Tag: DIY

Löysin yllättäen Pressbyrån lehtihyllystä ruotsinkielisen Burdan. Lehti oli pussitettu niin, että sitä ei päässyt selaamaan ennen ostamista (mikä on muuten aivan rikollista – kaavalehti ostetaan nimenomaan mallien takia ja niihin pitää päästä tutustumaan!), mutta noin 3 euron tutustumishinta tuntui niin edulliselta, että päätin ottaa riskin.

Ensisilmäyksellä mallit vaikuttavat vähän pohjoismaisen simppelimmiltä kuin emo-Burdan joskus vähän turhankin saksalais-krumeluuriset asut. Useampikin malli vaikutti lupaavalta. Ensimmäisenä päätin testata edestä napitettavan puolihameen kaavan. Tarkoituksena on toteuttaa hame varastoistani löytyvästä hyvälaatuisesta, mutta paksuhkosta mustasta villakankaasta. Mikäli kaava tuntuu hyvältä ja toimivalta teen mustan nahkahameen samalla kaavalla.

En ole vielä ihan päättänyt laittaisinko hameeseen eteen näkyvän metallivetoketjun nappien sijaan. Toisaalta vetoketjut on just nyt vielä in, mutta toisaalta trendi on osoittanut jo haalenemisen merkkejä. Lisäksi nappien ansiosta villakangashame olisi hillitympi ja enemmän business like. Nahkahameesta on sitten tarkoitus tulla se vähän reteempi versio… Taskuja aion muokata jokatapauksessa hiukan ja nahkahameesta jätän taskut kokonaan pois.

Päätin panna lihoiksi noin ziljoona vuotta kaapissa lojuneen ihanan kermanvärisen silkkisatiinikankaan ja testata jo viime keväänä hankkimani Kreativa Kvinnor -lehden paitakaavaa. Aikaisemmin en olekaan kyseisen lehden ohjeilla mitään toteuttanut.

So far so good… Kaava vaikuttaa ainakin ihan simppeliltä. Pitkään pohdin josko suoristaisin sivusauman ja tuunailisin vähän muutenkin kaavaa, mutta sitten ajattelin, että kaavantestaus menee ihan mönkään, jos alan väsäillä omiani.

Kappaleiden leikkaus sujui ihan hyvin, vaikka silkki olikin vain 90 cm leveää ja ohje oli 140 levyiselle kankaalle. Hiha piti leikata avoimelta kankaalta, mutta onneksi silkkiä oli tarpeeksi. Ihmettelin ainoastaan rannekekaitaleelle annettuja mittoja: 2 x 17 cm. Hiha on 3/4 pituinen ja kaitale ommellaan siten, että reunaan tulee silmu – eli kaitale ei mene lainkaan päällekäin. Mutta silti. Eikö 17 cm ole aika mitätön rannekkeen pituus? Taidan kyllä tehdä varmuuden vuoksi toiset vähän pidemmät…

Hommeli tyssäsi nyt siihen, että varastoista ei löytynytkään ohutta kangaspohjaista tukikangasta. Vaikka melkein tekisi mieleni jättää koko tukikangas pois… Se kuitenkin muuttaa ohuen silkkikankaan ulkonäköä aina, vaikka olisi miten laadukasta. Ainakin siis sellainen silittämällä kiinnitettävä – muullaisia en osaisi varmaan käyttääkään. Tavoitteena on saada paita viikonlopun aikana valmiiksi. Ja nythän se on pakko tehdä, kun on oikein näin julkisesti tullut uhottua!

Mintun niksinurkassa tällä kertaa vinkki hopeakorujen kiillotukseen. Puuhaan ei tarvitse hankkia kammottavan hajuisia ja ympäristölle vaarallisia hopean kiillotusaineita, eikä liioin TV-shopista tiskialtaaseen asennettavaa taikamattoa.
Puuhaan tarvitaan vain hammastahnaa, lämmintä vettä ja pehmeä pyyhe. Minttu käytti puhdistukseen Aquafresh Whitening -tahnaa, koska sitä sattui talossa olemaan, mutta varmaan mikä tahansa tahna käy ihan yhtä hyvin.
Mintun joulupallokorvikset ennen kiillotusta:

Ja kiillotuksen jälkeen:

Levitä pieni määrä hammastahnaa hopeakorulle, hiero sormilla niin, että mustuneet alueet kirkastuvat ja huuhtele huolellisesti. Kuivaa lopuksi pehmeällä pyyhkeellä.

Lopputulos on tosi kirkas, kuten kuvasta (ellei ole liian rakeinen – haha) näkyy. Tällä helpolla keinolla pystyy puhdistamaan ihanat perintökorut ja mahtavat kirppislöydöt.

Varoitus: Hammastahna kirkastaa myös ne tummat kohdat ja patinoinnit, joiden ei olisi tarkoitus puhdistua. Esim. kuvan korviksissa yritin välttää kieputettujen varsien (hmmm… voiko korviksilla olla varsi???) hinkkaamista, ettei kierteiden tummuus häviäisi kokonaan.

Selästä avoimet pääntiet ovat taas valloittamassa sekä catwalkit että kauppojen valikoimat. Minttu sattui olemaan mukana kuvioissa jo 80-luvulla, jolloin tuo pääntiemalli oli edellisen kerran huippusuosittu. Ja mikäs siinä – takaa avoin pääntie paljastaa olematta tyrkky ja on seksikäs mutta harvoin mauton.

Ainoa ongelma vain on, että rintsikoitten henkselit tuppaavat vilkkumaan ikävästi selkäpuolelta. Onneksi ei tarvita kuin neula, lankaa, pari nepparia, pätkä nauhaa ja ongelma on ratkaistu!

Esimerkkikuvissa Mintun tummansininen American Apparellista hankittu selästä hyvin avoin mekko.

Lähikuvassa olkapäille ommeltu rintsikkahenkseleiden ansa. Minttu on käyttänyt H&M:n neuleesta poisleikattua satiininauhaa, mustaa, vaikka mekko on tummansininen… parhaimman lopputuloksen saa tietenkin täysin vaatteen värisellä nauhalla.
Ansan leveys kannattaa sovittaa haluttujen rintsikoitten henkselien leveyteen.

Tadaa! Toimii tosi hyvin!

Eikä näy – ainakaan kovin paljoa – oikealle puolelle.

Tässä vielä yleiskuva takaa. Ansat on ommeltu olkasaumaan, koska muuten nepparin alapuolen ommel näkyisi oikealle puolelle.

Alkaa jo pikkuhiljaa riittää tätä yksin kotona olemista. Ei voi olla näin hiljasta!! Täksi illaksi/yöksi on vielä luvattu kovaa ukkosta… not nice!

Pääsin sentään tänään vähän juttelemaan (ekan kerran kolmeen päivään!!), kun kävin oikein cityssä lounaalla kaverin kanssa. Voin muuten suositella Kulturhusetin katolla olevaa terassiravintolaa (ei siis sitä, minkä nimi on Panorama, vaikka kai sekin ihan okei on) – mukava keidas keskellä kaupunkia, kerrassaan muikeat näköalat ja kelvollista lounasta.

Tai tulihan sitä eilenkin pari sanaa vaihdettua, kun kävin Pumpissa. “Hej Hej”, kun tulin ja “Hej Då”, kun läksin sekä vielä ohjaajalle “Hej”. Kesti muuten hetken tottua siihen, että nämä täällä sanovat “hej hej”, kun tavataan. Niinhän kuuluu sanoa silloin, kun erotaan – haloo!

Onnistuin oikein suurmuotishoppaamaankin tänään: 2 metriä valkoista puuvillanyöriä Åhlénsin kangasosastolta á 19 kruunua/metri! Tarkoitus olisi väsätä siitä Whyred-tyylinen nyörivyö johonkin niistä ihanista American Apparel -mekoista, jotka saapuvat huomenna kotiin. Tai siis hirvee väsääminen… solmut vain narun päihin ja sitten vyö on valmis! Ihan paras DIY vinkki!

Mutta tosiaan, huomenna kuvia ameriikan tuliaisista. Vähän jo jännittää…

Kuvat: elle.se ja Minttu
Old stuff