Ihan minipieni paussi tässä lomailun ja työnteon välissä ennenkuin seurueeni ihan väkisin haluaa lähteä illalliselle, joten pikaiset terkut täältä kesäisen lämpimästä Berliinistä!
Onnistuin hankkimaan pienen flunssanpoikasen, joten ihan hurjasti ei ole tullut tässä sheikattua. Mitenkään erityisesti se ei haittaa, sillä nautin yleensäkin matkoilla ihan vain siitä, että voin rauhakseen kuljeksia pitkin katuja, pysähtyä mukavan näköiseen kahvilaan pienelle breikille ja vain katsella ihmisiä ja ihmetellä maailman menoa.
Tänään oli ihan oikea työpäivä ja onneksi pääsin sen verran kuntoon, että ääni kesti tunnin puhumisen parinkymmenen hengen porukalle keskellä messuhälinää. Juuri tällä hetkellä kurkustani ei sitten tulekaan kuin pientä kähinää. No, olo ei ole enää flunssaisen kipeä, joten pieni nokan vuotaminen ja äänen käheys ovat pikkuasioita.
Ihan koko päivä ei mennyt messuilla, vaan olen ehtinyt kävelemään ympäri Berliiniä hyvän ystäväni Camillan ja hänen Berliinissä asuvan tyttärensä Lisan kanssa. On muuten aivan mielettömän hienoa, kun on joku “paikallinen” oppaana. Ollaan syöty todella hyvin ja nähty kivoja paikkoja, kun Lisa on ollut oppaana.
Kirjoitan ilman muuta ihan kunnollisen vinkkipostauksen, mistä löytyy Berliinin paras pizza, herkullisin hampurilainen (jota tullaan jonottamaan kauempaakin), parhaat shoppailut, ihanimmat käppäilyalueet ja kiinnostavin katutaide.
Kamera kourassa kulkeminen tarkoittaa Berliinissä sitä, että etenemisvauhti alkaa muistuttaa koiran ulkoilutusta. Jokaikisen kulman takana on aina jotain kivaa, hauskaa, mielenkiintoista tai kaunista kuvattavaa. Eteneminen on toisin sanoen vähintäänkin töksähtelevää. Haha!
Olen jo ehtinyt rakastua Berliiniläiseen kahvilakulttuuriin! Vaikuttaa siltä, että jokaikisestä paikasta saa tuorepuristettua appelsiinimehua (vrt. ensimmäinen kuva) tai mahtavia smoothieita. Flunssan karkoitukseen sain suositukseksi kuvan ihanan raikkaan Vitamine Boost -smoothien, jonka voimakas inkiväärin maku todella tuntui hävittävän kaikki vilustumisen oireet.
Seurueeni alkaa tuossa jo huudella, että nyt olisi aika lähteä syömään, mutta tähän kuvaan pitää vielä kommentoida, että on kyllä aivan mielettömän hienoa, miten Berliinin kokoisessa kaupungissa on kevyen liikenteen väylät on hoidettu hienosti ja turvallisesti. Lähes joka paikassa tuntuu olevan punaisella huomiovärillä merkatut, muusta liikenteestä eristetyt hyväkuntoiset pyörätiet. Tästä vähän mallia sekä meille että teille?
Mutta mikä ihme mahtaa olla tarina tuon parvekkeen kaiteella pasteeraavan sähkönsinisen vasikan/pässin tarina?
4 Comments
Minä näin Potsdamissa kaksi tuollaista sinistä lammasta yhdellä parvekkeella. Ajattelin, että ovat varmaan taidetta, mutta kyseessä näyttääkin olevan laajempi ilmiö.
Googlasin nopeasti… Taiteilijat Rainer Bonk ja Bertamaria Reetz tekevät näitä lampaita. Sinisten lampaiden tarkoituksena on siis ajaa tasa-arvon ja samanarvoisuuden asiaa, levittää suvaitsevaisuutta ja kunnioitusta toisia ihmisiä kohtaan. Noita lampaita voi ostaa myös itselle kotiin ja pistää parvekkeelle, pihalle, tms. Kuten Berliinissä (ja Potsdamissa) nähtävästi ovat jotkut tehneet. Tässä on ko. taiteilijaprojektin kotisivu, mikäli kiinnostaa ja saksa sujuu: http://www.blauschaeferei.de/
Wau – kiitos hurjasti tiedota ja taustatyöstä! Pitää ehdottomasti tutustua tarkemmin tuohon, kunhan kotiudun täältä Berliinistä.
Oi miten kivoja kuvia! Berliini taitaisi olla sopiva kaupunki viikonloppulomalle? Jotkut sanovat, että siellä ei ole mitään ja jotkut taas sanovat, että kyseessä on tosi kiinnostava ja persoonallinen kaupunki enkä tiedä, mitä uskoisin. Odottelen siis sun Berliini-postausta, että saan vähän lisätietoa 🙂
Berliini on aivan ihana viikonloppulomakaupunki! Tunnelma on ystävällinen ja rento, ruoka hyvää (ravintolassa syöminen melko edullista) ja nähtävää riittää vaikka millä mitalla!