*postaus sisältää mainoslinkkejä

Huhtikuun viimeinen päivä – oh my!
Koko Suomi on jo varmaankin jo hikipäässä virittäytymässä vappufiiliksiin. Kaikkien näiden svenne-vuosieni aikana olen pikkuhiljaa tottunut siihen, että huhtikuun viimeinen/toukokuun ensimmäinen ei suinkaan ole yksi vuoden ihanimmista, hauskimmista, kepeimmistä, visuaalisesti nautittavimmista (ja ei, en puhu serpentiini kaulassa vappunaamari päällä kaupungilla örveltämisestä, mutta sen te nyt varmasti tajusitte sanomattakin…) ja rennoimmista juhlapyhistä joka kokoaa yhteen ystävät ja on avoin kaikille. Ensimmäisinä vuosina täällä en voinut ollenkaan ymmärtää, että kukaan ei suunnitellut vappuasujaan tai vappubrunssilla/-lounaalla/-silliksellä/-piknikillä tarjottavia herkkuja.
Nyt olen jo tottunut siihen, että vappu tarkoittaa vain yhtä randomia punaista päivää kalenterissa. Eli vapaapäivää töistä meille onnellisille toimistorotille. Ja tänä vuonna myös tämä aatto muodostui vapaapäiväksi, koska työpaikallani on tapana varsin usein määrätä viikonlopun ja pyhien väliin jäävät yksittäiset irtopäivät (klämdag på svenska) vapaapäiviksi. (Tunnit vähennetään täkäläisistä “pekkasista” (onko niitä vielä Suomessa?) – eli mitään ekstralomapäiviä nämä eivät ole).
Olen nauttinut pitkän viikonlopun rauhasta ihan hurjasti. Viime talvi ja alkukevät on ollut aika raskas ja välillä on tuntunut, että en oikein milloinkaan ehdi kunnolla hengähtää ja ladata akkuja. Nyt olen viettänyt ihanaa ja itsekästä viikonloppua, suunnitellut kesän reissuja (yksi niiiiin ihana reissu tulossa!! Insta-seuraajat sen jo näkivätkin…), tehnyt piiitkiä kävelylenkkejä lähimetsässä ja ihan häpeämättä töllännyt putkeen Netflixiä eilisen sadepäivän aikana.
Aikaa on ollut jopa niin paljon, että olen ehtinyt miettiä, mitä hankintoja haluan tehdä vielä tälle kevätkaudelle. Ja jos nyt ollaan realistisia, näillä leveysasteilla “kevätkausi” kestää helposti juhannukseen asti, vaikka välillä olisikin kesäisempää.

Tykkään tuosta ensimmäisen kuvan outfitista aivan hurjasti! Voisin nähdä itseni pukeutuvan siihen lähestylkoon juuri sellaisena kuin se on. Tai no, metallinkiiltävät nilkkurit olisi itselleni kyllä too much, vaikka kaikki metallic onkin juuri nyt niin trendikästä. Ehkä hopeiset sandaalit voisivat olla hyvä vaihtoehto – tai ihan vaan valkoiset tennarit?
Ruutua garderobistani löytyy suorastaan hämmästyttävän vähän. Aika usein, kun jokin klassikko palaa katukuvaan, voin hyvin käydä shoppailemassa omassa vaatekaapissani. Yllättäen en ole näköjään milloinkaan hankkinut mitään kunnollista ruutukuosia.
Löysin Elloksen valikoimista parikin kivaa välikausitakkia. Vasemmalla lemppariykkössuosikkini Dagmarin klassinen, kaunis glencheck-ruutuinen kevyt villakangastakki. Se on juuri nyt näköjään mehevässä alessa, joten varmaan pakko satsata, vaikka hinta edelleenkin on aika suolainen. Dagmarin vaatteet ei kyllä ikinä ole olleet pettymys. Täydellinen leikkaus, todella laadukkaat materiaalit ja työn jälki tekevät sen, että on ihan oikeutettua puhua investoinnista.
Taikka sitten päädyn lempeänsävyiseen, punaisella pimpattuun glencheck-ruutuun Elloksen omasta mallistosta. Kampanjahintaan saisi näköjään tuonkin, joten tässä täytyy nyt hiukan miettiä…

Toinen juttu, mikä todella kiinnostelee juuri nyt, on pinkki bisnes-henkisissä asukokonaisuuksissa. Tykkään tosi paljon tästä trendistä, missä pehmeä ja feminiiniseksi koettu väri on osana muodollisempaa ja coolimpaa pukeutumista.

Elloksen valikoimissa on parikin La Redouten lämpimän vaaleanpunaista alaosaa, jotka mielelläni kotiuttaisin molemmat. Noista saisi täydellisen pukeutumispalapelin osasen kaikkiin loppukevään tapahtumiin, äitienpäivän lounaalle, lakkiaisiin, konfirmaatiojuhliin etcetera. Ja laittaisin myös toimistolle vähän vähemän juhlavasti stailattuna.
Elegantti hame, jossa on kaiken lisäksi taskut (!!), löytyy täältä (klick) ja kesäisen tyylikkäät housut täältä (klick).

Tuokin ruututakki tuossa! Niin elegantti ja kepeän keväinen!


Periaatteessa en miellä itseäni miksikään pehmeäksi kukkamekkotyypiksi. Ei tosin tarvitse tehdä kovinkaan perusteellista tutkimusta allekirjoittaneen tyylistä kautta aikojen, kun voi todeta, että kukkamekot ovat olleen ihan keskeinen osa garderobiani since forever.
Yritin hiukan kaivella vanhoja varastoja, mutta näyttää siltä, että liuhuiset kukkamekot ovat aina päätyneet kategoriaan “kierrätys”. Ilmeisesti olen kuvitellut jokaisen villityksen olevan vain juuri sitä. että ei ole mitään järkeä säilöä niitä kivempiakaan, koska tämä on nyt vain sellainen ohimenevä vaihe.
Juuri nyt hakusessa on siis tummasävyinen, olemukseltaa liehumainen kukkamekko. Pituus voisi olla mitä tahansa juuri polven ylle ulottuvasta jopa puolisääreen laskeutuvasta helmasta. Kiva mekko olisi potentiaalinen suosikkivaate tälle keväälle. Sellaisenaan se menisi niin moneen tilaisuuteen ja stailattuna vielä useampaan.
Itse voisin ajatella, että pukisin alle valkoisen kauluspaidan tuomaan ryhtiä toimistolle. Muuten rouhea neulepaita ja tennarit -yhdistelmä tai biker-nahkatakki ja nilkkurit voisivat olla kivan edgy menoasu.

Elloksen valikoimista löytyi useampikin ihana, tummasävyisyydessään juuri oikean tyylinen kukkamekko. Luulen, että päädyn joko tuohon keskellä olevaan Espritin mekkoon tai sitten astetta boheemimpaan versioon oikealla. Näyttäisi olevan ihan alessa oikeanpuolimmainen ihana kukkaliuhu. Sikäli hyvä, kun budjetti paukkuu jo tässä kesäsuunnitelmia tehdessä. Toisaalta toimistolla – ja kun tietää miten ailahteleva kevätsää voi välillä olla tosi viileä – olisi pitkät hihat ihan selkeästi plussaa. Sikäli siis tuo vasemmalla oleva keltakukkainen mekko olisi ihan timantti vaihtoehto.

En varsinaisesti todellakaan tarvitse enää yksiäkään aurinkolaseja. Jotenkin sitä vaan joka kevät tuntuu, että tarjolla on ihanimpia arskoja ikinä.
Tänä keväänä kaikkein trendikkäimpiä on värikkäät ja leikkisät lasit, linssit sateenkaaren väreissä ja hauskat metallipokat tai näyttävät muovikehykset. Kuuminta hottia (kukaan ei taida enää sanoa niin??) on kapeat kissamaiset aurinkolasit.

Itse taidan olla sen verran nössö, että jätän kaikkein huikeimmat trendiblehat muille, mutta kaikkea tosi kivaa ja ihanaa löytyy vähän perinteisimmissäkin malleissa. Tässä suosikkini Ellokselta:

• • pastelliset pinkit peililasit ihanilla kissamaisilla metallikehyksillä, Vogue
  • upeat siniset linssit trendikkäin läpinäkyvin muovikehyksin, Spektre
  • perinteiset pilotit magein turkoosinvihrein linssein, Michael Kors
  • supersuloiset korallipinkit arskat, Ray Ban

 
Street Style -kuvat täältä, muut kuvat Ellos

Lähes joka vuosi käy niin, että vaikka ihan juuri hetki sitten sitä ajatteli, että tämä on nyt tätä pimeää ja pukeutumisinspiraation kannalta vähintäänkin tylsää aikaa, niin hyvä kun saa joulukuusen kannettua pihalle, kun uusi sesonki alkaa syyhytellä sormenpäissä. Yksi ehdottomista lemppareistani pukeutumisinspiraation kannalta on tammikuun puolen välin tienoilla järjestettävä ruotsalaisen Ellen gaala.
Elle Galan on täkäläsen muotivuoden huippuhetki ja fashionistat panevat parastaan asukokonaisuuksia luodessaan. Peri-ruotsalaiseen tyyliin osa vieraista on tyyliltään melko arkisia, mutta varsinkin julkkikset ja nuoremman polven bloggarit vetävät kunnon glamourit laahusmekot yllensä. Näin ulkopuolisen observoijan kannalta kummassakin on puolensa.
Huikentelevaisista iltapuvuista on tosin vain rajoitetusti iloa, jos ajatellaan, miten paljon niistä voi ammentaa käyttökelpoisia ideoita omaan pukeutumiseen – toisaalta olisihan se aikas tylsää katsella punaisen maton asukuvia ilman glamourmekkoja.
Tässä muutamia suosikkejani molemmista kategorioista inspiraatioksi kevätsesongin pukeumista ajatellen!

Minimarketin sisarkolmikon gaalatyyliä 70-luvun hengessä. Voimakassävyiset isot kukkakuosit, kimonomaiset leikkaukset ja leveät lahkeet kiinnostelevat.

Mr. Whyred ja Ms. Ida Klamborn.
En ole ollut mitenkään satasella innoissani antiikkisametin paluusta trendikartalle, mutta täytyy sanoa, että valkoisena ja housupuvuksi ommeltuna se ei todellakaan näytä pöllömmältä. Ekstrapisteet Ida Klambornin verkkosukista loafereissa.

Goottihenkinen juhlamuoti on pitänyt pintansa nyt jo muutaman sesongin. En tiedä olisiko tämä kaksikko päätynyt listalleni, jos en potisi vakavaa girl crushia Zara Larssoniin. No, upea ja vahva taiteilija kantaa haastavan asunsa tyylikkäästi. Olkoon tämä myös virallisen kalkkiskategorian “milloin-ihmeessä-ultralyhyet-helmat-tekivät-paluun-trendikartalle” -edustaja. (Todellakin siis Elle Galan punaisella matolla näkyi useampia niin älyttömän lyhyitä helmoja, että meidän Peetun pukeutuminen alkoi yhtäkkiä vaikuttaa hyvinkin konservatiiviselta :D)

House of Dagmarin sisarkolmikko aina yhtä tyylikkäänä! Shaalikauluksisia smokkijakkuja näkyi naisten päällä niin paljon, että aloin jo miettiä, että olisikon siitä aikoinani Isabel Marantin H&M-mallistosta hankkimastani pikkutakista ihan arkikäyttöön nyt kevätsesongilla. Pitää ehdottomasti testata ainakin.

Statement-korvikset kruunaa asun kuin asun. Onneksi parit kivat löytyy jo varastoistani, joten ensimmäisenä ei tarvitse ryhtyä ostamaan uusia.

Haaleat, puuteriset tai jäiset värit ja erityisesti kolmiulotteinen kukka-aiheinen pitsi vaikuttaa yhä vain vahvistuvalta trendiltä. Kunnon gaalamekolle on harvemmalla paljoakaan käyttöä – jos ei nyt satu esimerkiksi olemaan kesän morsiamia – mutta ideaa voi erinomaisesti soveltaa myös kesämekkoihin ja pienempiin pintoihin, kuten huiveihin tai muihin asusteisiin.

Aina yhtä ihanat, hurmaavat ja supetyylikkäät Eva Dahlgren ja Efva Attling.

Upea pop dua Icona Pop ja Ellen supecool päätoimittaja Cia Jansson.
On varmasti olemassa about ziljoona tyylikästä tyyppiä, joiden vaatekaapin sisällön haluaisin adoptoida ihan sellaisenaan. Yksi tuon listan ykkösistä on ehdottomasti Cia Jansson. Vaatii ihan erityistä taitoa näyttää tyylikkäältä, ajankohtaiselta, omalla persoonallisella tavalla itseltään, huolitellulta ja rennolta samanaikaisesti ja aina, riippumatta tilanteesta tai vuodenajasta.

Kaikki kuvat: Elle.se Foto: Frank Nordenberg

Aina syksyisin alan miettiä, miten paljon helpompaa sadekaudesta selviäminen voisi olla, jos omistaisi hyvän sadetakin. Sateenvarjon antama suoja on oikeasti ihan marginaalinen verrattuna siihen, miten hankala sen kanssa on toimia käytännön tilanteissa. Mitään golf-varjo -kokoluokan sadekatosta kun ei voi kuvitellakaan kantavansa mukanaan matkalla suolakaivokselle. Eihän sitä uskaltaisi avata murhasyytteiden tai vähintäänkin kanssaeläjien silmänpuhkomisyrityksiin altistumisen vaarassa missään urbaanissa ympäristössä.
Tämä johtaa siihen, että käsilaukun, lounaspussukan ja tietokoneen lisäksi käsiin pitäisi mahtua vielä sateenvarjo. Kapine, joka parhaimmillaan ja vain lievien olosuhteiden vallitessa suojelee korkeintaan kasvoja ja kampausta – muuten sitä todennäköisesti kastuu ihan mennen tullen, mikäli ulkona pitää suorittaa yli 100 m kävelymatka.
Ja onhan sen kampauksenkin suojelemisen kanssa vähän niin ja näin. Aika harvoin syksyinen sadekeli kun on sellainen tunnelmallinen ja kiva, jolloin vesipisarat putoilevat elokuvamaisesti painovoiman suositteleman kaavan mukaan ylhäältä alas. Päinvastoin.

Suorastaan yllättävän usein – etten jopa sanoisi aina – syyssade tuntuu tulevan viimaisesti vinottain, suoraan edestä (tai takaa) tai extreme-tapauksissa jopa suoraan alhaalta. (Kyllä, olen nähnyt, miten sade pomppaa ylöspäin märästä asfaltista!). On aika itsestäänselvää, että kaupunkikäyttöön tarkoitettu kevyt, suht pienikokoinen sateenvarjo ei todellakaan pysty suojaamaan kokonaista töihin matkalla olevaa naisihmistä.
Puhumattakaan siitä, että mitä ihmettä sillä märällä, vettä tippuvalla suojausvälineellä pitäisi tehdä julkisissa liikennevälineissä? No, okei – ole toki nähnyt ihmisiä, joilla on mukana ylimääräinen muovikassi. Kun sateen varjon sujauttaa sellaiseen bussi- tai t-bana-matkan ajaksi, sekä omat että kanssamatkustajien vaatteet säilyvät kuivina matkan ajan.
(Hmm.. taidanpa lisätä työmatkavarustukseeni yhden tyhjän, puhtaan muovikassin. Siis nyt siksi aikaa, kun etsiskelen sopivaa sadetakkia).

Useimmat sadetakit – oikeastaan kaikki sateenpitävät vaatteet – ovat jotenkin aika karseita. Toki sienimetsälle sopivia ja kaikkiin mahdollisiin ulkoilu-urheilullisiin tilanteisiin enemmän kuin passeleita, mutta tällaiselle randomille office-rotalle ei kyllä helposti löydy esteettisesti miellyttävää urbaania versiota mitenkään helposti. Vanhana partiolaisena arvostan erittäin paljon kaikkia toiminnallisesti tehokkaita ja käytössä kestäviä sateenpitäviä tekstiilejä, mutta arkipäivisin en haluaisi näyttää siltä, että seuraava ensiapurasti on hukassa.
Aikuisena työssäkäyvänä ihmisenä toivoisin, että teknisten sadevetimien ohella ainoa toinen vaihtoehto ei olisi näyttää ikääntyneeltä söder-hipsteriltä tai elämänsä tähtihetkeen jumahtaneelta ikääntyneeltä ultra bra -fanilta. Ainiin, onhan vielä tarjolla värikäs ja luova eksentrinen keramiikka-taiteilija -look vapaavalintaisessa voimakasvärisessä & suurikuosisisessa sadeunivormussa.

Eli wanted-listani ykkösenä on kaunis kaupunkilainen sadetakki. Chanel esitteli parisen viikkoa sitten SS 2018 -mallistonsa Pariisissa. Yksi silmiinpistävimmistä elementeistä on läpinäkyvän (sade)materiaalin käyttö takeissa, hatuissa, keepeissä – jopa kengissä. Näytöskuvia katsellessa tuli mieleeni, että eikös joku kotoisempi muotitalo ollut vähän samoilla linjoilla.
Ja kyllä vain! Ida Sjöstedtin SS 2017 -mallistossa oli useampia tosi kauniita läpinäkyviä sadetakkeja. Nyt täytyy vain pikaisesti haravoida, josko jostain vielä löytyisi niitä myytävänä – vaikka tosiaan olivatkin jo viime kevään mallistoa.
Kuvista kiitos: fashionweek.se, vogue.com, idasjostedt.com

Taisin luvata tämän postauksen – tai paremminkin inspiraatiokuvapläjäyksen – jo aikapäiviä sitten. Aikaisemmista vuosista poiketen, en hengaillut tällä kertaa Tukholman muotiviikoilla kaikkia päiviä aamusta iltaan. Siitä huolimatta muistikortille kertyi sellainen läjä kuvia, että niiden läpi käymisessä ja parhaimpien otosten poimimisessa on vierähtänyt hetki jos toinenkin.
Toisaalta nythän on melkein kaikkein paras aika inspiroitua syystyyleistä!

Diana Orvingin elävän orkesterin säestyksellä esitelty mallisto on kertakaikkiaan maaginen!

Tennislegenda Björn Borgin tribuuttimallisto esiteltiin asianmukaisesti kuninkaallisessa tennishallissa.
Näytöksen alkua odotteleva yleisö sai nautiskella teemaan sopivasta viihdykkeestä. Nuori tennislupaus ei nähdäkseni missannut ainoatakaan palloa!

Naim Josefin modernia, dekonstruoitua nomad-tyyliä.

Hei siis apua, miten ihanat kesäkelit on ollut!! Blogin luonnoslaatikko pursuilee keskeneräisiä postauksia mm. Bremenin reissusta ja epäsuosituista mielipiteistäni, yksi viime viikon toimistoasukin olisi kuvattuna ja aivan mielettömän ihana, helppo ja nopeatekoinen sillivoileipäkakku tuli testattua viikonloppuna. Sen ohjeen lupaan ja vannon laittaa vielä tänne teillekin ennen juhannusta.
En ole oikein malttanut istua aurinkoisina viikonlopun päivinä kotona koneella – etenkin kun hajoamispisteessä raksuttavan rakkineen kanssa yksinkertaisimpaankin asiaan saa kulutettua aivan hervottomasti aikaa ja hermoja. Blogin päivittymisen kannalta on siis hyvä, että juhannukseksi on luvassa perinteistä mittumaarikeliä viileine lämpötiloineen ja sadekuurojen mahdollisuuksineen. Haha!
Viime lauantaina oli täällä Tukholmassa kansainvälisestikin arvostettu musiikin alan tapahtuma, Polar Music Prize 2017. Rehellisesti sanottuna olen aivan pihalla siitä, kuka sai palkinnon, jos sai ja miksi, mutta häppeningin korkea profiili takaa erittäin mielenkiintoisen vieraslistan – ja siksi punaisen maton kuvat tulee tsekattua joka vuosi.
Tästä lähtee vähän inspiraatiota kesän juhlapukeutumiseen – miksei vaikka heti juhannukseksi!

Prinsessa Madeleine on aina ihan mielttömän upea! Joskin viime vuosina hänen tyylinsä on muuttunut aikuisemmaksi, hillitymmäksi ja konservatiivisemmaksi. Muutos on ollut niin suuri (ja todennäköisesti täysin tietoisesti tehty. Metamorfoosi bileprinsessasta äidiksi ja vastuulliseksi vapaaehtoistyöntekijäksi muuttaa toki myös garderobia), että olen ollut valmis siirtämään “fashion-prinsessa” -kunniamaininnan kruunuprinsessa Victorialle tai jopa prinsessa Sofialle.
Madeleinen custom made Ida Sjösted puhuu kuitenkin vahvasti sen puolesta, että puheet tyylin tätiytymisestä ovat ennenaikaisia! Keveän kolmiulotteinen kukkahelma ja unelmaisen utuinen silkkisifonkimiehusta solmukkeineen ja pitkine hihoineen on aivan täydellinen. Myös romanttinen kampaus, meikki ja muu stailaus on mielestäni niin lähellä täydellistä kuin voi olla.

Kruunuprinsessa Victorialla on tapana pukeutua ruotsalaisten suunnittelijojiden luomuksiin. Vuoden suunnittelijan, Diana Orvingin, metallinhohtoinen, epäsymmetrinen puku on todella tyylikäs ja näyttävä valinta. Diana Orving työskentelee usein mallin ja leikkauksen lisäksi myös leikittelemällä eri materiaaleilla. Victorian puvun metallisuus luo ihan veistosmaisen yleisfiiliksen.
Lisäpisteitä kruunuprinsessalle hyvin dianaorvingmaisen tummanpunaisen kynsilakan valinnasta sekä poikkeuksellisen “vapaasta” kampauksesta.

Kulttuuri- ja demokratiaministeri Alice Bah Kuhnke oli valinnut erittäin trendikkään vaalean kukallisen puvun. Googlailuistani huolimatta en kyennyt selvittämään mekon alkuperää, mutta onhan se aina mukavaa, kun ministeri on luonnikkaasti muodikas ajankohtaisessa asussaan.

Keskustan puoluejohtaja Annie Lööf on pukeutunut ruotsalaiseen couture-designiin. Fadi el Khouryn signeeraama mekko hipoo täydellisyyttä (kyllä, tuon haluaisin itsellenikin!!). Kesäiseen juhlaan sopii mainiosti keveä ballerinapituus ja laaja helma. Niiden ansiosta musta ei näytä lainkaan talviselta tai “pikkujoulumaiselta”.
Kampaus olisi saanut mielestäni olla pikkuisen duunatumpi – vaikka ymmärrän kyllä, että tässä haluttiin hakea vastakohtaa puvun hienolle täydellisyydelle.

Muusikko Seinabo Sey isoäitinsä kanssa punaisen maton valokuvaseinällä. Molemmat upeat leidit ovat pukeutuneet kiireestä kantapäähän suosikkimerkkiini Dagmariin. Tyylikästä, ajatonta, näyttävää mutta klassista!

Sting vaimonsa Trudy Stylerin kanssa. Ihana pari – tyylikäs ja yhteensopiva olematta “school prom matchy-match”. Ja kyllä ikiromanttista sydäntäni lämmittää se, että jotkut parit onnistuvat pitämään liittonsa elossa vuosikymmenestä toiseen!

Tiedättekö, olen aivan totaalisen hurahtanut kaikkeen pinkkiin! Haaveilen fuksianpunaisesta, hennon roosasta, baby-pinkistä, haaleasta nude-vaaleanpunaisesta – oikeastaan kaikista mahdollisista sävyistä, mitä tuo valkoisella taitettu punainen käsittää.
Huomaan, että tapanani on innostua aina yhdestä sävystä perus musta-valko-harmaa -skaalan lisäksi. Vuosi, pari sitten se oli keltainen, mutta nyt tuntuu, että kaipaan kovasti jotain pinkkiä täydennystä garderobiini!
Vaaleanpunahimoissani keräsin interwebsistä ja instagramista liudan inspiraatiokuvia, jotka eivät ainakaan vähennä kuumetta. Pinkit tennarit, laukku ja joku paita olisi jo hyvä päivitys näin kevään korvalla. Ja miksei ihana ranskanpastillinroosa trenssikin olisi aivan superherkullinen!


Instagramkuvat: @nordiskakompaniet, @whyredofficial, @ellesverige, @idaklamborn, @whowhatwear, @rodebjerofficial ja @kenzas (ihana pikkumekko Zaralta!)
 

Street Style kuvat: Stockholm Street Style