Täydellinen garderobi, totta vai tarua?

Olen aina ajatellut, että sitten jonain päivänä omistan täydellisen vaatevaraston. Sellaisen, joka on juuri sopivan täynnä harkittuja, kauniita, kestäviä, laadukkaita ja itseni näköisiä vaatteita. Useimmat vaatteista olisi helposti yhdisteltävissä toistensa kanssa, joten muutaman ihanan asusteen ja katseenkiinnittäjän avulla yhdistelmien määrä olisi loputon. Jokaiseen tilaisuuteen olisi aina helposti löydettävissä kiva asu.

Tässä viimeaikoina, talvi-alehankintoja suunnitellessani, olen alkanut epäillä, että jahtaan sateenkaaren päätä. Ehkä garderobi ei koskaan ole täysin valmis. Ehkä on vain hyväksyttävä se tosiasia, että vaikka jotkut pukeutumispalapelin peruspilarit olisivatkin kohdallaan, on pukeutusmiskriisitön elämä täysin mahdoton ajatus.

 

 

Juteltiin eilen illalla aiheesta Karkin kanssa ja sisäistin yhden itsestäänselvyyden. Suunnittelin siis tätä samaista postausta, mutta kirjoitettuna siihen tyyliin, että mitä vaatteita täydellisestä garderobista pitäisi löytyä. En ollut mitenkään yllättynyt, että parikymppisen opiskelijan ja aikuisen toimistorotan ajatukset eroavat aika tavalla, mutta tietenkin myös muu elämäntilanne vaikuttaa todella paljon.

Itse olin esimerkiksi neljä vuotta päätoiminen yrittäjä, freelancer. Tuolloin “täydellinen garderobi” koostui mukavista, pehmeäksi käytetyistä verkkareista, huppareista, villasukista ja mahdollisimman cooleista (ruotsalaisten suunnittelijoiden tekemistä) fashion-vetimistä. Ns. tavallisiksi vaatteiksi riitti farkut, t-paita ja neuletakki – niille oli käyttöä lähinnä, kun kotitoimistopäivänä oli aivan pakko poistua neljän seinän sisältä.

Reilu pari vuotta sitten valitsin pois yrittäjyyden riemut ja palasin takaisin kunnialliseen office-duuniin. Kyllä kotivertseille on edelleenkin käyttöä – ja joskus saa kiskoa yllensä jotain fashion-spesiaalia, mutta pikkuisen hämmentyneenä olen yrittänyt selvittää, mitä ihmettä garderobista pitää löytyä, että aamuinen toimitopukeutumiskaaos vähän helpottaisi.

Eli kai siihen on sopeuduttava, että vaatevarasto ei koskaan ole täysin valmis – ja toisaalta ehkä hyvä niin. En kuitenkaan halua luopua  siitä ajatuksesta, että saisin karsittua kaapeista kaiken turhan pois niin, että jäljelle jäisi vain ne vaatteet, joista todella pidän ja joita käytän. Sitten voisi alkaa selkeämmältä pohjalta miettiä, mitä ja millaisia peruspilareita garderobi kaipaa ja millaisilla yksityiskohdilla sitä milloinkin haluaisi maustaa.

Siitä tuleenkin aivan varmasti juttua tännekin. Haiskahtaa sen verran merkittävältä projektilta!

 

4 Comments

  1. Micci

    Ihan samaa olen itsekin miettinyt ja tullut samaan tulokseen. 🙂 Paljonhan niitä on kaikenlaisia opuksia sun muita, jotka neuvovat, miten sellainen toimiva garderobi kasataan, mutta kyllähän se niin on, että ei se varmasti vuosikausia voisi sellaisenaan toimia. En ainakaan usko siihen, johan sitä kyllästyisikin. 😉 Tietty ne jotkut peruspilarit sieltä voisi aina löytyä, ja niitä voisi sitten aina tarpeen tullen päivittää uusiin. Mutta vähemmän melkeinpä stressaa se, ettei edes havittele moista täydellistä kokoelmaa. Pukeutumiskriisejä tulisi varmasti joka tapauksessa. 😀

    Reply
    • Minttu

      Ihan samaan lopputulokseen alan tulla itsekin. Ei niistä pukeutumiskriiseistä taida ikinä päästä… Ja tosiaan kyllästyminen/kuluminen/tyylin muuttuminen/tarpeiden muuttuminen vaikuttavat kaikki siihen, millaisia vaatteita sitä oikeastaan tarvitsee. 🙂

      Reply
  2. anneaulikki

    Olishan se mukavaa omistaa toimiva vaatevarasto ( kun joka päivä pähkäilee, mitä sitä tänään pukisi, sovitettuaan ainakin viittä eri vaatekertaa…), mutta itseni tietäen, kyllästyn melko nopeasti ja kaipaan vaihtelua. Ei ehkä toimisi minulla, mutta kokonaisen huoneen kyllä haluaisin vaatekaapikseni 😉

    Reply
    • Minttu

      Haha – joo! Jos olisikin huoneen kokoinen vaatevarasto, voisi jo pikkuhiljaa alkaa toivoa, että sieltä löytyisi jotain päällepantavaakin! 😀

      Reply

Submit a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *