Ostoskeskuksessa sijaitsevaan ravintolaan on helppo – ja useimmiten syytäkin – suhtautua aikamoisella varauksella. Parhaimmillaan kai shopping center dinig tarkoittaa yleensä suht säädyllistä intialaista tai thai-paikkaa, ehkä hyvällä tsägällä mehevää hampurilaista sport bar -tyyppisessä mestassa. Siksi en yhtään ihmettele, että varsin tuoreen MOOD-ostoskeskuksen ytimessä sijaitseva tapasravintola Boqueria on saanut ravintola-arvostelijat ja muut ammattitykkääjät hämmennyksiin.
Boqueriassa on nimittäin kaikki kohdallaan: tunnelma, palvelu, maut, atmosfääri ja valikoima. Ainoa, mikä on pikkuisen outo, on juuri sijainti.
Itse ravintola koostuu kahdesta osasta, ravintolasta ja “torista”. Varsinainen ravintola sopii mainiosti after work -tyyppisiin tapaamisiin ja suht aikaisiin illallisiin. Tai no, ravintolapuoli menee kiinni puolilta öin. Harva kai sitä täällä villissä Pohjolassa sen myöhemmin illastaa. Ainakaan arkisin.
Torget – eli tori – sijaitsee ostoskeskuksen keskellä muutaman portaan alempana kuin varsinaiset putiikit. Torilla käydään ilmeisesti eniten lounaalla (tosin ravintolan puolellakin saa kuulemma lounasta), haukkaamassa pikainen välipala tai hengailemassa lasillisella.
Boqueria on ollut avaamisestaan lähtien ihan hillittömän suosittu. Torille ei pysty varaamaan pöytää, mutta ravintolan puolelle se taitaa olla ihan must. Ainakin näin olen kuullut ja meidän visiittimme ihan tavallisena tiistai-iltana vahvisti asian. Olimme paikalla aika aikaisin, jo vähän viiden jälkeen, ja siksi kuvissa näkyy vapaita pöytiä. Kuuteen mennessä jopa tiskipaikat, joista on suora näköala ravintolan avokeittiöön, olivat täynnä.
Palvelu oli ystävällistä ja jopa suhteellisen nopeaa. Tilatut tapakset lennähtelivät pöytään ilmaan ihmeempiä odotteluja ja juomaakin sai siedettävässä ajassa. Sen sijaan jäi pikkuisen hämäräksi kaiken sen ympärillä pyörivän henkilökunnan merkitys. Tajuan kyllä, että yksi tyyppi ohjaa pöytään ja antaa ruokalistat (muttei ota vastaan juomatilauksia), toinen tulee ja ottaa tilaukset, kolmas kerää tiskit. Boqueriassa ympärillämme hääri vielä yksi tyyppi, joka vaikutti lähinnä PRAO-työntekijältä (yläkoulun aikainen työharjoittelu). Koko henkilökunta hovimestaria lukuunottamatta oli pukeutunut samanlaiseen rentoon bistro-tarjoilija outfittiin, joten välillä oli kyllä pikkuisen ihmettelemistä, kenen puoleen sitä nyt oikein voi kääntyä kysymyksineen – niin että saa oikein vastauksenkin…
Ravintolan sisustuksella on selkeästi tavoiteltu barcelonalaiscoolin tapaspaikan fiilistä tukholmalaisella hipster-twistillä. Ja ihan hyvin ovat onnistuneet. Lämminsävyinen puu, lautasliinan virkaa toimittavat keittiöpyyhkeet ja ilmavuutta lisäävät baarijakkarat tekevät salista kutsuvan ja jotenkin iloisen oloisen. Ei voi muuta kuin olla sydämestään iloinen, että se aika, jolloin itsestään jotain kuvittelevan ravintolan piti näyttää steriililtä ja tyhjältä akvaariolta, on nyt jo kaukana takana!
Entäs se ruoka sitten. Yhdet sanovat, että Boqueriassa tarjoillaan perinteisiä normeja rikkovia tapaksia with a twist. Toiset väittävät, että siellä tarjoillaan juuri niitä klassisia oikeita ja perinteisiä tapaksia. Mintun noin paristakymmenestä Espanjan reissusta vain kolme on osunut ajankohtaan, jolloin olen itse saanut päättää, missä ja mitä syödään. Näistä vain yhdellä olen ylipäätään tietoisesti syönyt tapaksia. Eli en todellakaan kykene arvostelemaan pikkuannosten autenttisuutta.
Sen sijaan voin kertoa, että kyl oli hyvää!!
Illalliselle suositellaan noin 4 – 5 tapasta/henkilö. Eli vaikka yhden annoksen hinta ei ole kuin 30 – 130 kruunua, kertyy laskulle helposti sievoinen summa. Meidän nelihenkinen porukka otti kaikki 4 tapasta, joita sitten maisteltiin ristiin rastiin. Oikeastaan kaikki oli aivan järkyttävän hyvää. Kannattaakin miettiä, mistä itse tykkää ja tilata tapakset sen mukaan.
Lihansyöjille suosittelen tuota ensimmäisessä ruokakuvassa näkyvää ilmakuivattua kinkkua. Jambon Iberico Bellotta on Boquerian kallein tapas (130,-), mutta aivan ehdottomasti jokaikisen kruunun arvoinen. Eikä tuo tuossa yläpuolella näkyvä possukieppikään ollut yhtään hullumpaa.
Kalansyöjälle suosittelen tuota superkevyesti pariloitua tonnikalaa. Niin hyvää ja herkullista, että en muista milloin olisin viimeksi syönyt jotain niin suussa sulavaa. Jouduin todella hillitsemään itseni, etten olisi nuollut lautasta.
Kasvissyöjille pikamatka nirvanaan onnistuu erittäin helposti listan juustojen, espanjalaisen tortillan, gazpachon tai friteerattujen jalapenojen (?), Pimentos de padron, avulla.
Lyhyesti sanottuna: Suosittelen erittäin lämpimästi muillekin kuin vannoutuneille tapas-faneille!
