En måndag som denna

En oikeastaan käsitä, mitä ideaa kesäaikaan siirtymisessä on. Mitä ihmeen riemua siitä on, että kaksi kertaa vuodessa pitää muuttaa kellonaikoja? Onhan se ihan mukavaa, että valoa riittää iltasella vähän pidempään, mutta kun päivät pitenevät jokatapauksessa, tuntuu tällainen säätäminen todella turhanaikaiselta. Olen yleensä ihan aamuvirkku, mutta täytyy kyllä tunnustaa, että tänäaamuna kellon soidessa en voinut uskoa, että oli jo aika nousta. Luin sunnuntain lehdestä, että joka vuosi Ruotsissa noin 30 ihmistä menehtyy sydänkohtaukseen, jonka laukaiseva tekijä on kellojen siirtäminen. Aika hurja määrä – eikö vaan! (Edit: laitoin linkin tuohon DN:n juttuun, ettette luule, että pistelen täällä omiani… ;D)

No, eiköhän tähän taas muutamassa päivässä totu… Ensimmäiseen kesäaikaviikkoon lähdin H&M:n Marni-malliston pallukkahameessa ja pirtsakoissa valkoisissa nilkkasukissa.

 

 

  • hame, Marni at H&M
  • neuletakki, Lindex
  • t-paita, H&M
  • nilkkasukat, David
  • nauhakengät, Palmroth

4 Comments

  1. Mer

    Olet niiiiiin oikeassa..
    Minun pikku koiran sisainen kello ei vaihda kesa- ja talviaikaan.
    Kun on mentava on mentava, ei ole valia mita viisarit nayttaa.
    Tunnit ei vahene aika lisi.

    Meidan ei kai auta kun “menna mukana”.
    Oikein mukavaa paivaa sinulle 🙂

    Reply
    • Minttu

      Eihän siitä kellojen kääntämisestä ole oikeasti mitään hyötyä! Aika on mitä se on jokatapauksessa – kyllä pikku koira tietää! Mukavaa päivää sinullekin! 🙂

      Reply
  2. fiima

    Mamma mia! Ihan luit lehdestä sydänkohtauksista, jotka johtuvat kellojen siirtämisestä?

    Reply

Submit a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *