Jean Paul Gaultierin “miespullo”, jota tyttökavereiden kesken kutsuimme “naiset polvilleen” -tuoksuksi. Kehuimme ja huokailimme sen perään niin että useampikin miespuoleinen kaveri vakuuttui ja osti sitä itselleen. Edelleen kun haistan sen ohimennen jossain, se on nostalgisen huokauksen paikka 😀
Nuoruudestani on jäänyt mieleen halpis merkki nimeltään Date. Kaikki käytti niitä tuoksuja silloin.
Suosikkituoksuni on yhä Diorin J’Adore. Käytin sitä, kun tapasin mieheni. Ja kun menin myöhemmin hänen kanssaan naimisiin. Kohta on 10-vuotishääpäivä eikä tarvitse arvata, mitä tuoksua aion laittaa silloin 😀
Tommy Girl-tuoksusta tulee vahvasti mieleen teiniaikojen kesät, voi että! 😀 itselläni ei tuota tuoksua ollut, mutta sain kaverilta aina laittaa kun olimme lähdössä liikenteeseen.
Aikaisimmat muistot on varmaankin Ruotsinlaivoilta, kun taxfreessä voi ihmetellä tuoksujen ihmeitä.
Kyllähän ruotsin laivoilta taitaa täälläkin olla tuoksu muistot!
Suosikkituoksuni on Nina Riccin L’air de Temps. Harvoin enää käytän hajuvesiä, mutta jos jossakin tunnistan tuon tuoksun, nuoruusmuistot pyörähtävät mieleen kuin elokuva;).
Calvin Klein Erernity, Nina Ricci L’air du Temps klassikkotuoksut ovat seuranneet minua jo vuosikymmeniä.
Varhaisin muistoni on lapsuudesta kun sisarusten kanssa käytiin tuoksuttelemassa äidin parfyymia, joka oli pieni pullo mustassa samettipussissa. Merkkiä en muista, tuskin sitä edes katsoimme.
ihan ensimmäisen tuoksun sain joululahjaksi ruotsissa asuvilta kummeiltani vuonna 1970. En muista tuoksun nimeä mutta muistan tuoksun. Minulla oli midi pituinen talvitakki jossa turkisreunainenhuppu johon supsautin tuoksua. Tunsin olevani talvinen jääprinsessa tuoksun kera.
80-luku YSL Opium ei unohda koskaan.Nyt Lancome La vie est belle.Ihanaa joulun odotusta.t. Marja Leena
Äitini lempituoksu oli Chanel 5, jota hän käytti melkoisen säästeliäästi ja oikeastaan vain erityistilanteissa kuten jouluna ja juhlissa eli niinä hetkinä, jotka lapsena mielsin muutenkin ihaniksi. Ollessani 19 vuotias äitini kuoli hyvin nopeasti edenneen sairauden seurauksena.
En muistanut koko hajuvettä ennen kuin kävin kirpparilla muutama vuosi takaperin ja eräällä ständillä oli myynnissä juuri samanlainen pieni pullo Chanel vitosta. Nuuskuttelin pulloa ja BUM, kyyneleet alkoivat virrata vielä 30 vuoden jälkeenkin. Oli sanomattakin selvää, että se pieni pullo sai uuden omistajan ja on nyt kylpyhuoneeni paraatipaikalla muistuttamalla jostakin, jota kukaan ei haluaisi koskaan menettää -äidinrakkautta.
Minun nostalginen tuoksumuistoni ajoittuu 90-luvulle, jolloin olin yläaste-ikäinen teini ja opettelin hajuvesien käyttöä. Tuolloin “in” oli ihan tavan ruokakaupoissakin myytävät Date tuoksut. Jokaisella Date tuoksulla oli oma väri ja pakkauksessa naisen kuva ja tuoksu oli naisen nimi. Pamela (sininen), Mikaela (pinkki), Felicia (punainen) ja Susan (keltainen). Näistä suosituin omassa kaveriporukassani oli tuo Felicia (punainen). Voin melkein vieläkin tuntea tuon tuoksun 🙂 Onkohan muisto ensimmäisestä hajuvedestä lähes yhtä pysyvä, kuin muisto ensirakkaudesta?
Teiniaikana käyttämäni myskin tuoksuinen hajuvesi sai silloisen poikaystäväni pään pyörälle,
edelleen se tuo ne huolettomat ajat mieleeni.
ralph laurenin romance oli ensimmäinen tuoksurakkaus johon sitten ei teinityttönä ikinä ollut varaa vaan joutui tuoksuttelemaan sitä aina kaupassa <3
Kun olin lapsi, isäni kulki pitkään viikot reissutöissä eri puolilla Suomea, ja myös Ruotsissa ja Tallinnassa. Ruotsinlaivalta hän toi äidille useammankin hajuveden, joita me tytöt sitten tuoksuttelimme. Yksi tuoksuista oli Chanel 5. Muistaakseni joukossa oli myös joku Cotyn tuoksu sekä Madame Rochas. Joskus myöhemmin olen miettinyt, millä perusteella isä tuoksut valitsi, tuskin itse, ehkä joku innokas myyjä tuputti tuotteita.
Kun olin lapsi, isäni kulki pitkään viikot reissutöissä eri puolilla Suomea, ja myös Ruotsissa ja Tallinnassa. Ruotsinlaivalta hän toi äidille useammankin hajuveden, joita me tytöt sitten tuoksuttelimme. Yksi tuoksuista oli Chanel 5. Muistaakseni joukossa oli myös joku Cotyn tuoksu sekä Madame Rochas. Joskus myöhemmin olen miettinyt, millä perusteella isä tuoksut valitsi, tuskin itse, ehkä joku innokas myyjä tuputti näitä tuotteita.
Poikaystäväni osti minulle eräänä keväänä ihanan Bossin tuoksun. Se tuoksu tuo aina mieleen kevään. Käytän samaa tuoksua edelleen.
Reilu kymmenen vuotta sitten kävin kummivanhempieni kanssa Madeiralla ja paluumatkalla he ostivat minulle koneesta Escadan kesätuoksun. Voi se oli teinitytön mielestä ihana! Edelleenkin mieli tekisi sitä nuuhkutella, mutta eipä ole näkynyt uusintatuotannossa.
kyllähän ensimmäisen suuren rakkauden kouros-tuoksu on mieleen jäänyt. jos kouroksen tuoksu jostain nenääni leijailee, palaan muistoisani kolmen vuosikymmenen takaiseen aikaan. 🙂
en toki siihen aikaan haikaile mutta kouros-tuoksua en voisi miehelleni ostaa, se kuuluu niin selkeäsi eri aikaan ja eri miehelle.
Olen aina käyttänyt muutamaa hajuvettä fiiliksen mukaan vuorotellen, eli minulle ei ole oikeastaan päässyt syntymään tuoksumuistoja esim. tiettyihin elämänvaiheisiin liittyen.
Tuo Bossin tuoksu vaikuttaa aivan ihanalta, olen innolla mukana arvonnassa 🙂
Mukavaa joulun odotusta! 🙂
Näin joulunaikaan ehdoton ykköstuoksu on hyasintti vuosi toisensa jälkeen. Tosin hyvä parfyymi on käytössä ympäri vuoden. Olen jumiutunut pariin vakiotuoksuun, tämä olisi hyvä uusi vaihtoehto!
Mieheni käyttämä Boss tuoksu on jokin sellainen, joka saa polvet notkahtamaan aina vain. Itse olen käyttänyt jo useamman vuoden chanelin chance eau tendre tuoksua. En ole kyllästynyt ja se on harvinaista. Kehujakin olen tästä tuoksusta saanut usein.
Minulle tuoksuihin liittyy vahvasti tunnemuistoja ajasta, jolloin käytin kutakin tuoksua. Vaikka tuoksu olisi mielestäni edelleen kuinka hyvä tahansa, en osaa palata käyttämään “vanhaa” tuoksua. Näin ollen hajuvesisuosikkini elävät koko ajan, tällä hetkellä käytössä on Versacen hajuvesi. Luulen, että Hugo Boss olisi oikein hyvä vaihtoehto seuraavaksi hajuvedekseni, etenkin kun mieheni kautta merkki on jo tuttu. 🙂
Mä oon aivan samoilla linjoilla hajuvesien suhteen! Tietyt tuoksut sopivat tiettyihin tilanteisiin. Tuoksuista myös tulee muistoja erityisistä tilanteista tai tietyistä elämänvaiheista <3 Ennen hajuveden valinta tapahtui lähes summamutikassa ja sen sai kyllä huomata jälkeenpäin...
Tuoksut muistuttavat minua vahvasti eri elämäntilanteista. Muistan vieläkin miltä mieheni tuoksui, kun tavattiin ensimmäisen kerran ja jos törmään tuohon tuoksuun jossakin, jään lähes nuuskimaan leijailevaa tuoksua ja mietiskelemään noita vuosia. Nyt vuodenvaihteen jälkeen minulla alkaa todella uusi vaihe elämässä ja moni tuttu ja turvallinen asia jää taakseen, joten nyt jos milloin olisi aika vaihtaa uuteen tuoksuun ja uuteen minään.
Ihanaa joulua sinulle!
Poikaystävältä saadut tuoksut ovat kyllä jääneet parhaiten mieleen! Vaikka jokin tuoksu ei olisi ollut ehkä JUST SE, jonka itse ajatteli seuraavaksi hankkivansa, niin on ollut kiva käyttää tuoksuja, jotka oma rakas on valinnut just sulle. <3
Joulu on muistojen ja tuoksujen aikaa, nytkin tuoksuu saaristolaislimppu! Jouluaattoaamun kinkun tuoksu…. ❤
Parhaat muistoni tuoksuihin liittyvät lapsuuteen, kun mummolassa parasta oli päästä tuoksuttelemaan mummon upeita hajuvesipulloja, joihin koskeminen oli ehdottomasti kielletty, sillä tuoksut olivat niin kalliita. Joka kerta sain valita yhden tuoksun jota ihan pikkuriikkisen suihkautettiin kaulalle. Ja kyllä siitä sitten oltiinkin ylpeitä 🙂