Joku täällä jo kyselikin, että aionko laittaa lopputyöni tänne. No, Amoenan ystävällisien, nopeiden ja asiantuntevien neuvojen avulla onnistui vihdoin pdf:n lataaminen verkkoon.

Kysymyksessä on siis Tukholman yliopiston magisterkurs i modevetenskap eli muodin teorian maisterikurssi (ruotsalainen maisteriversio…) ja sen lopputyö, joka on laajuudeltaan suomalaista gradua hieman suppeampi. 40 sivuisen lopputyön rooli on silti kutakuinkin sama kuin gradun.

Lopputyön otsikko on Running wear and the Fashion System ja se on vapaasti luettavissa sekä edelleen käytettävissä, jos joku tuntee sellaiseen tarvetta. Appendixissa esiintyviin kuviin en ole pyytänyt mitään erityisiä lupia, mutta koska ne on pääosin screen shotteja eri verkkosivuista luulisin, että firmat on vain iloisia, että levitän edelleen tietoa heidän sivustoistaan..

Lataa Mintun lopputyö: Running wear and the Fashion System – PDF

BTW… Olisin ihan hillittömän utelias kuulemaan kommentteja ja palautetta tekstistäni, jos joku sen jaksaa lukea!!

Päätin panna lihoiksi noin ziljoona vuotta kaapissa lojuneen ihanan kermanvärisen silkkisatiinikankaan ja testata jo viime keväänä hankkimani Kreativa Kvinnor -lehden paitakaavaa. Aikaisemmin en olekaan kyseisen lehden ohjeilla mitään toteuttanut.

So far so good… Kaava vaikuttaa ainakin ihan simppeliltä. Pitkään pohdin josko suoristaisin sivusauman ja tuunailisin vähän muutenkin kaavaa, mutta sitten ajattelin, että kaavantestaus menee ihan mönkään, jos alan väsäillä omiani.

Kappaleiden leikkaus sujui ihan hyvin, vaikka silkki olikin vain 90 cm leveää ja ohje oli 140 levyiselle kankaalle. Hiha piti leikata avoimelta kankaalta, mutta onneksi silkkiä oli tarpeeksi. Ihmettelin ainoastaan rannekekaitaleelle annettuja mittoja: 2 x 17 cm. Hiha on 3/4 pituinen ja kaitale ommellaan siten, että reunaan tulee silmu – eli kaitale ei mene lainkaan päällekäin. Mutta silti. Eikö 17 cm ole aika mitätön rannekkeen pituus? Taidan kyllä tehdä varmuuden vuoksi toiset vähän pidemmät…

Hommeli tyssäsi nyt siihen, että varastoista ei löytynytkään ohutta kangaspohjaista tukikangasta. Vaikka melkein tekisi mieleni jättää koko tukikangas pois… Se kuitenkin muuttaa ohuen silkkikankaan ulkonäköä aina, vaikka olisi miten laadukasta. Ainakin siis sellainen silittämällä kiinnitettävä – muullaisia en osaisi varmaan käyttääkään. Tavoitteena on saada paita viikonlopun aikana valmiiksi. Ja nythän se on pakko tehdä, kun on oikein näin julkisesti tullut uhottua!

Ruotsalainen Paulo Melim Andersson tarttui Chloén ohjaksiin noin suunnilleen tasan vuosi sitten. Andersson on aika kovassa seurassa, sillä Chloén päädesignerina on vuosien mittaan ollut sellaisia suuruuksia kuin Karl Lagerfeld (pariinkin otteeseen), Stella McCartney ja Phoebe Philo.

Koko muotitietoinen maailma (tai ainakin Ruotsi…) odotti jännityksellä Anderssonin ensimmäistä, syksyn 2007, mallistoa, joka esiteltiin Pariisin muotiviikoilla viime talvena. Helpotuksen ja innostuksen huokaus pääsi ainakin Mintulta, kun ensimmäiset kuvat tulivat ihmeteltäviksi style.comiin. Phoebe Philon luoma tyttömäinen, herkänleikkisä pitsitunikatyyli, joka toki teki Chloésta jokatytön lempparimerkin, sai väistyä, kun Andersson esitteli uuden coolimman ja rokimman Chloé-tyylin. Esikuvina ja malliston inspiraation lähteenä hän on käyttänyt Marianne Faitfullin, Nina Hagenin, Liv Ullmannin ja Geraldine Chaplinin kaltaisia itsenäisiä ja vahvoja naisia.

Kuva: Andersson on sanonut, ettei häntä kiinnosta tehdä muotia naisen “ihannekuvalle”, vaan elävälle ihmiselle. Se on helppo uskoa todeksi debyyttimalliston perusteella, joka sisältää käyttökelposia mekkoja, hameita, takkeja, juuri sopivia moderniin tyyliin. No okei, huikealla korokepohjalla varustetut Dr. Martens -tyyliset saapikkaat saattaisivat herättää huomiota kaikkein konservatiivisimmissa työpaikoissa…

Kuva: Kokonaan eivät tunikatkaan poistuneet Chloén valikoimista. Uutta on kuitenkin suorat graafiset linjat ja kuviot sekä urbaanimpi asenne. Sinänsä ihan fiksua, sillä maailman henkkamaukat ja ellokset onnistuivat kloonaamaan söpöt poimutunikat pikku röyhelöineen ja nappiyksityiskohtineen niin, että ne alkoivat vähitellen tulla jo korvista.
Kuva: Uuden Chloé-tyylin tunnusmerkkejä ovat coolit nauhasaappaat, savuinen moderni keiju-look (vitsi miten tykkään esiin kammatuista korvista!! Ei tosin taida toimia yhtä hyvin livenä…) ja poltettu oranssi tehostevärinä.

Tekstiä kirjoittaessa heräsi kuitenkin yksi kysymys. Missä ovat suomalaiset suunnittelijat? Ruotsalaisia on nyt nähty high-fashion päädesignereina ennenkin. Paulo Melim Anderssonin lisäksi ainakin Lars Nilsson, joka on johtanut Nina Riccin muotitaloa. Suomalaisista en tiedä ketään, joka olisi päässyt (tai halunnut) tuolle tasolle. Mistähän se voi johtua? Vai enkö vain ole kuullut heistä?

Huuhteluaineen käyttö on aihe, jota täällä on sivuttu ennenkin, ainakin lycran hoitoa käsittelevän jutun yhteydessä. Koska huuhteluaine on periaatteessa täysin turha ”lisäaine” pyykinpesussa, tässä vähän vinkkejä sen järkevään käyttöön.

Huuhteluainetta ei ole tosiaan pakko käyttää ja tiedän monia, jotka ovat joko ympäristönsuojelun, yleisen säästäväisyyden tai yliherkän ihon vuoksi luopuneet kokonaan sen käytöstä. Toisaalta oikein käytettynä huuhteluaine lisää vaatteiden käyttömukavuutta ja ”hoitaa” kuituja vähän samaan tapaan kuin hiustenhoitoaine hiuksia ja siten pidentää monen asun aktiivista käyttöikää.

Erityisesti keinokuituja sisältävät, helposti sähköistyvät kuidut voivat hyvin pienestä huuhteluainetujauksesta samoin kuin rypistyvät luonnonkuidut ja helposti nuhruisen näköiset puuvillatekstiilit. Keinokuidut imevät huuhteluainetta vain hiukan, joten jos peset koneellisen pyykkiä, jossa on pääasiassa keinokuituisia vaatteita kannattaa annostusta vähentää huomattavasti. Toisaalta puuvilla taas imee huuhteluainetta runsaasti – eli puuvillapykkiä pestessä ei huuhteluainetta kannata säästellä. Toisaalta ei kannata annostella liikaakaan, ettei tekstiili ala tuntua “öljyiseltä”.

Milloin huuhteluainetta ei kannata käyttää?

Huuhteluaine muuttaa tekstiilin pintajännitteen, joten tietääkseni mitkään ns. tekniset tekstiilit eivät pidä huuhteluainekäsittelystä. Esim. Gore-Texin erinomaiset ominaisuudet häiriintyvät samoin kuin erilaiset Dri-Fit ja vastaavat urheilukuidut, joiden tarkoituksena on kosteuden kuljettaminen pois iholta menettävät tehokkuutensa huuhteluaineen vaikutuksesta.

Eli järkevästi käytettynä huuhteluaine pidentää vaatteen käyttöikää ja auttaa pitämään tekstiilit siistin näköisinä, mutta kaikille materiaaleille se ei sovi. Kannattaakin aina ennen pesua tarkistaa tekstiilin hoito-ohjeet – siellä tulisi olla maininta, mikäli tuotteelle ei sovi huuhteluaine.

Kuvat: omo.fi

Tuntuu niinkuin Tukholman muotiviikosta olisi jo ikuisuus. Tarkistin kuitenkin oikein rakkaasta kalenteristani, että sen päättymisestä on vain reilu pari viikkoa.

Elleissä on julkaistu tänään Mintun muotiviikkostoori ja yhteenveto ensi sesongin trendeistä ruotsalaisten designerien mukaan.

Tsekkaa Ellit: Kuulumisia Tukholman muotiviikoilta.

Tukholman muotiviikkojen ohjemassa oli myös perinteinen Damernas Värld -lehden Guldknappen gaala. Gaalassa jaettiin vuoden suunnittelijan titteli Ann-Sofie Backille, joka on nyt ajankohtainen myös TopShopille suunnittelemansa malliston vuoksi. Backin TopShop-mallisto on saatavilla Tukholman Souk-gallerian flagshipstoressa 12.9. alkaen.

Lue lisää Mintun kokemuksia Guldknappengalasta Elleistä: Ann-Sofie Back vuoden muotisuunnittelija Ruotsissa.

Old stuff