Tag: DIY

Edellisen postauksen kommenteissa toivottiin, että en tekisi juonipaljastuksia Sex and the City -leffasta. No, ei tulisi pieneen mieleenkään, vaikka ei kai tuollaisessa elokuvassa juoni ole se pääasia. Tv-sarjaa seurailin jonkin aikaa ihan joskus silloin ziljoona vuotta sitten, kun sitä alettiin näyttää Suomessa. Nyt en ole vuosikausiin nähnyt jaksoakaan. Ehkä siitä syystä leffan ehdottomasti parasta antia oli puvustus, asut, kengät laukut, stailaus… mmmm. Sarjaa seuranneelle juonen pikku käänteet ovat varmasti herkullisempia.

(Aika käsittämättömän järkyttäviä kuvia tulee kännykällä salamalla hämärässä otettuna… Zombie Night! )

Tuorein tuunaus on farkkusortsien fiksaaminen kaksista käyttämättä jääneistä farkuista. J.Lindebergin vaaleansiniset kulahtaneet farkut on pelastettu miehen poisheitettävien vaatteiden kasasta. Toiset, tummansiniset pesemättömästä farkkukankaasta tehdyt farkut (22 Vintage for Cheap Monday) olivat käytössä lopulta niin pönäkät ja tönköt, että takuulla palvelevat sortseina paremmin…


Vaaleansiniset perus-kesäsortsit. Nyt kun katselen näitä kuvia, niin taidanpa lyhentää puntteja vielä pikkuisen… (toppi Cheap Monday)

Korkeavyötäröisistä farkuista tuli aikas kivat vähän viksummat sortsit. Nämä ajattelin yhdistää kivaan toppiin ja korkeisiin korkoihin. (paita Zara, vyö Vivienne Westwood)

Peetun rippijuhlamekko valmistuu pikkuhiljaa… Itseasiassa iski pieni paniikki, kun tajusin, että tyttö lähtee huomenna Tampereelle ja seuraavan kerran tapaamme vain muutamaa päivää ennen juhlia. Hipitivii siis kaavoja ja kangasta leikkaamaan…

Mekon yläosaan tulee aikamoinen hässäkkä pikkupaloja. Hetken olin jo melkein epätoivoinen, kun en tajunnut yhden kaavapalasen funktiota. No pienen tutkimisen jälkeen tajusin rutistaneeni roskiin yhden puuttuvan osan ja sen jälkeen kaikki loputkin osat tuntuivat löytävän oman paikkansa.
Kuvasta puuttuu kaavaosa 2. Se löytyi onneksi ruttuisena, mutta vahingoittumattomana paperinkeräyspussista. 🙂 Ensimmäinen sovitus. Mekko alkaa hahmottua ja kaikki asianosaiset huokaavat helpotuksesta. Kyllä tästä vielä hieno tulee…
Ziljoona nuppineulaa… Ihmettelen vaan, miksi yläosan ja vyötäröosan sivusaumat täsmäsivät, mutta yläosassa oli noin 5 cm turhaa takana keskellä. Leikkasin sen pois – tuskin sitä kaivataan. (kuuluisia viimeisiä sanoja…)
Kakkossovitus. Yläosa istuu jo tosi nätisti. Vyötäröosuutta kavennetaan hiukan, ettei mene kasalle kuten kuvassa.
Peetu halusi mekkoon pallohelman. Minttu vähän vastusteli aluksi, mutta tosi kivaltahan tuo oikeastaan näyttää… Olkaimet puuttuvat tästä kuvasta. Mekko pysyy mainiosti päällä ilman olkaimiakin, mutta jotenkin ne kyllä sopivat kokonaisuuteen. Sitäpaitsi olkaimeton rippijuhlamekko tuntuisi liian iltapukumaiselta.

Pari vinkkiä siltä varalta, että auringon ottaminen kyllästyttää tai on muuten vaan tylsää…

Dr. Martensin sivuilta löytyy hauska suunnittele oma saapaskuviosi -kilpailu. Suosituimpia designeja voi käydä tsekkailemassa täällä. Yksi Mintun lemppareista on ehdottomasti kuvan korkokenkä-buutsi!

Kunnianarvoisa Hermès ymmärtää myös meitä köyhiä. Hermèsin kotisivuilta voi nimittäin downloadata itselleen oman Kelly-bagin! Voit valita joko ihan blancon version tai sitten jonkun seitsemästä eri kuviollisesta vaihtoehdosta. Vähänkö hianoo!! Nyt joka tytöllä on varaa omaan Kelly-bagiin!
Pitäisköhän laittaa kisa pystyyn siitä, kuka askartelee itsellensä hienoimman laukun… ;D

Vielä mahtava lämmin suurkiitos Kissakehdon (mikä kaunis nimi blogilla!!) Midinetille, jonka vinkkien ansiosta Mintunkin kuvat v i h d o i n k i n ovat klikattavissa isommiksi!!

Täkäläiset muotibloggarit ja muu trendiväki on hehkutellut koko talven One Of A Kind -merkkisiä söpöjä narurannekoruja (kuvassa). Koru on suhteellisen simppeli, joten päätin väsätä vastaavan itse. Valitsin materiaaliksi mokkajäljitelmänauhaa, sillä jotenkin tuntuu, että silkkinauha vain likastuu nopeasti käytössä.

Nauhan lisäksi rannekorun valmistukseen tarvitaan lukko, pihdit ja joku kiva riipus.


Mitäs sanotte? Eikös tullutkin söpö!?

PS. Vielä on muutama tunti aikaa osallistua ripsariarvontaan!! Ei kannata myöskään missata Polka dots -blogin arvontaa!

Miksi ihmeessä ompeluhommiin menee aina vähintään nelinkertainen määrä siihen verrattuna, mitä on suunnitellut? Nojoo… tiedän kyllä – ei tarvitse vastata. Siksi koska olen ylioptimistinen ajan suhteen ja ompelen niin harvoin nykyään, että arviot menee ihan metsään. Niinkuin nyt esimerkiksi tämä pikkujakkunen. Suora laatikkojakku vain, vuoritettu tosin, mutta silti jotenkin nopeassa huiskauksessa valmistuvan oloinen.

Vihdoin se nyt sitten kuitenkin valmistui. Esittelyssä ihanan sumeat ja rakeiset kuvat, mutta pakko laittaa ne näytille, kun jakku vihdoin valmistui. Huomenna sitten kunnollisia kuvia eri tyyppisten stailausten kera!

Ja suurkiitos kaikille, jotka auttoivat nappikysymyksessä. Päädyin mustiin isoihin puunappeihin eli vaihtoehto ykköseen. Ne ovat selkeästi persoonallisimmat ja niinkuin muutamat kommenteissa sanoivatkin, muut vaihtoehdot tekevät helposti mummomaisen vaikutelman. Tällä hetkellä nappeja on kolme, mutta voipi olla, että lisään vielä yhden…
Old stuff