Alexander Wang on tullut tunnetuksi mustanpuhuvan rokkilookin salonkikelpoistamisesta ja kaupallistamisesta. Yhtäläisyysmerkkejä on vedetty muutama vuosi sitten yhtä hypetettyyn Marc Jacobsiin, jonka läpimurtomallistot toivat sameansävyisen vanuttuneen grunge-tyylin catwalkeille. Nahka, vetoketjut ja mustan värin dominanssi ovat muodostuneet Alexander Wangin mallistojen tunnusmerkiksi. Siksi olikin kohtuullisen yllättävää, että eilen New Yorkin muotiviikoilla kevät/kesä 2009 -mallistonsa esitellyt Wang marssitti catwalkille (tai kai pitäisi sanoa Runway, kun ollaan kerta Nykissä…) heleisiin hedelmäkarkkiväreihin puettuja malleja. Pinkkiä, persikkaa ja turkoosia on yhdistetty railakkaasti sekä toisiinsa että hohtavaan nahkaan. Varmasti kesäistä ja pirteää, mutta mitenkähän perus Alexander Wang -tyttö suhtautuu moiseen väri-iloitteluun?


Perinteistä Wangia kaipaavalle mallistossa oli onneksi riittäviin mustaa, harmaata, kiiltävää nahkaa, vetoketjuja ja rouheita jalkineita.
Onneksi olen tunnesyistä säilyttänyt iki- ikivanhan Leviksen farkkupaitani, kirjaimellisesti puhkipestyn rakkaudenkohteeni 90-luvun alusta. Nyt sen saa näköjään taas kaivaa käyttöön. ;D
Tosi pitkään olen taistellut ajatusta nahkahousuista vastaan. Tolkuttanut itselleni, että nahkahame on juuri sopivasti eli riittävästi tätä trendiä. Mutta nyt en voi enää mitään. Pakko saada mustat nahkahousut. Ihan pakko.

Harmaata ja kosteahkoa – ei onneksi kuitenkaan sadetta – ja oikeastaan aika lämmintä. Sellainen on tilannekatsaus Tukholmasta tänään. Päällä semisivistyneitä mukavuusvetimiä.

• sininen neulepaita, MTWTFSS
• valkoinen kauluspaita, H&M
• musta minihame, Monki
• mustat kiiltonahkaballerinat, Rizzo

Tänä maanantaina perinteinen maanantai-arvonta palaa taas ruotuun ja vastausaikaa on totutusti vain yksi päivä. Kisaan voi osallistua vastaamalla tämän postauksen kommenttilaatikossa kysymykseen:

Kenet julkisuuden henkilön haluaisit tavata?
Mistä haluaisit keskustella hänen kanssaan?

Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan palkinto:
Max Factorin Masterpiece Max ripsiväri (musta) ja saman merkin Earth Sprits -luomiväri sävy 131 Ultra Aqua.

Kenet julkisuuden henkilön haluaisit tavata?
Mistä haluaisit keskustella hänen kanssaan?

Kynsinauhani ovat tosi kuivat ja halkeilevat. Yleesä tilanne on kesällä suhteellisen siedettävä, mutta tänä vuonna kynsinauhat ovat rapisseet myös lämmityskauden jälkeisen ajan. Yritän kuitenkin tehdä parhaani tilanteen korjaamiseksi. Tällä hetkellä käytössä on kolme eri tuotetta:

1. Mavalan kynsinauhaöljy. Öljy levitetään kynsiin pensselin avulla, joten teoriassa on mahdollista olla suttaamatta koko maailmaa. Valitettavasti kuitenkin vain teoriassa… Omaan tarpeeseeni aine ei myöskään ole tarpeeksi tehokasta. Tuntuu, että öljy haihtuu lähes samantien ja kynsinauhat jatkavat omaa koppuraista elämäänsä.

2. ACOn kynsinauhavoide. Edullinen apteekissa myytävä voide, joka on usein päätynyt lehtien testeissä samalle viivalle kalliiden merkkituotteiden kanssa. Periaatteessa ihan tehokasta, mutta jättää sormet niin tahmeiksi, ettei sitä voi lisätä kesken päivän.

3. Försvarets hudsalva. Perusluottovoiteeni sopii lähes kaikkiin vaivoihin ja toimii kohtalaisesti myös kynsinauhoissa. Plussaa on se, että puteli kulkee aina mukanani, joten lisääminen kesken päivää on helppoa. Toisaalta voisin kuvitella, että oikea kynsinauhavoide olisi tehokkaampaa…

Onko sinulla ongelmia kuivuvien kynsinauhojen kanssa? Entä oletko löytänyt hyvän, ei-tahmaavan, tehokkaan ja riittoisan voiteen?? Vinkkejä otetaan kiitollisena vastaan!

Karkilla on ensi viikolla autokoulun ajokoe ja tänään on ohjelmassa ankaraa harjoittelua. Aika mielenkiintoista huomata, miten kanssa-autoilijat reagoivat ihan eri tavoin, kun havaitsevat takaikkunalla “Övningskör” (=ajoharjoittelu tms.) -kyltin. Toiset ovat ihan äärimmäisen huomaavaisia, hidastavat ja antavat tietä, kun taas joillekin kyltti on kuin punainen vaate, joka kiihottaa ajamaan ohi hinnalla ja vauhdilla millä hyvänsä.

Turha ajelu, vaikka se tehtäisiinkin harjoittelumielessä, tuntuu jotenkin…. noniin, turhalta. Siksi ajoretken päämäräksi on tänään asetettu käynti Ikeassa. Ostoslistalla on kasa henkareita (meillä asuu kaapissa joku henkareita syövä tonttu, koska tyhjiä henkareita ei löydy ikinä), paperiservettejä ja jättipakkaus lämpökynttilöitä.
Omista varastoista löytyneet vanhat Filippa K:n housut istuva hyvin, mutta pikkuisen puntin leveys arveluttaa edelleen. Bootcut-malli mustissa farkuissa on osoittautunut ihan hitiksi, mutta nämä ovat ehkä vähän liian old school. Pitää testata vielä, miten ne istahtaisivat vähän busineksempaan comboon jakun ja korkojen kanssa
Whyredin paidan kaulusten malli on mielestäni ihan täydellinen. Sen sijaan materiaali on osoittautunut vähän turhankin helposti rypistyväksi.

• housut, Filippa K
• paita, Whyred
• tennarit, Puma

Olen havainnut laukkuvalikoimassani pari ammottavaa aukkoa! Ensinnäkin en omista ainoatakaan sivistynyttä kantovälinettä, johon mahtuisi A4-kokoinen paperi taittamatta – puhumattakaan saman suuruusluokan mapista. Kivat kangaspussukat eivät käy sivistyneestä kantovälineestä, vaikka painatuksessa lukisikin Carin Wester tai Jojo&Malou…

Toinen ankara tarve kohdistuu pieneen kivaan laukkuun, johon saisi näppärästi tungettua sen välttämättämimmän (kamera, luottokortti, nenäliinapaketti, SL-kuukausikortti, puuteripaperit ja huulikiilto). Ihan aina kun ei ole halua eikä jaksua raahata puolta omaisuuttaan mukana.

Ihan hillittömästi haluaisin tilata tuon kuvan pikkuisen luunvalkoisen Marc by Marc Jacobs suloisuuden… Se täyttäisi enemmän kuin erinomaisesti kaikki pikkulaukulle asettamani vaatimukset. 158 dollaria ei ole kovin paljon – eihän?? Ja rahdit ja tullit päälle vielä. Hmmmh.

Lisää Mintun pohdintoja laukkuaiheesta löytyy täältä: In Style with Minttu: Ihanat syyslaukut!