Ikuinen kimallusharakkakin kaipaa välillä lepoa paljeteista ja glitteristä näköjään. Ei kyllä olisi uskonut, mutta kun laiskanpulskeasti pöyhin nettikauppojen mekkotarjontaa, en oikein saanut enää minkäänlaista ispiraatiota kiiltävistä helmin, paljetein, lurexefektein tai ihan vaan kristallein koristeltuihin juhlavetimiin.

Kokemuksesta tiedän, että kimalluskyllästys on erittäin nopeasti ohimenevää sorttia, mutta juuri nyt houkuttelevin asu uuden vuoden vastaanottoa juhlistamaan on mattapintainen, mielenkiintoisesti leikattu, eteerisen epämääräinen väriltään ja helppo pitää päällä.

Yllättäen (tai siis “yllättäen”) Acnelta löytyi just eikä melkein juuri sellainen mekko! Acne Mallory on tarpeeksi graafinen ollakseen kiinnostava. Rrakastan tuota myrskypilvensinistä sävyä – pisteitä tulee myös on sitä tullut syötyä pikkasen belgialaista suklaata -armollisesta mallista.

 

Mintun uuden vuoden suunnitelmat ovat vielä sen verran levällään, että enpä taida kuitenkaan ihan vielä hilpaista mekko-ostoksille. Ehtiihän sitä huomennakin, jos iskee viimehetken inspiraatio. Voi kuitenkin olla, että päädymme Vesan kanssa lojumaan sohvalla vuosikertasampanjan kanssa ja ihastelemaan ikkunasta naapurien ampumia raketteja… Ei hullumpi suunnitelma sekään.

Joka vuosi tähän aikaan alkaa sähköpostiini tupsahdella kysymyksiä, miten kaupat ovat Tukholmassa auki vuodenvaihteeseen osuvien pyhien aikana. Eikä mikään ihme, sillä pyhäpäivät pidentävät viikonloppua kummasti (paitsi ei kyllä nyt uutena vuotena…) ja alennusmyynnit ovat muhkeimmillaan.

Ihan kaikkialla alet eivät ala vielä joulun välipäivinä. Esimerkiksi monien kiihkeästi odottama NK:n ale alkaa vasta loppiasena. Designer-vetimiä alehinnoilla saa kuitenkin jo ainakin Nathalie Schutermanilta ja kyllä PUBinkin valikoima kannattaa tsekata.

Aukioloajat uuden vuoden aikaan:

Uuden vuoden aattona 31.1. useimmat putiikit sulkevat ovensa normaalia aikaisemmin.  Koko Tukholma tuntuu siirtyvän kotiin valmistautumaan iltaa varten viimeistään siinä klo 15.00 aikaan. Keskustan kauppakeskukset ovat auki kuitenkin klo 16.00 asti ja tavaratalot, kuten NK ja Åhléns klo 17.00.

Uuden vuoden päivänä oikeastaan kaikki paikat ovat kokonaan kiinni. Vain ruokakaupat ja jotkut ravintolat pitävät oviaan auki sunnuntaina 1.1.

Loppiaisena aukioloajat ovat suppeammat kuin normaalisti, mutta ihan yksittäisiä pikkuputiikkeja lukuunottamatta kaikki paikat ovat auki.

Torstaina 5.1. on jo suomalaisen korvaan hassulta tuntuva “loppiaisaatto”. Useimmat kaupat sulkevat tuolloin ovensa sunnuntai-aukioloaikojen mukaan – eli noin kuuden/seitsemän aikoihin illalla. 

Loppiaisena – eli perjantaina 6.1. on useimmat paikat auki sunnuntai-aukioloaikojen mukaan, mutta yllättävän monet pienet putiikit ja esim. NK:n tavaratalo on suljettu.

Loppiaisen jälkeen lauantaina ja sunnuntaina on ihan normaalit aukioloajat jälleen!

Eihän tuo ulkona riehuva myrsky nyt varsinaisesti keväiseltä tunnu, mutta toisaalta ei kyllä kymmenen lämpöastetta ole mitkään talvisetkaan lukemat. Syytetään nyt sitten vaikka näitä maailmankirjat sekaisin -tyyppisiä kelejä siitä, että en ole oikein saanut makua Henkan kevät-Versace -mallistoon.

Mekot ja muut sellaiset, jotka aiheutti vakavia gravingseja syssymmällä, jättää tällä kertaa lähinnä laimeanhaalean fiiliksen. Tai ehkä se vaan on niin, että pää on jo asennettu kovasti odotettuun Marni-yhteistyöasentoon ja Versacen kakkosmallisto tuntuu jotenkin vanhan lämmittelyltä.

Kevät-Versacet tulevat myyntiin 19.tammikuuta ja ovat saatavilla vain H&M:n verkkokaupassa. Hetken mallistokuvia ees-taas selailtuani löysin kyllä muutamia suosikkeja, jotka saattavat hyvinkin klikkautua kotiin, kun se aika koittaa…

Pinkki trikootoppi on oikeastaan kivasti basic. Herkullinen väri toimii ruskettuneella iholla ja harakka diggaa selän kultanappikoristetta. Pikkupikkushortsit ovat aivan pudottavan suloiset! Ihan tyypillisesti vaate, jonka saatan hankkia vain siksi, kun se on niin ihastuttava. Käytännössä suloisuusshortsien käyttöönpääsyfrekvenssi jäisi varmasti lähemmäs nollaa. Ehkä, jos ne kehystäisi koristeeksi seinälle??

Kun sommittelin sandaaleja, korviksia ja bikineitä samaan kuvaan, tajusin, että siinähän on ihan täydellinen kesä-outfit. Lisää vain valkopokaiset Wayfarerit… Ihan aikuisten oikeesti nuo bikinit näyttävät oikein hyvän mallisilta ja yksi söpöilykuosi sopii mainiosti bikinikokoelmaan. Jos hinta on kohillaan, niin luulenpa, että kaupat tuli!

Kerran kirjoitin joulukorttiin, joka oli menossa vanhemmalle sukulaiselle, että JOULURAHAA… En tiedä vielä tänä päivänäkään, mahtoiko varsin kaukainen ja melkoisen huumorintajuton sukulaiseni tajuta, että kysymyksessä oli kirjoitusvirhe… Sen verran tuosta jäi kuitenkin traumoja, että olen nyt lukenut otsikon läpi ainkin ziljoona kertaa ja olen Aivan Varma, että siinä lukee Joulurauhaa. Just niinkuin pitääkin!

Välillä on käynyt mielessä, että olisin halunnut tulla toivottamaan hyvää joulua kaikille ihanille lukijoilleni. Mutta kai se käy nyt vielä tapanin iltanakin?

Mintun joulu on ollut täynnä iloa, mielettömän ihania leipomusten ja ruokien tuoksuja, kiireetöntä yhdessäoloa, vuorokauden ympäri pyjamassa hiihtelyä, joululahjadekkarista (Karin Wahlgren, Glasklart) naatiskelua, Bridget Jones ja Love Actually -uusintoja, syvällisiä keskusteluja, elämänmuutoksia, joululauluja non-stopina, epätoivoisia yrityksiä saada kisusta kiva tunnelmallinen joulukuva (miten tyhmä otus voi kääntää aina katseensa pois kuvasta sekunnin sadasosan ennen kuvan ottoa?), uusia ja vanhoja perinteitä, unohtamatta tietenkään herkullisia suklaaövereitä (kiitos Tinni taivaallisesta belgialaisesta suklaasta!!) ja 50,- kruunun voittoa Triss-lotossa!

Oikeastaan meillä piti olla ihan joulunvastustusjoulu. Sovittiin, että ei esimerkiksi anneta ollenkaan joululahjoja ja pidetään muutenkin jouluhässäköinti minimissään. Jouluvalot ja kynttilät on okei – näin sovittiin. Tähän aikaan vuodesta oikeastaan ihan mikä tahansa, mikä tuo valoa ympäri vuorokauden jatkuvaan pimeyteen on okei. Kuusta meille ei tosiaankaan pitänyt hankkia. Mutta sitten näin fb:ssä Peetun hyvän kaverin vanhempien kuvia pikkuisesta Cassius-kissasta, joka kiipeili ihan onnessaan Palmqvistien kuusessa, ja tajusin, että Sunshine tarvitsee kuusen. Lisäksi bf oli sitä mieltä, että no tottakai sitä kuusi pitää olla. Niinpä löysin itseni aatonaattona onnellisena koristelemassa kuusta.

Ja siitähän tuli oikeastaan aika hieno! Joulukuusihommassa more is more – sanokoot minimalistit mitä hyvänsä!

Sunshine suhtautuu kaikkeen uuteen ja vieraaseen tosi epäluuloisesti. Cassius-kissan tapaisia kiipeilysessioita meidän pidättyväinen pikku seikkailijatar ei ole ollut halukas toteuttamaan. Kuusen oksien alla on kuitenkin kisun mielestä aivan ykkösloistava piileskellä ja rohkeana hetkenä voi vähän käydä kurkistelemassa koristeitakin.

Jouluaattoilta. Hyvää ruokaa ja lämmintä yhdessäoloa. Ja sit vielä vähän lisää sitä uskomattoman hyvää ruokaa… 🙂

Eihän se “joulustakieltäytymisprojekti” mennyt ihan suunnitelmien mukaan… Kuusen lisäksi meille tuli kinkku – ekaa kertaa ikinä !! – koska bf halusi ja myös valmisti sen (oli btw aivan törkeen hyvää omenamehussa ja portviinissä keittämällä kypsennettyä kinkkua!). Yksilönvapauden arvostus on onneksi ollut meillä periaaterintamalla aina paljon kovemmassa kurssissa kuin satunnaiset kieltäytymisjutut.

Oikeasti emme hankkineet lahjoja, mutta ilmeisesti olemme olleet niin uskomattoman kilttejä, että niitä vaan jostain kuusen alle ilmestyi. 😀 Paketit jaettiin ja avattiin meillä tänä vuonna brittityyliin joulupäivän aamuna. Oikeastaan oli ihan mielettömän ihana herätä aikas pitkäksi venähtäneen aattoillan jälkeen pikkuisen yhdeksän jälkeen aamulla siihen, että Karkki nykii peiton kulmaa ja kuiskii innokkaasti äiti, äiti, nyt avataan paketit!! <3

En aio tehdä mitään erillistä joululahjapostausta, mutta siskokset olivat vähintään yhtä iloisia potkupuvuistaan kuin äiti aifounistaan. Ja ne kaikki muutkin – ihania ja kiitos! Ootte kaikki tosi rakkaita – pitäis muistaa sanoa useammin…

Hengailua joulupäivänä…

Karkki sai lahjaksi Signspotting-kirjan. Siihen on kerätty ympäri maailmaa kaikenlaisia tahattomasti hauskoja englanninkielisiä kylttejä ja tienviittoja. Nauroin monet kerrat ihan vedet silmissä, kun selailin, kirjaa! Sen verran sitä on nämä Ruotsin-vuodet tehneet tekosiaan, että en ollenkaan tajunnut, mitä hauskaa on Tanskasta bongatussa kyltissä, jossa luki: BAD – Toilet… Vasta, kun hoksasin ajatella asiaa englanniksi, alkoi poletit putoilla paikoilleen. 🙂

Ehkä joku haluaa joulupäivän iltana baariin? Varmasti haluaa, mutta suurempi ongelma on löytää baari, johon voi mennä OnePiece-haalarissa… Kerran kun sellaisen kiskoo päällensä, on kyllä todella suuri kynnys ottaa se pois. 🙂

Elämänmuutoksia. Ihanaa, uskomatonta, kaunista ja kertakaikkiaan mielettömän f**king upeeta, että vielä näin – köh – “yli kolmekymppisenäkin” on mahdollista löytää sukulaissielu, kumppani, jonka kanssa niin monet aiemmin vaikeana tuntuneet asiat ovat ihan yksinkertaisia. Ja että hauskanpitoon ei tarvita muuta kuin se toinen. Tähän palaan vielä. Ja lupaan lyhyen (epäsentimentaalisen) selostuksen niille, jotka ovat olleet mukana Go 4 it vol. 2 :n matkassa alkuajoista lähtien…

Karkki ja Peetu olivat sen verran fiksuja, että lähettivät tämän Karkin iPhonella aatonaatto-iltana otetun kuvan sähköisenä joulukorttina ainakin joillekin sukulaisille ja tuttaville. Minttu käytti “joulustakieltäytymispäätöstä” tekosyynä sille, ettei lähettänyt yhtä ainokaista joulukorttia sen paremmin old school -versiona kuin sähköisenäkään… Ehkä toimisi jos laitan kaikille linkin tähän postaukseen ja toivotan näin jälkikäteen (mutta huom. – kuitenkin joulunpyhien aikana!) kaikille aivan mahtavan ihanaa joulua?!!

Tämä samainen perunalaatikon ohje on julkaistu jo aiemmin joskus Go 4 it vol. 2  -blogin alkuaikoina. Se ei kuitenkaan jostain syystä löydy blogin “Reseptit” -tagin alta, joten päätin laittaa ohjeen vielä uudelleen. Lähinnä siksi, että bloggari on toivoton säästelemään mitään lippusia ja lappusia. Täällä blogissa kaikki suosikit pysyvät tallessa ja hyvässä järjestyksessä!

Perunalaatikon ohje on alunperin saatu entiseltä naapuriltani Anne-Marilta, joka on varsinainen velho keittiössä. Pienellä näpräämisellä ei-ihan-niin-velho Minttukin on onnistunut valmistamaan kullakeltaista superherkkua joulupöytään jo useana vuonna.

Anne-Marin perunalaatikko

  • Keitä reilu 1 kg perunoita kuorineen tavalliseen tapaan kypsäksi.
  • Jäähdytä pikkuisen (että sormet kestää) ja kuori ohuesti vielä lämpimänä.
  • Laita kuoritut perunat astiaan ja muussaa mahdollismman hyvin.
  • Lisää 1 dl tavallisia vehnäjauhoja ja sekoita perunoiden joukkoon.
  • Peitä liinalla ja nosta lämpimään, vedottomaan paikkaan imeltymään. Anna imeltyä vähintään puoli vuorokauttaa (itse annan usein miltei vuorokauden). Sekoita muutama kerta imeltymisen aikana.
  • Jos seos on jonkin verran löystynyt imeltymisen aikana, se on oikein hyvä. Sekoita joukkoon n. 5 dl maitoa (hylamaito sopii oikein hyvin), 50 gr voita tai margariinia sulatettuna, 2 tl suolaa ja hiukan (vajaa 1/2 tl) hienonnettua mustkottipähkinää.
    Sekoita hyvin käsin tai sähkövatkaimella. Tarkista, että seos on jonkin verran löysää, jos ei, lisää maitoa varovasti.
  • Voit varmistaa imeltymisen lisäämällä hiukan siirappia ( 1-2 rkl).
  • Paista isossa uuniastiassa 150 asteessa n. 2 tuntia. Perunalaatikko kuohuu jonkin verran paistuessa, siksi jätä tilaa.

Imeltymisvaihe on kaikkein haastavin, sillä perunamössön pitäisi pysyä aika lämpimänä. Viimeksi olen testannut pitää kulhoa lämpimässä vesihauteessa ja se tuntuu toimivan oikein hyvin!

Kuva on lainattu Valiolta (kiitos ja anteeks!), koska Mintun perunalaatikkohommelit alkavat vasta huomenna!

Pukkaako kiirettä? Onko joulun lahjahankinnat vielä kesken?

Joululahjaostospaniikissa on helppo tukeutua erilaisiin suosikkilahjalistoihin. Ruotsissa varsinaiseksi trendi-ilmiöksi on noussut käsite Årets Julklapp, vuoden joululahja. Kaupan alan järjestö julkistaa “virallisen” voittajan, joka tänä vuonna on kuulemma Lina’s matkasse – kotiin toimitettu kassillinen ruokaa, josta mukana seuraavan reseptin avulla kiireinenkin kuulemma valmistaa nopsasti illallisen neljälle hengelle. Lisäksi eri lehdet äänestävät omia vaihtoehtojaan (Metro-lehden ykköslahjaksi äänestettiin matka) ja kauppiaat julistavat milloin minkäkin härpäkkeen vuoden joululahjaksi lisämyynnin toivossa.

Epävirallisen facebook-statuspäivitys-tutkimuksen ja Mintun henkilökohtaisen päätöksen perusteella julistan tämän vuoden Vuoden Joululahjaksi hyväntekeväisyyden!

Lahja on aina kivempi antaa silloin, kun lahjan vastaanottan toivomukset, elämäntyyli ja persoonallisuus on otettu huomioon. Hyväntekeväisyyslahjojen ei tarvitse olla tästä poikkeus! Tässä Mintun vinkit onnistuneen hyväntekeväisyyslahjan hankintaan.

Eläinrakkaalle pikkusiskolle, tyttärelle tai kummilapselle oma kelpaisi varmasti oma vuohi!

Lahjoita vuohi täällä!

Kamahullua veljeä, iskää, appiukkoa ilahduttaa kaikki, missä on liikkuvia osia – Mintun ehdotus on KAIVO!

Maailmanmatkaajaystäviä tai sellaiseksi hinkuavia löytynee kaikkien lähipiiristä pilvin pimein. Globe trotter arvostaa aivan varmasti käytännöllistä ja hyödyllistä malariaverkkoa.

Hypokondrikko-anopille hankkisin ilman muuta vähän rokotteita ja kulinaristikaverin pakettiin sujahtaisi luonnollisesti maapähkinätahnaa.

Hellämieliselle äidille/mummolle/muulle sukulaiselle paketoisin parempaa joulua lapsille. Vaihtoehtona aina ajankohtainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Sopii erityisen hyvin annettavaksi sille uteliaalle sukulaiselle, joka piinaa koskas teille on niitä pikkuisia tulossa -kysymyksillään…

Jokainen joulushoppaaja tietää, että aina siinä sivussa tulee ostiskeltua jotain kivaa myös itselle.

 

Mintun omaan hyväntekeväisyyspakettiin sujahtaa apuja Kissojen Katastrofiyhdistykselle.

Hyväntekeväisyyslahjoilla lahjoitat hyvää mieltä niin lahjoituksen vastaanottajalle kuin lahjan saajallekin. Lisäksi lahjat on helppo hankkia muutamalla klikkauksella! Vältät kaupoissa tungeksimisen ja näin kolme yötä ennen joulua, olet erittäin hyvissä ajoin liikkeellä. Todellinen win-win-win -tilanne!

Teemaan sopivasti vielä päivän soundtrack:

Old stuff