… ja muutkin muodin ammattilaiset – mutta vain, jos se on mustaa!
Tukholman muotiviikolla oli muutakin antia kuin itse näytökset ja näyttelyt. Näytösten eturivissä istui ainakin näin pohjoismaalaisittain erittäin vaikutusvaltaista muotibisnesporukkaa, pukeutuneena parhaimpiinsa. Eturivin väkeä tarkkaillessa saattoi hyvin tehdä havaintoja siitä, miten muodin ammattilaiset soveltavat käytäntöön juuri tämän hetken kuumimpia trendejä.
Kuva: Mustat Marc Jacobs -sandaalit, jättikokoinen musta kiiltonahkalaukku ja mustat high-water housut. Kuvattu näytösalueen pihamaalla.
Musta, värinä, missä muodossa (kiiltävä, matta, nahka, trikoo, mokka – you name it…) tahansa dominoi muotiväen pukeutumista. Mekkoja, sekä trikoosta että paitamekkoja näkyi jonkin verran. Varsin suosittu oli jättit-paita -tyylinen mekko yhdistettynä joko paljaisiin sääriin tai trikoisiin. Eniten näkyi kuitenkin mustia kapeita puolihameita yhdistettynä väljään valuvaan paitaan sekä jonkin verran housuja.

Kuva: Mustia asuja piristämässä valkoiset tennarit, harmaa laukku, valkoinen paita… Eli ei mitään hurjaa väri-ilotulitusta suorastaan.
Kengät olivat myös useimmiten mustat ja monet näyttivät kaivaneen kaapista huikeimmat korkonsa Bernsin käytävillä ja puistikossa käpsyttelyä varten. Toki ballerinoja ja matalia löpsyvartisia saapikkaitakin näkyi jonkin verran.
Kuva: Musta taipuu kyllä moneksi: tyylikkääksi, boheemiksi, moderniksi nuorekkaaksi..
Kovin montaa huikean persoonallisesti pukeutunutta henkilöä ei ainakaan Mintun linssiin tarttunut, mutta joitakin sentään. Esimerkiksi Ruotsissa varsin suositun laulajan Marit Bergmanin asu, jossa hän yhdisti 60-lukuhenkisen tunikamekon, jossa vaalealla pohjalla on näyttäviä sinapin ja oliivin värisiä kuvioita, hopeisiin puukenkiin, oli erinomaisen onnistunut ja viehättävä.
Näyttävä oli myös muotiviikkojen näytösten vakivieras multitaiteilija, muotibloggari ja +46 juryn jäsen Diane Pernet huikeassa mustassa asussaan, korkeassa tukkalaitteessaan ja kissamaisissa aurinkolaseissaan, jotka pysyivät päällä myös näytösten ajan. Jonkin verran kuhinaa aiheutti jokaikisessä näytöksessä eturivissä istunut ikääntyneen Indiana J
onesin hopeoitu versio, josta kukaan ei aluksi tuntunut tietävän, mitä hän teki muotiviikoilla. Paitsi talutteli itseään reilusti yli puolta nuorempia blondeja mallineitosia käsipuolessaan. Lopulta selvisi, että hän on kanadalainen multimiljonääri ja muotifani Jim/James Goldstein. Ex-tamperelaista lämmitti nähdä tällainenkin tyylitaituri:
Kaverille oli kuulemma jo moneen kertaan kerrottu, mistä hänen kirpparilta ostettussa takissa oikeasti on kyse. Se ei kuitenkaan estänyt Minttua tilittämästä vielä kertaalleen sitä, miten tärkeää jääkiekko Suomessa on (no, onhan se sitä tavallaan Ruotsissakin..) ja kuinka jokainen tamperelainen oppii viimeistään peruskoulun välituntihelvetissä, että on tärkeää olla joko Ilveksen tai Tapparan puolella, vaikkei varsinainen jääkiekkofani olisikaan (Mintun joukkue on Ilves). Hän hymyili lempeästi ja ymmärtäväisesti…

Kuva: Kaikki eivät olleet ihan yhtä vasta-alkajia +46:ssakaan. Kuvassa etualalla Dagmarin näyttelyosasto.
Ulrika Sandstömin näytös ei tarjonnut mitään huikeita elämyksiä, mutta suloisia tyttömäisiä korkevyötäröisiä hameita, pallopunttisia shortseja ja vanhan roosan värisiä pitsilegginssejä romantikoille.
Värikkäitä printtejä ja tyttömäisiä leikkauksia on Jojo & Maloulla tarjolla myös ensi kesäsesongille. Monella mallilla oli mekkojen seurana näyttäviä kultakoruja, jotka toivat mieleen Egyptin faaraot sekä mukavannäköiset matalahkot mustat kiiltonahkasandaalit.
Perjantain – ja Mintun osalta koko muotiviikkojen – viimeisestä näytöksestä vastasi uusi tulokas
Näytöksen jälkeen en ollut ihan vakuuttunut siitä, mitä uutta Qoniakilla on meille tarjota… niin samanlaiselta – tai oikeastaan samaan tarpeeseen vastaavalta – mallisto vaikutti Cheap Monday -mallistoon verrattuna. Kyynikko minussa tuumasikin, että ehkä Qoniakin ainoa tehtävä on tarjota Örjanille mahdollisuus hinnoitella CM-hintoja reteemmin ja rahastaa mm. messevät Saksan markkinat…
Hellen mallistoista lisää myöhemmin…
Kuva: Messuilla kevään trendit kiteytettiin kolmeen ryhmään: puuterinen 20-luku/Charleston-, musta jylhä barokki- ja kirkas futurinen neontrendi.


Kirkas keväänvihreä oli Minimarketin valinta kevään tehosteväriksi. Kapeat keväänvihreät housut tai lakkapintainen lippis piristävät kummasti muuten perusväristä, harmaata tai valkoista asukokonaisuutta.
Minimarketin loppukiitokset. Tässä näytöksessä, niinkuin melkein kaikissa muissakin, perusvärit olivat mustan, harmaan ja valkoisen skaalalla maustettuna hiekan ja beigen sävyillä ja jollakin kirkkaalla tehostevärillä.
Kuten esimerkiksi malliesimerkin hyvännäköisistä korkeavyötäröisistä housuista, ihastuttavan harmaan silkkisifonkisen paidan ja mustan villamusliinista valmistetun hameen ja varmasti ainoana (tähän mennessä) rehellisesti keväisen pastellisen haalean kanervanpunaisen sävyn – vaikka tosiaan tuo tunika/mekko -malli alkaa jo tuntua aika kuluneelta idealta…
(Damernas Världin päätoimittajakin, valkoinen laukku sylissään, katselee epätoivoisena, että eikö näytöstä päästä ikänä aloittamaan…)
Viimein malleille lyötiin sateenvarjot kouraan ja päästiin itse asiaan. Näytös tarjosi paljon painokuoseja, väljiä t-paitamekkoja, selästä syvään auki olevia viritelmiä ja mitä mielikuvituksellisempia valkaisuja ja vaalennuksia. Niinkuin esim. vasemmanpuolimmaisen kuvan salamavalkaisu… Poikien mallisto tuntui jotenkin hauskemmalta kuin tyttöjen. Kaikki kivat takit pusakat ja anorakit oli poikien päällä, mutta onneksi niitä voi tytötkin hankkia. 😉 
Keskiviikon seuraava näytös oli Fifth Avenue Shoe Repair. Dramaattisia mustia, valkoisia ja kirkkaanpunaisia asuja oli höystetty tyllillä, muovipinnotteilla ja ihan läpinäkyvillä pvc-muoviyksityiskohdilla. Olipa siellä kokonaan pvc:stä tehty takkikin.
Minttu pääsi oikein back stagelle tsiigailemaan, kun malleja meikattiin ja kammattiin näytöstä varten. Catwalkilla hyvinkin viileät ja coolit mallit olivat oikein mukavia ja hymyileväisiä immeisiä eikä kampauskaan näyttänyt niin hurjalta mallin omiin vaatteisiin yhdistettynä!