Niinkuin tuossa eilen ohimennen jo mainitsinkin olen ollut jossain ihme mahataudissa maanantain ja tiistain välisestä yöstä lähtien. Tänään olen jo pikkuisen paremmin elävien kirjoilla ja testaillut, miten masu reagoi erilaisiin ravintoaineksiin. Kaurapuuro putoaa hyvin, eikä aiheuta kramppeja. Toinen toimiva juttu on voimasmoothie – soijajogurttipohjainen vitamiini- ja elvytyspommi. Toimii hyvin toipilaalle, mutta on koostumuksensa ansiosta erinomainen välipala ja täydellinen palautusherkku treenin jälkeen.

VOIMASMOOTHIE

Ainekset:

• 1 puolen litran purkki vaniljan makuista soijajogurttia
• 2 vihreää Granny Smith -omenaa
• 1 appelsiini
• lorahdus appelsiinituoremehua
• 1 mitallinen proteiinijauhetta

Valmistus:

Pese ja pilko omena. Omenan kuoret kannattaa jättää, niistä saa tarpeellista kuitua, mutta siemenkota on hyvä poistaa. Kuori appelsiini ja laita lohkoina mikseriin. Mittaa mukaan sopiva määrä proteiinijauhetta. Laita lopuksi päälle “nestemäiset” asiat jogurtti ja tuoremehu. (Laittelin itse ainekset mikseriin eri järjestyksessä, koska kuvasta tuli kivemman näköinen. Riippuu vähän mikseristä, mutta jotkut eivät jaksa sekoittaa, jos paksuhko soijajogurtti on alla ja omenanlohkot päällä…)

Hurruttele smoothie tasaiseksi mikserillä!

Ihanan vaaleankeltainen herkku on valmis!

Tuolla ohjeella smoothieta tulee aika runsaasti, mutta se säilyy kyllä vuorokauden verran jääkaapissa, mikäli herkuttelijoita ei ole useampia. Omenoiden vuoksi sävy hiukan tummenee, mutta maku säilyy aivan yhtä herkullisena.

Tämä samainen perunalaatikon ohje on julkaistu jo aiemmin joskus Go 4 it vol. 2  -blogin alkuaikoina. Se ei kuitenkaan jostain syystä löydy blogin “Reseptit” -tagin alta, joten päätin laittaa ohjeen vielä uudelleen. Lähinnä siksi, että bloggari on toivoton säästelemään mitään lippusia ja lappusia. Täällä blogissa kaikki suosikit pysyvät tallessa ja hyvässä järjestyksessä!

Perunalaatikon ohje on alunperin saatu entiseltä naapuriltani Anne-Marilta, joka on varsinainen velho keittiössä. Pienellä näpräämisellä ei-ihan-niin-velho Minttukin on onnistunut valmistamaan kullakeltaista superherkkua joulupöytään jo useana vuonna.

Anne-Marin perunalaatikko

• Keitä reilu 1 kg perunoita kuorineen tavalliseen tapaan kypsäksi.
• Jäähdytä pikkuisen (että sormet kestää) ja kuori ohuesti vielä lämpimänä.
• Laita kuoritut perunat astiaan ja muussaa mahdollismman hyvin.
• Lisää 1 dl tavallisia vehnäjauhoja ja sekoita perunoiden joukkoon.
• Peitä liinalla ja nosta lämpimään, vedottomaan paikkaan imeltymään. Anna imeltyä vähintään puoli vuorokauttaa (itse annan usein miltei vuorokauden). Sekoita muutama kerta imeltymisen aikana.
• Jos seos on jonkin verran löystynyt imeltymisen aikana, se on oikein hyvä. Sekoita joukkoon n. 5 dl maitoa (hylamaito sopii oikein hyvin), 50 gr voita tai margariinia sulatettuna, 2 tl suolaa ja hiukan (vajaa 1/2 tl) hienonnettua mustkottipähkinää.
  Sekoita hyvin käsin tai sähkövatkaimella. Tarkista, että seos on jonkin verran löysää, jos ei, lisää maitoa varovasti.
• Voit varmistaa imeltymisen lisäämällä hiukan siirappia ( 1-2 rkl).
• Paista isossa uuniastiassa 150 asteessa n. 2 tuntia. Perunalaatikko kuohuu jonkin verran paistuessa, siksi jätä tilaa.

Imeltymisvaihe on kaikkein haastavin, sillä perunamössön pitäisi pysyä aika lämpimänä. Viimeksi olen testannut pitää kulhoa lämpimässä vesihauteessa ja se tuntuu toimivan oikein hyvin!

Kuva on lainattu Valiolta (kiitos ja anteeks!), koska Mintun perunalaatikkohommelit alkavat vasta huomenna!

Me vietettiin rakkaan Suomi-tyttöringin pikkujouluja eilen illalla. Keittiötaitoni ovat tunnetusti vähintäänkin hatarahkot ja kokkailukokemukseni sitäkin olemattomampi. Halusin kuitenkin fiksata jotain kivaa, hyvää ja kaunista napsittavaa kuohujuoman seuralaiseksi. Cocktail-palaset saivat kovasti kehuja ja tytöt vannoivat, että se ei johdu (pelkästään) siitä, että kaikilla oli kiljuva nälkä… Päätin laittaa ohjeet tänne – ovatpahan sitten itsellekin muistissa tulevaa käyttöä varten.

Palaset valmistuvat ihan tajuttoman nopeasti, joten kiireisempikin party host ehtii väsätä näyttävän tarjottimellisen ennen vieraiden tuloa.

Tarjolla oli: tapenade-päällysteisiä keksejä, parmankinkku-yrttijuustopatonkeja ja parmesan-taatelileipiä.

Tapenade-keksejä varten tarvitset hyviä, mielellään merisuolalla maustettuja keksejä, tapenade-tahnaa ja koristeluun basilikan lehtiä. Basilika on vain näön vuoksi, hyvä tapenade maistuu sellaisenaankin, mutta viherrys näyttää kivalta tarjottimella. Tapenade on ehdottomasti parhaimmillaan itse tehtynä – eli unohda kaupan valmismössöt. Peetu oli ihana ja teki tuon tapenaden, jolla me eilen herkuteltiin. Ohje löytyy Peetun ruokablogista (My kitchen is my kingdom)  täältä: Tapenade.

Parmankinkku-yrttipatonkeihin ostin leipomosta tavallista patonkia vähän krouvimpaa maalaispatonkia. Leikkaa patongista ohuita siivuja, sivele päälle hyvää yrttituorejuustoa, laita siipale parmankinkkua ja koristele öljyyn säilötyllä aurinkokuivatulla tomaatilla ja rukolalla.

Parmesan-taatelileivät

Tarvitset:

muutaman siivun tummahkoa, vähän makeaa leipää (täällä kavring, Suomessa käyttäisin varmaankin jotain limppua)

• 1 – 1,5 dl raastettua parmesania
• vajaa purkki Philadelphia-juustoa
• muutama taateli

Sekoita parmesan-raasteen sekaan sopivasti Philadelphia-juustoa. Mitä enemmän töhnässä on tuorejuustoa, sitä miedompi maku. Laita leipäpalasten päälle tuhti nokare juustomössöä. Hifistelijä voi pursotella kauniita tähtösiä, Mintun mielestä haarukalla saa aikaiseksi kivan rustiikkia jälkeä… Koristele taatelinsuikaleella. Koristeluun voi käyttää myös tuoreita viikunoita.

Parmesan-taatelileivät sopivat makunsa puolesta mainiosti tarjottavaksi myös glögin kanssa!

Sit ei muuta kuin korot jalkaan ja shampanjapulloja poksauttelemaan!

Ihanaa ensimmäistä adventtia!

Vaikka eilinen auringonpaiste onkin muuttunut sateeksi ja myrskyä läheteleväksi tuuleksi, eikä kymmentä huitelevat lämpöasteetkaan paljon joulutunnelmaa lisää, voi aina aloittaa jouluun olennaisesti kuuluvan sokerishokkikäsittelyn. Superhelpot ja ah-niin-ihanat suklaapallot onnistuvat tumpelommaltakin leipurilta. Valmistukseen ei tarvita edes uunia!

Peetun perinteiset suklaapallot

100 g voita
1 – 1,5 dl sokeria
1 ruokalusikallinen vaniljasokeria
2 – 3 ruokalusikallista kaakaojauhetta
3 dl kaurahiutaleita
2 – 3 ruokalusikallista vahvaa kahvia

koristeluun raesokeria ja/tai kookoshiutaleita

Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi massaksi. Muotoile mössöstä söpöjä palloja.

Kierittele lopuksi pallurat raesokerissa ja kookoshiutaleissa. Laita jääkaappiin jähmettymään ja varustaudu tikahtumaan sokerin yliannostukseen!

Peetu tekee ehdottomasti parasta suklaakastiketta, mitä oon ikinä maistanut!! Kaupan valmiskastikkeet maistuvat poikkeuksetta pikakaakaojauheille – eikä sitä muutenkaan juuri koskaan saa oikein kunnon suklaasta tehtyä kastiketta.

Täällä oli koko eilisen ihan tajuttoman ihana auringonpaiste ja pakkastakin vain pari hassua astetta. Kaiken huipuksi Peetulla oli vapaata koulusta (“hemstudiedag” – varsin mielenkiintoinen ruotsalaiskoulujen konsepti, jonka ansiosta Karkki vietti lukuisia päiviä kotona hermoillen kouluhommiensa kanssa ja Peetu nauttien ylimääräisistä vapaapäivistä…) – joten päätimme lähteä kokeilemaan lautojemme kanttien pitävyyttä Hammarbybackeniin.

Ihanan mäkipäivän jälkeen oltiin ihan mielettömän nälkäisiä… Ensin uskomattoman hyvää tulista vihannessosekeittoa ja jälkkäriksi jätskiannokset á la Peetu!

Peetun paras suklaakastike

Ainekset:

• Noin 50 g tummaa suklaata. Peetu käytti Blogimiittiristeilyn goodiebagistä löytynyttä Green&Black’sin orgaanista 70% suklaata.
• Noin 1/2 dl kermaa – ruokakerma käy hyvin
• Lisäksi tarvittaessa (jos suklaa on kovin hapanta) noin ruokalusikallinen tomusokeria.

Suklaa palastellaan ja koitetaan olla syömättä kovin montaa palaa. Vinkki: kannattaa ostaa vähän isompi levy kuin mitä ohjeessa sanotaan. Ettei vaan lopu kesken!

Kaikki ainekset isketään kattilaan ja kuumennetaan keskinkertaisen miedolla lämmöllä.

Seosta pitää sekoittaa ihan koko ajan, sillä se palaa tosi helposti pohjaan. Koko prosessi kestää vain muutaman minuutin, joten kovin suurta vaivaa sekoittamispakosta ei ehdi muodostua.

Alkuvaiheessa kastike saattaa näyttää vähän sotkuiselta, mutta se kuuluu asiaan ja tilanne tasoittuu nopeasti!

Parhaimmillaan kastike on lämpimänä herkullisen vaniljajätskin kanssa. Kovin pitkää säilytystä tuo ei muutenkaan kestä, joten kannattaa tehdä vain sen verran kuin tarvitsee. Tässä ilmoitetut määrät riittävät noin neljään jätskiannokseen – tai nuukasti annosteltuna vähän useampaankin.

Nomnomnom nomnomnom. Nomnomnom nomnomnom. Nomnomnom nomnomnom… 🙂