Parasta pitkään aikaan: Grand Hotel smörgåsbord


Jätin ihan tarkoituksella edellisestä Tukholmavinkkipostauksestani pois yhden kotikaupungissa vietetyn lomaviikkoni kulinaarisista highlightseista. Grand Hotel -hotellin seisova lounaspöytä on niin poskettoman hyvä ja elämyksenä ihana, että se ansaitsee ihan oman juttunsa.
Etsiskelimme Tinnin kanssa ihan randomisti jotain kivaa brunssia, jonne olisimme voineet mennä kesälomani viimeisenä sunnuntaina, kun Tinnin äiti ja kummityttäreni, Tinnin tytär Peppi, olivat myöskin täällä viettämässä Tukholma-viikonloppua.
Tukholma on aivan kertakaikkiaan upea brunssikaupunki! Ravintolasta riippuen tarjolla on monia erilaisia kattauksia (sekä buffet että á la carte) ja useita tyylejä, jotka miellyttävät erilaisia brunssiporukoita lapsiperheistä jatsifaneihin ja tähtiravintoloihin tottuneisiin ravintolavieraisiin – kaikki tarpeet tulee yleensä täytettyä paremmin kuin hyvin.

Siinä sitten täkäläisiä brunssimestoja interwebsistä selaillessamme totesimme, että näin kesäloma-aikaan ei olekaan niin itsestäänselvää, että täällä pääsisi nauttimaan urbaanin suositusta aamiaislounas-ateriasta.
Aika uskomatonta sinänsä, että suurin osa täkäläisistä suosituista brunsseista on kesälomalla juuri, kun kaikki ziljoonat turisti ovat täällä! Myös Grand Hotellin varsinainen brunch on kesäaikaan pois ohjelmistosta, mutta heidän smörgåsbord (seisova lounaspöytä?) on niin loistavan herkullinen, että eipä siinä muuta enää osaa kaivata!

Eli siis päädyimme virallisen brunssin sijaan nautiskelemaan Grand Hotelin huippuherkullisesta lounasbuffetista. 
Ja hyvä niin! Niin ihanaa ja yltäkylläistä makuilotulitusta en ole kokenut aikoihin!
Rakastuin erityisesti kaikkiin kymmeniin itsetehtyihin silleihin ja kalapöydän antimet sai muutenkin kaikki nirvana-levelit varsin korkealle. Salaatteja ja leikkeleitä on myös tarjolla ihanan laajasti. Itseasiassa niin paljon, että sinänsä erittäin herkullisen näköiset lämpimät jäivät käytännöllisesti katsoen maistamatta. Lihapullat saivat kylläkin seurueeltani erittäin kiitettävät arvosanat.

Mikään erityinen kalafani – kuten allekirjoittanut – ei todellakaan tarvitse olla. Grand Hotellin smörgåsbord on niin laaja, että kasvissyöjäkin kokee runsauden pulaa. Vegaanille tuo tosin on aika haasteellinen, joten jos kaipaa täysin eläinvapaata brunssia/lounasta, silloin tuskin kannattaa sijoittaa Grand Hotellin smörgåsbordiin.
Myös Grand Hotellin miljöö on niin hurjan ihana, että ihan pelkästään vain sen vuoksi kantsii tuolla käydä edes kerran.

Tinni, järjestyksen ihminen, pitää epävirallista ja vain inhimilliseen muistiin perustuvaa kirjaa seisovassa pöydässä syötyjen lautasellisten lukumäärästä. Kuulemma joskus parikymppisinä varhaisaikuisina vedettiin ainakin kahdeksan kierrosta, kun oltiin Tukholman risteilyllä. Pitää todennäköisesti paikkansa, mutta nykyään samaan suoritukseen ei pysty mitenkään, vaikka kuinka haluaisi. Haha!
Itse olen aika huono noutopöytäasiakas. Haluan maistaa mieluiten kaikkea, mutta en osaa ottaa vain atomin kokoista nökärettä eri annoksista lautaselleni.
Grand Hotellin smörgåsbord sai myös toivomaan, että olisi mennyt sinne heti avaamisen jälkeen ja sitten kaikessa rauhassa chillaillen nautiskellut samaan putkeen sekä aamiaisen että lounaan.

Toisaalta, niinhän me kyllä melkein tehtiinkin. Itse en ehtinyt syödä aamiaista ollenkaan (varhaisaamiaiset jää kyllä muutenkin helposti väliin) ja ihan rauhassa ehdittiin istua. Jopa niin rauhassa, että ihan viimeiseksi lopuksi kävin hakemassa vielä kaksi (kyllä, kaksi, 2) pientä palaa ananasta. Ihan kuin siinä vaiheessa sitä ei jo olisi aivan supertäynnä.

Grand Hotel on aivan ihana paikka muutenkin! Parhaimmillaan siellä voi herkuttelun lisäksi bongailla julkkiksia. Kaikki Tukholmassa visiitillä olevat superstarat, kuninkaalliset ja Nobel-palkintojen saajat yöpyvät yleensä aina tuolla.
On melkein sanomattakin selvää, että paikan palvelu on aivan huippuluokkaa. Eikä sitä tosiaankaan tarvitse olla mikään celebrity tai muu merkkihenkilö – kaikki ne kerrat, kun olen Grand Hotellissa ollut, asiakaspalvelu on ollut vähintäänkin moitteetonta ihan tällaiselle tavalliselle random-vieraallekin.

5 Comments

  1. Riku

    Seisova pöytä se vain on. Mutta nykyisin on ruvettu käyttämään buffet-sanaa. Luulen, että moni sanoisi maissa että paikassa x on buffetlounas, mutta risteilyllä käydään ehkä vielä seisovassa pöydässä. Ainakin osa sanoo näin. Laivayhtiöt on tainneet puhua buffetista jo pitkään.
    Vai onko se peräti ‘seisovapöytä’? Voi olla, en tiedä.
    Kieli muuttuu. Joskus menneinä aikoina puhvetti oli jotain aika vaatimatonta: orkesteri pitää tauon, puhvetti on auki!

    Reply
    • Minttu

      Näin se taitaa olla. Olen kuullut käytettävän myös sanaa “noutopöytä”, mikä tavallaan onkin kuvaavampi kuin “seisova pöytä” (mikä voisi tarkoittaa sanatarkasti sellaista buffetia, josta ruoka haetaan, mutta syödään seisten…)

      Reply
  2. Riku

    Googlattuani totean, että Hotel Grandin smörgåsbord on klassinen ruotsalainen smörgåsbord. Ehkä se kannattaa silloin esitellä sellaisena. Joivatko ihmiset siellä snapseja?

    Reply
    • Minttu

      No “smörgåsbord” onkin varmasti paras tuolle Grand Hotellin ihanuudelle! Ja kyllä, ihan menussakin oli snapsiehdotus. 🙂

      Reply
  3. Riku

    Tosiaan, tuo noutopöytä on nykyään yleinen. Seisova pöytä on ehkä käynyt harvinaiseksi. Buffetia sommitellaan eri tavoin: buffet-lounas, buffet-illallinen, laivoilla taitaa olla teema-buffeteja kuten meksikolainen buffet. Porvoossa on yhdessä kesäravintolassa näköjään “saaristolaisbuffa”. Mutta tuo oli hyvin houkutteleva, mistä kirjoitit. Täytyy painaa mieleen. Onhan graavia lohta? Se on mulle kaikkein tärkein. Sillejä en syö.

    Reply

Submit a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *