Linnan juhlien parhaat puvut – TOP 5

Jälleen yksi vuosi itsenäistä Suomea takana. Jokavuotinen merkkipaalu sille on kauniisti remontoituun presidentin linnaan palannut juhla: Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto – tuttavallisemmin Linnan juhlat. Kaiken pukujen rankkaamisen ja allien kauhistelun lomassa tärkeintä mielestäni on kuitenkin muistaa, miten fantastisen hienoa on saada olla vapaan Suomen kansalainen – ja minkä hinnan isovanhempamme saivat maksaa siitä.
Oma isoisäni kaatui sodassa, kun isäni oli vain pieni vauva. En usko, että pystyn ikinä käsittämään, millaisia tunteita muutama vuosi sitten yli 90-vuotiaana pois mennyt isoäitini joutui käymään läpi tuolloin. Kaksi vanhinta lasta lähetettiin sotalapsiksi Ruotsiin, mutta isäni oli liian pieni, joten hän sai jäädä äidin luokse. Miltä mahtaa tuntua jättää kaikki, mitä omistaa, kaikki, mitä on pitänyt rakkaana ja turvallisena, lähettää kolmen lapsensa isä sotaan, kaksi lasta johonkin vieraaseen maahan, vieraiden ihmisten huolehdittavaksi, napata pienin kainaloon ja lähteä evakkoon? Kohti tulevaisuutta, josta ei tiedä yhtään mitään?
Isoäitini, mummuni, oli selviytyjä – mutta ei todellakaan mikään puhuja. Epäkäytännöllisenä taivaanrannanmaalarina tuskin olin hänen lempilapsenlapsensa, joten ei ole mikään suuri ihme, että en ikinä päässyt puhumaan näistä asioista hänen kanssaan. Kerran erehdyin kysymään jotain mummun makuuhuoneen seinällä olevasta, Viipuria esittävästä kuparireliefitaulusta. Vastaukseksi sain kipakan: “näistä asioista ei tarvitse puhua!”.
En kyllä usko, että yhdelläkään veteraanilla on mitään sitä vastaan, että me kaikki saamme osallistua itsenäisyyspäivän juhlaan, vaikka sitten presidentin vastaanoton juhlapukuja arvostelemalla. Kunhan nyt edes sivukorvalla muistetaan, miksi meillä on ilo ja kunnia näitä juhlia viettää.
Näiden saatesanojen myötä eilisten juhlien pukujen Top 5 – ja muutama muukin huomio…
 5. Satu Taiveaho
Linnan juhlat 2014 1
Kierrätysmateriaalista valmistettu todella kaunis merenneitohenkinen violetin ja vihreän sävyissä läikehtivä luomus. En ole aivan satavarma tuosta mustasta harsotsydeemistä, mutta muuten koko stailaus 20-lukuhenkistä kampausta ja tummanvihreällä lakattuja varpaankynsiä myöten on kyllä kaikkien mahdollisten pisteiden arvoinen. Tyylikäs, elegantti, huoliteltu ja kantaaottava. Jos ikinä milloinkaan saan kutsun Linnan juhliin, haluan, että tämän puvun luoja Outi Les Pyy toteuttaa mekkoni!
4. Sari Helin
Linnan juhlat 2014 2 Sari Helin
Laserleikatuilla kuvioilla kauttaaltaan koristeltu kangas on tämän puvun juju. Täytyy sanoa, että suorastaan ihmettelen, että tätä ei ole näkynyt juuri missään juhlien kuvagallerioissa. Meikki ja kampaus tasapainottaa hyvin klassisuudessaan mekon elävyyttä. Ymmärrän myös, mitä neon-vihreillä korviksilla on yritetty tavoitella, mutta ne yhdessä väärästä maailmasta peräisin olevan laukun kanssa ovat kuitenkin asun heikko lenkki. Sen verran harvoin kuitenkin näkee luonnikkaasti ja tyylikkäästi toteutettuja, vähän peittävämpiä juhlapukuja, että mielestäni tämä anstaitsee kyllä kaikki kiitokset!
3. Maria Guzenina
Linnan juhlat 2014 3
Aivan Mielettömän Ihana Mekko! Tummansinisen ja pronssin yhteenliittymä, kimaltavan metallisen, läpikuultavan sifongin ja valuvien muotojen leikki aivan todella kaunista katseltavaa! Teräväkärkiset pronssiset kengät onvat ihan kymppivalinta, mutta laukku olisi mielestäni saanut olla pienempi ja vähemmän tursuileva. Ymmärrän, että kampauksella on haettu huoletonta nonchalanttia vastapainoa puvun kaikkinaiselle koreudelle, mutta äh – olisi laittanut sen edes ponnarille.
2. Tea Riihilahti
04A19105B2BC4AB9 9E3806BC3B8E61AE
En edes tiedä kuka tämä kyseinen henkilö on, mutta klassisen puhtaanpunainen pitsimekko oli mielestäni ehdottomasti yksi juhlien kauneimpia. Sileän elegantti nutturakampaus ja diskreetit korut antavat juuri sopivasti tilaa upealle puvulle. Mustat asusteet, kengät ja laukku, on ehkä vähän turhankin yltiöturvallinen valinta, mutta toimiihan ne. Erityispisteet puvun leikkauksesta (pääntie, helma ja koko siluetti) ja upeasti kolmiulotteisesta pitsistä.
(EDIT: Piti nyt tulla oikein tänne lisäämään tietoa puvusta. Hesarissa Sami Sykkö kertoo käyneensä kysymässä Riihilahdelta, kuka mahtaa olla puvun takana – vastaus: Valentino. Olisihan se pitänyt arvata!!)
1. Hanna Koivu
Linnan juhlat 2014 5
Ihanin, tyylikkäin, hienoin ja kaikinpuolin ihastuttavin ja upein oli mielestäni Hanna Koivu. Musta, yksiolkaiminen mekko on linjakas ja tyylikäs, kultaiset asusteen just eikä melkein ja hurmaavan rento hymy täydentää asun täysin aseistariisuvasti. Kyllä se vaan niin on, että vaikka tässä pukuja ja tyylejä arvostellaankin, on kantajalla suuri merkitys kokonaisuuden onnistumiselle. Ryhti ja yleinen “olemisen helppous” (tai vaikeus) vaikuttaa ihan hurjasti siihen, millaisen mielikuvan asu antaa. Hanna Koivu on niin omassa elementissään ja säteilee niin positiivista energiaa, että hän olisi varmasti päätynyt linnan kuningattareksi melkein missä asussa tahansa.
Itsenäisyyspäivän vastaanotto presidentinlinnassa 2014.
Päinvastaista efektiä edustaa Elina Kiikko. Stella McCartneyn todella kauniisti leikattu keltainen mekko sopii periaatteessa tummalle ja hoikalle Kiikolle erinomaisen hyvin. Jostain kuitenkin tulee niin negikset fiilikset, että koko kokonaisuus menettää hohtonsa. Vaikka tässä kuvassa hän sentään melkein hymyilee.
Loppukevennykseksi vielä huikea Kike Elomaa!
Linnan juhlat 2014 8
Siis vaikka olisi miten huikea kroppa “ikäisekseen” tai ihan muuten vaan: jumppapukuyläosa ei ole koskaan okei! Ensin tunsin, että tästä white-trash hirvityksestä olisi paljonkin sanottavaa, mutta sitten tuli mieleen, että jos se tekeekin tämän tahallaan? Kike Elomaa parodioi Kike Elomaa -brändiä? Voisko olla?
Ja toinen kysymys on se, mihin suureksi ällistyksekseni kukaan ei ole puuttunut: eikös tuo presidentin rouvan puku ole selkeästi muutaman sentin liian pitkä? Siis ihan kuin sovitus olisi tehty toisilla, vähän korkeammilla, kengillä? Virallisissa ja asetelluissa kuvissa mekko näyttää sievältä sellaisella tyttömäisellä, herkällä ja kainolla tavalla, joka sopii Haukiolle hyvin, mutta telkkarissa ja näissä in-action kuvissa näkyy mielestäni aivan päivänselvästi, että 5 cm vähintään olisi pitänyt napsaista pituudesta pois…
Noniin, nyt taidan katsoa jotain kevyttä hömppää Netflixiltä ja ladata mielipideautomaattiakkuni Nobel Gaalaa ajatellen.
Kuvat: Helsingin Sanomat ja Iltalehti

12 Comments

  1. luru

    Veikkaan että Haukiolla oli kättelyiden ajan helman alla piilossa jotkut matalammalla kengät, joilla helpompi seisoa koko se pitkä rupeama. 🙂

    Reply
    • Minttu

      Jotenkin olisi kuitenkin kuvitellut, että helman pituus olisi laitettu sitten juuri niitä kenkiä ajatellen… Siis kättelyiden aikanahan hän on koko ajan tv-ruudussa ja kuvattavana.

      Reply
  2. Maiju

    Tuota sota-aikaa on varmasti vaikea kuvitella. Miltä on todellakin tuntunut niistä äideistä, jotka joutuivat lapsensa laittamaan ruotsiin sotalapsiksi, varmasti kauhealta.
    Mä tykkäsin tuosta punaisesta Tea Riihilahden mekosta.

    Reply
    • Minttu

      Joo, mun mielestä on tärkeää kaiken juhlimisen ja pukuloiston keskelläkin muistaa edellisten sukupolvien tekemät uhraukset. 🙂

      Reply
  3. Henna

    Itseäni tuossa Taiveahon mekossa häiritsi todella paljon se, miten paljon tolkuttomat määrä muoviroskaa tuottava kahvifirma sai mainosta. Kierrätysidea kääntyi itseään vastaan, vaikka puku sinänsä upea olikin.

    Reply
    • Minttu

      Olin ihan siinä käsityksessä, että kysymyksessä on alumiini tai jokin sen tapainen metalli. Vaikka en nyt tiedä onko metallinkeräykseen päätyvä roska yhtään sen ympäristöystävällisempää. Eli sikäli olet toki oikeassa. Ideaa ja upeaa toteutusta ihailen silti – ja lopputulos on hieno, siitä ei pääse mihinkään.

      Reply
  4. ulla

    Hih, tulin varta vasten katsomaan, onhan perinteikäs pukukatsaus jo ilmestynyt ja olihan se! Haluaisin kuitenkin vähän puolustaa ikisuosikkiani Elina Kiikkoa (olen jäävi, tiedän sen!). Ku eihän sille mitään voi, jos hymy ei lähde kymmenien kameroiden edessä luonnostaan ja Kiikolla se ei näytä sitä koskaan tekevän. Päinvastoin hän vaikuttaa aina hyvin jännittyneeltä ja se hänelle suotakoon 🙂 Hän oli upea ilmestys puvussaan, mutta toivon, että hän saisi taas ruokailunsa reilaan — vaikka ei sen jälkeen näyttäisikään ihan supermallilta.
    Oma ehdoton suosikkini oli Irma Optimisti. Huikea ilmestys, kuin suoraan Tim Burtonin elokuvasta!

    Reply
    • Sari

      Mäkin tykkäsin Elina Kiikosta, Jaana Pelkosen ohella. Keltainen jäi mieleen, kun ei sitä muuten paljon näkynyt. Tosin jaksoin katsella juhlista vain lyhyen pätkän, eivätkä kuvat välttämättä kerro olennaisinta. Keltainen + tuo korumainen kultavyö oli hieno yhdistelmä tummalla, hoikalla ja hyväryhtisellä kaunottarella. Ei mua häiritse, jos joku ei juuri hymyile (kunhan ei ole mulle hymyilemättä, hehhee). Myös Kike oli söpö 🙂

      Reply
      • Minttu

        Jaana Pelkonen oli kieltämättä kaunis huikaisevan vihreässä puvussaan. Ihanasti kyllä tummille kaunottarille, Kiikko ja Pelkonen etunenässä, sopii kirkkaat ja voimakkaat värit. Kike oli kyllä niin kertakaikkiaan extra allt ja tårta på tårta, että kyllähän se kokonaisuus melkein jo muuttui hauskaksi. 🙂

        Reply
    • Minttu

      Kyllähän täällä pidetään pukukatsausperinteistä kiinni!
      Täytyy sanoa, että taisin kyllä olla vähän turhan ankara Elina Kiikkoa kohtaan. Keltainen puku on aivan upea ja asustus onnistunut. Kiharaputouskampaus on mielestäni vähän så där valinta Linnan juhlien kaltaiseen arvokkaaseen tapahtumaan, mutta toisaalta hyvin Kiikon tyylinen. Oikeastaan siis kritiikilläni yritin vain sanoa, että puku ja asukokonaisuus ei koskaan ole vain ne fyysiset asiat, joita on puettu päälle – kantajan olemus ja säteily vaikuttaa myös aina. Vähän sama kuin Hanna Koivun kohdalla, joka ei olisi ollut kivasti pukeutunutta kummempi, jollei olisi säihkynyt niin upeasti itse.

      Reply
      • Sari

        Kiikon hiuksista olen samaa mieltä, vaikka huomasin asian vasta nyt. Nyt rupesin myös miettimään, että olisihan tuohon keltaiseen mekkoon sopinut hyvin myös jokin vähän raikkaampi, heleämpi meikki. Kiikon kasvot näyttävät melkein tasaisen mattavalkoisilta, huulet mukaan lukien. Kyllä keltaisenkin kanssa voi käyttää huulipunaa (ja poskipunaakin vähän näkyvämmin), vaikka sävyjä saakin varmaan miettiä tarkasti. Eipä sillä, tokihan jokainen saa meikata niin kuin hyvältä tuntuu, mutta olisi kivaa joskus nähdä Kiikon kauniit kasvot lämpimämmin tai kirkkaan heleästi meikattuina.

        Reply
        • Minttu

          Itsekin olen useimmiten juhlissa kiharakampauksessa – eli sikäli ymmärrän Kiikon valinnan. Jotenkin kasvojen päälle laskeutuva kampaus, ja tosiaan yhdessä mainitsemasi valottoman meikin kanssa, antaa suljetun ja jopa aavistuksen tunkkaisen vaikutelman…

          Reply

Submit a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *