Täällä on päästy aikas muhevaan shopping-modeen. Karkki varsinkin. Tänään tyttö aivan villiintyi Marc by Marc Jacobsin putiinkin alessa. Tosin taisi sitä eilen illalla lähteä pikkuruinen tilaus-HUPS Mintullekin tuonne Shopbopin suuntaan… Niistä lisää myöhemmin, sillä nyt on aika esitellä Karkin kaksi uutta hienoa mekkohankintaa.

Ensimmäinen mekko on musta kevyesti kellotetulla helmalla varustettu jersey-versio Åhlénsilta.

Hyvä perusmekko taipuu asusteiden avulla moneen. Napakka jersey pysyy toivottavasti pitkään siistinä ja lisää pitkillä luennoilla istumisen mukavuutta. Pashmina on Mintun vanha – joskus 90-luvulla hankittu – ja alkaa olla jo hippasen kulahtaneen oloinen. Vetoisissa luentosaleissa isoon huiviin kääriytyminen on kuitenkin melkein pakollista.

Varsin suoralinjaiseen perusmekkoon tulee heti huomattavasti enemmän draivia, kun helma heiluu hiukan kellotettuna. Kapea musta vyö on tullut jonkun H&M-hamosen mukana.

Mummilta saatu ihana Kalevalakorun sormus on aina Karkin sormessa.

Kultaheloilla koristellut ballerinat ovat viime syksyn hankintoja ja peräisin Rizzosta. Tykkään tosi paljon tuosta, että kenkien kärjet ovat kiiltonahkaa!

Karkin lähdenpä-tästä-kaupungille-shoppailemaan -meikki. Muuten hyvin hillityn ehostuksen jujuna on punaisena hehkuvat huulet.

Huulipuna tulee MACiltä ja sävyn nimi on Chili.

Toinen mekkolöytö olikin sitten hiukan tyyriimpi. (Tuo musta on siis Åhlénsin omaa mallistoa, joka on hintatasoltaan varsin kohtuullinen). Karkki kuitenkin ihastui Max Maran ihanaan musta-valkoiseen jersey-mekkoon niin totaalisesti, että sitä ei voinut mitenkään jättää kauppaan.

Tämän mekon Karkki osti jo ennen joulua – ja sille on ehtinyt jo nyt tulla vaikka miten monta käyttökertaa!

Sirot satiinikorkkarit ovat Biancosta.

Valouskuvausassistetti tehtäviensä tasalla. Huolestuneille voin kertoa, että sekä kissa että sukkikset selvisivät ilman näkyviä vahinkoja!

Tukholmassa paistoi tänään aurinko. Siniseltä, pilvettömältä taivaalta.

Ihana valoilmiö ei toki kestänyt kauaa. Jo siinä vaiheessa, kun läksin toimistolta kotia kohti, oli auringonpaiste muuttunut kivasti syvenevän siniseksi hohteeksi. Lounasaikaan pistäydyin sattumalta (=alkuvuoden häilähteleväinen elämäntyyli on aiheuttanut sen, että edes pakastimesta ei löytynyt lunch lådaa mukaan otettavaksi…) ulkosalla ja olin suorastaan tikahtua, kun tajusin, että AURINKO paistaa suoraan silmiin! Ihanaa!

Tai no. Ihanaa ja ihanaa. Yllättävä ja odottamaton kohtaaminen auringon kanssa herätti henkiin monenlaisia tunteita, toiveita, ajatuksia ja haaveita.

Auringon lämmittämä kuiva asfaltti ilman jäätä, lumi- tai räntäkasoja = vaivatonta käpsyttelyä stiletoilla. Paljaana vilkkuvat nilkat, eikä muistoakaan ärsyttävän tiukasta piposta tai arkielämän vaiheissa yhtenään hukkaan joutuvista sormikkaista. Ja kyllä, tuon kuvan asukokonaisuuden adoptoisin erittäin mielelläni. Etenkin, jos se sattuisi olemaan jumpsuit. Mitä se ei kyllä taida olla…

Se tunne, kun lämmin tuuli hivelee paljaita sääriä. Se tunne, kun vielä iltasellakin on kiva pitää aurinkolaseja. Se tunne, kun sifonki lämmittää ihan tarpeeksi. Voisiko jostain ostaa tuon kuvan fiiliksen??

No, ihan hyvä, että saatiin tänään edes pientä esimakua ja lupausta aurinkoisista päivistä. Oikeastaan en kyllä voisi kuvitella elämää ilman vuodenaikojen vaihteluja ja tykkään talvesta ihan paljonkin, vaikka pimeydestä en olekaan oppinut nauttimaan.

Nyt jatketaan Karkin kanssa perjantai-tunnelmointia ja katsotaan teemaan sopvasti leffa Little Miss Sunshine.

Kuvista kiitos: aina yhtä ihana Stockholm Street Style

Tässä tulee vinkki kaikille fashion-nörteille: yksi kuumimmista bubbling under -tähdistä ruotsalaisella muotitaivaalla on lahjakas, omaperäinen Julia Koistinen. (Kyllä, jotain suomalaisjuuria on – tosin suunnittelija itse ei puhu suomea…)

Koistinen näyttää railakkaan elegantisti keskaria perinteiselle pohjoismaalaiselle minimalismille ja pelkistetylle tyylikkyydelle. Lukuisia inspiraation lähteitä ei voi kuin arvailla, mutta ainakin 70-lukuinen discoglamouri ja itäeurooppalainen häpeilemätön naisellisuus tulee ihan väistämättä mieleen. Kaikki kuitenkin vahvalla – ehkä jopa aavistuksen ironisella twistillä (tuosta en ole kyllä varma… tuntuu, että tuo nykyisten nippanappa parikymppisten sukupolvi tuntee äärimmäisen vähän tarvetta vesittää näkemyksiään perinteisellä ironia-suojakilvellä…). Vielä Koistinen ei ole nimi suuren ostavan yleisön huulilla, mutta pitäisin varsin merkittävänä, että poppitähtien ja fashion-profiilien lisäksi parikin merkittävää tukholmalaispoliitikkoa on pukeutunut Julia Koistinen designiin tänä syksynä.

(Kuva: Design & styling: Julia Koistinen Foto: Rikard Lilja, Hair&Make: Ellinor Fahl Models: Daniela P. & Carolina S SAG: Gipsy Nathalie Flodin)

Ruotsinkielentaitoisille suosittelen ehdottomasti Julia Koistisen virkistävää blogia ja Art Projects -kuvagalleria on mielenkiintoista selattavaa kaikille.

And remember: It was here you heard it first!

Kävin tuossa juuri ennen joulua tsekkaamassa Tillskärarakademin syysmuotinäytöksen. Tillskärarakademi on täkäläinen vaatetusalan oppilaitos, joka vastaa ehkä parhaiten suomalaisia ammattikorkeakoulutason muotoilun, vaatesuunnittelun ja -valmistuksen koulutusohjelmia.

Oppilasnäytösten seuraaminen eroaa aika paljon tavallisista mallistonäytöksistä. Yhtenäisen kokonaisuuden sijaan catwalkilla marssii eri suunnittelijoiden luomuksia ja lopputulos on aina väistämättä enemmän tai vähemmän sillisalaattia, vaikka miten olisikin yritystä teemoittaiseen etenemiseen.

Toisaalta koulujen näytökset tarjoavat aina jotain tuoretta ja kivaa katseltavaa. Tällä kertaa pitää antaa myös erityiskiitosta äärimmäisen ammattimaisen oloisesti (oppilastyönä) järjestetystä tapahtumasta!

Tässä muutamia suosikkejani Tillskärarakademin syysmuotinäytöksestä. Ensimmäisen kuvan liukuvärjätty sifonkipaita on mielestäni todella ihana! Ja tuossa tokavikassa kuvassa pojan t-paitaa koristaa kuparista taottu koru tavallisen printin tapaan. Viimeisessä kuvassa on tapahtuman juontaja räväkässä cyber-kissanaisen outfitissaan.

Jos joku väitti, että muoti, arkkitehtuuri ja musiikki (plus muut tyylit) eivät kulje käsi kädessä, kandee tsekata oheinen reilun minuutin kestävä video – ja miettiä asia uusiksi.

Kaiken muun hyvän lisäksi videossa on onnistuttu ikuistamaan se, varsinkin jälkeenpäin harvinaisen vaikeasti sisäistettävissä oleva juttu, että trendit, tyylit ja vuosikymmenet menevät lomittain ja limittäin. Muodinkin kehittymisessä on kyse evoluutiosta ja siksi on aika abstraktia puhua esim. 50- tai 60-luvun muodista.

100 years of fashion in 100 seconds from aneel on Vimeo.

Ja rakkaalle ystävälle kiitokset videon bongaamisesta – I luvs dis!

OBS – video kannattaa klikata isommaksi! En oikein hoksannut, mistä sen saisi tänne blogiinkin isommaksi. Full screen it is! 🙂