Tässä tunnelmia eilisiltaisesta Tommy Hilfiger -tapahtumasta. Oli tosi mukava ilta – ja pysyin tiukasti päätöksessäni olla ostamatta yhtään mitään. Parikin ihanan kaunokaista palmikkoneulepaitaa tosin kuiskutteli nimeäni aika vakuuttavasti, mutta onnistuin vastustamaan kiusausta.

 Näin tyylikästä seuraa!! Karkilla on Vero Modan housut ja Rizzon ballerinat. Kauniin vedenvihreän topin ostopaikka ei jäänyt mieleeni, mutta veikkaisin TopShopia. Eric on huikean komea uudessa J.Lindebergin puvussaan.

Shoppailuhommien lisäksi paikalla oli Make Up Storen meikkitaiteilijoita tekemässä ehostuksia kaikille halukkaille.  Kompaktin käytännöllisyyden ystävänä ihastuin tuohon meikkipalettipohjaan. Siihen voi kerätä omat suosikkiluomivärinsä, kulmakarvavärin, poskipunan etc. yhteen ja samaan rasiaan. Voisin melkein sanoa, että tässä on ehdottomasti seuraava kosmetiikkapuolen hankintani!

 Päätettiin Karkin kanssa istahtaa sudittavaksi, kun kerran tilaisuus tarjoutui. Meistä ei kumpikaan ole koskaan ollut ihan oikeasti meikattavana. Tosin Minttu on kyllä muutamankin kerran saanut juuri tällaisia pikameikkejä erilaisissa tapahtumissa. Silti on aina hauska nähdä, miten ammattilaisen mielestä kasvojen parhaita puolia “pitäisi” korostaa.

Saimme Karkin kanssa molemmat aika voimakkaat sumusilmät. Karkille käytettiin savuisen harmaita sävyjä ja Mintulle lämpimiä ruskeita. Meikkaaja vaikutti oikein taitavalta, mutta me ei ehkä sitten kuitenkaan tunnettu ihan oloamme kotoisaksi sumuisissa silmissä. Hauska kokemus kuitenkin! 

Kyllä iPhone on hieno keksintö! Eric ei valittanut yhtään, vaikka joutui odottelemaan meikattavana olevaa tyttöystävää ja anoppikokelasta. Taskusta löytyi riittävästi viihdykettä ajankuluksi.  

Karkki sovittelee… Tismalleen tuon neuleen olin ihan vähällä kiikuttaa kassalle. Kaunis malli, ihana väri, suloinen ruutupalmikkokuvio, kiva sivunapitus, ihan ookoo materiaali (puuvilla, villa, polyesteri…), mutta niin suolainen hinta, että edes illan aikana saadut 25 alennusprosenttia eivät muuttaneet asiaa. 

Karkki ja Eric  jäivät vielä sovittelemaan löytämiään vaatepinoja, kun Mintun piti lähteä rynnimään kotia kohti. Veikkaisin kuitenkin, että Karkki taisi hankkia yhden ihanan vihreän raitaneuleen ja mahdollisesti vielä toisen kauniin tomaatinpunaisen neuleen v-pääntiellä. En usko, että Eric osti tuota Canada-Goose-wanna-be -takkia. Sen sijaan voipi olla, että herran varastoista löytyy hieno klassinen tummansininen kipparitakki.

No, ollaan sovittu, että menen sunnuntaina Karkin ja Ericin luokse kameran kanssa. Pääkuvauskohde on tosin Karkin uusi pudottavan upea tummanpunainen Tiger of Sweden -villakangastakki.

Taidan olla kyllä aika sucker näiden yhteistyöhommeleitten kanssa. En vaan nyt mitenkään voinut jättää väliin edes tätä Henkan asusteyhteistyötä Anna Dello Russon kanssa. Ihan hillittömästi en kaikesta överikimalluksesta innostunut. Sinänsä aika omituista – yleensä ei tarvitse olla kuin vähän bling bling ja sisäinen harakkani herää eloon.

Kaupoille asti en tänäaamuna lähtenyt – niin perusteelliset järjestelyt töissä olisi ollut totaalinen overkill. Mutta noin vartin päästä siitä, kun nettimyynti oli alkanut, kärkyin jo sisäänpääsyä putiikkiin refresh-nappi kuumana. About vartin odottamisen jälkeen olin sisällä.
Vihreät dimangit kiinnostivat etukäteen. Olin jo näkevinäni itseni tuon kuninkaallisen kaulakorun ja vanhan virttyneen farkkupaidan yhdistelmässä toimistolla. Pohdin päätöstä sen verran kauan, että nopeammat ehtivät nappaamaan kaikki kaulakorut. Ja parempi varmaan niin.

 Matsaavat korvikset kokivat saman kohtalon. Onhan nuo kieltämättä aika ihanat – ja voipi olla, että poikkean vielä toivorikkaana jossain keskustan putiikissa katsomassa, josko kävisi tuuri. En kuitenkaan itke, jos ei…Huikea oranssi statement-kaulakoru oli alunperin ostoslistallani. Sitten näin siitä realistisia kuvia jossain ja vasta oikein tajusin, miten hurjan massiivinen viritys tuo on.. Varmasti voisin keksiä asuja, joihin enemmän pyörökaulusta kuin korua muistuttava hässäkkä sopisi oikein hyvin, mutta nyt en kyllä edes katsonut, olisiko niitä riittänyt omaan ostoskoriin…
A-korvikset ovat mielestäni Anna Dello Russon -asustemalliston cooleimpia koruja. Oikeastaan olisin halunnut ostaa nuo itselleni, mutta sitten alkoi vaivata tuo A. Siis miten perustelen itselleni, että korvissa roikkuu A?? En fanita Anna dello Russoa mitenkään erityisesti, kukaan läheinen tai rakas ei ole A-alkuinen miltään nimeltään, eikä mielleyhtymät “parhaaseen A-luokkaan” tuo mitään, ainakaan koruyhteyksissä positiivisia assosiaatioita. (Siis A-luokan makkara??). Eli siis niin jäivät A-korviksetkin klikkaamatta ostoskoriin.Kultaiset ballerinat ovat aika herkulliset ja kokemuksesta tiedän, että tulee hetkiä, jolloin olisi valmis antamaan vaikka mitä siitä hyvästä, että laukusta löytyisi pehmoiset tasapohjaiset vaihtokengät. Sen verran olen kuitenkin niuho, että kultaisiin en kyennyt. Olisi ollut tarjolla mustia ballerinoja myös, niin olisi tullut kaupat heti.

Muuten laukut ja kengät eivät niin kovin innostaneet.
Timangikorvikset ehdin jo klikkailla iloisena ostoskoriin. Nuo ovat mielestäni koko malliston helmi! Onnistuin sitten kuitenkin tunaamaan ennen kassalle asti pääsyä sen verran, että onnettomat ehtivät tuossa välissä loppumaan. Blääh.

Koska olin kuitenkin kaiken tämän säätämisen kanssa onnistunut aikaansaamaan itseni kunnon pakko-saada-jotain-blingiä -moodiin poimin mukaan kärmeksenpäärinkulat.

Pikkuisen noissa on sellainen aina yhtä viehättävä white trash -fiilis, mutta sehän se vaan sopii tulevalle pikkujoulukaudelle hyvin.

Samaan tilaukseen lähti vähän muutakin, lähinnä asiallisia toimistovetimiä. Laitan niistä esittelyä sitten, kun paketti saapuu. Siis jos sisältö vastaa mielikuvia ja päätyy pidettäväksi.

Terkkuja vaan Lindexin kassajonosta. Ajattelin, että voin tän hippasen pitkäksi venähtäneen kassajonossa seisomisen käyttää sitten vaikka bloggaamiseen.

Tällainen näky odotti, kun saavuin Lindexiin noin puoli tuntia ovien avaamisen jälkeen:

Eli paljon mitään muuta kuin jotain yksittäisiä huiveja, pipoja, pikkuisia clutcheja ja t-paitoja ei ollut jäljellä. Sovituskoppien ja kassan läheltä bongasin kuitenkin muutaman ihanan vetimen, jotka kiikutin soviteltavaksi. (Kokeneen kaaosshoppailijan vinkki: käy metsästämässä siellä, minne ihmiset hylkäävät ne vaatteet, joita eivät haluakaan ostaa!)

Tosi kaunis neulemekko, valitettavasti vain Aivan Totaalisen Liian Iso. Harmi. Ja tosiaan vain tuo yksi ainokainen kappale…

Sama kohtalo oli ihanaakin ihanammalla neuletakilla.

Kovasti yritin uskotella itselleni, että neule on vain muhkea ja siksi täydellinen lämmin syksyn pelastaja. Pyörin aikani pitkin putiikkia vakaana aikomuksena kotiuttaa se, mutta onneksi tulin järkiini ja tajusin, että liian iso on liian iso. Muhkea ja ihana on ihan eri asia.

Suunnittelemani ostoslista oli aika pitkä. Missoni-shoppailujen piti olla ratkaisu koko syksyn työpukeutumisongelmiin, mutta ihan niin paljon shoppailuonnea ei nyt ollut matkassa.

Jotain sentään löytyi…

Pinkki-viininpunaiset perhoshousut – jee!!

Eikä kukaan toimistolla ollut edes vihainen, vaikka lounastunti venähti *hieman*.

Kuvittelin tosiaan, että pahin ryysis olisi keskustan myymälöissä. Toivorikkaana ajattelin, että työpaikan lähellä Sundbybergissä oleva Lindex olisi aika varma paikka shoppailua ajatellen. Mutta toisin siis kävi.

Facebookista luin, että ainakin Hämeenlinnan Lindexissä olisi saanut shoppailla ihan ylhäisessä yksinäisyydessä. No, sinne nyt on liian pitkä matka, mutta mahtaiskohan sitä kannattaa piipahtaa jossain esikaupunkialueella… Nyt, kun on oikein päässyt hiplailemaan neuleita, hinku saada jotain omaan garderobiin senkuin kasvoi!

Jos ei paria välilaskua ja muutamien tuntien lentokenttähengailuja lasketa, en ole koskaan käynyt New Yorkissa. Mieli on kyllä kovasti tehnyt ja jossain vaiheessa sinne on kyllä ihan pakko päästä. Toistaiseksi olen tyytynyt ahmimaan kaikki mahdolliset NY-aiheiset matkaraportit ja kuuntelemaan (vain pikkuriikkisen aavistuksen kateudesta vihertäen) kavereitten reissukertomuksia.

Shoppailu on oikeastaan aika väistämättä yksi New Yorkin matkan ohjelmanumeroista. Yksikin kaveri kertoi viettäneensä yhden kokonaisen päivän maailman suurimmaksi mainostetussa Macy’s -tavaratalossa !!

Hoksasin juuri, että kevyeen NY-henkiseen shoppailufiilikseen voi päästä ihan kotisohvalta – Macy’sin nettikauppa toimittaa nimittäin myös Suomeen (ja Ruotsiin)! Taisin ihan vahingossa surffailla vähän Michael Korsin laukkuja ja päädyin tuonne. Kovin perusteellista hintavertailua tulli- ja postituskuluineen en ole vielä ehtinyt tehdä, mutta itse tuotteet ovat kyllä selkeästi vähintään 30 pinnaa edullisempia kuin Tukholman putiikeissa. Esmes monikäyttöinen vetoketjulla suljettava tote, jota olen tsiigaillut vähän sillä silmällä, irtoisi aika kohtuuhintaan…

Lisäksi kävin uteliaisuuttani kurkistelemassa Nicole Richien Macyn omalle merkille Impulselle suunnittelemaa mallistoa. En ole mitenkään erityisen suuri Nicole Richie fani enkä juurikaan pukeudu hänelle tunnusomaiseen bohemian luxury -tyyliin. Siksi olin vähän ihmeissäni, että päädyin ihastelemaan useampiakin malliston vetimistä.

Olen kaipaillut pikkuisen skarpimpia toppeja töissä jakkujen ja neuletakkien alla käytettäväksi. Valkoinen kauluspaita toimii tietty aina, mutta silti olisi kiva saada vähän vaihtelua. Ihastuin tähän solmutoppiin kovasti. Pääntie on riittävän avara niin, että solmuke asettuu hiukan perinteistä kasaritanttamallia alemmaksi. Värikin olisi just eikä melkein…

Graafinen lepakkohihainen neulepaita oli oikeastaan juuri se vaate, joka pysäytti tutkimaan mallistoa tarkemmin. On vaikea kuvitella neulepaitaa, joka olisi enemmän tyyliseni kuin tämä. Rrrrrakastan vyötäröpituista väljää mallia, vinoja pitsireikärivistöjä, ranteet paljastavia hihoja, väriä, eikä materiaalissakaan (viskoosi/puuvilla) ole ainakaan näin “paperilla” mitään vikaa.

Itselläni ei ole kyllä mitään käsitystä, mikä tuon Impulsen laatutaso noin yleensä on. Sitähän on tuntemattomista tapauksista täysin mahdoton nettikuvien perusteella päätellä.

Pikainen googlaus osoitti, että ainakin Nicole Richie viihtyy itse tosi hyvin mallistonsa asuissa.

Itseasiassa tuo mustavalkoinenkin paita sopisi mainiosti täydentämään Mintun garderobia. Ihan tässä nyt alkaa vaikuttaa siltä, että pitää laittaa tilausta Macy’sille menemään…

Lähestulkoon kaikki blogeissa esiintyvät nettikauppajutut ovat nykyään erilaisia yhteistyövirityksiä. Niinpä  taitaa olla paikallaan mainita, että tämä postaus EI ole millään tavalla sponsoroitu tahi muutoin laskettavissa kaupalliseksi mainokseksi. 🙂

Kuvat: Macy’s logo – Wikipedia, vaatekuvat – Macy’s, Nicole Richie – Just Jared

Muotikaravaani on siirtynyt Milanoon. Oikeastaan tarkoituksenani oli tehdä best of -kooste juuri päättyneiltä Lontoon muotiviikoilta samaan tapaan kuin New Yorkin muotiviikoiltakin. Keskittymistä häiritsi se, että en saanut häivytettyä Pradan kevät/kesä 2013 -malliston kuvia verkkokalvoiltani, joten totesin, että Prada jos kuka ansaitsee ihan oman postauksensa.

Ei voi muuta kuin ihailla, miten Miuccia Prada kykenee tekemään kerta toisensa jälkeen fantastisia mallistoja. Syksyn kuosi-ilotulituksen jälkeen kevääksi on tarjolla hiilenmustaa, savunharmaata ja haileaa roosaa, säkenöivällä punaisella ja hehkuvalla oranssilla sekä ripauksella metallia terävöitettynä. Sinänsä utuisen eteeriset kukkaprintit ja lapsekkaan pop-taiteelliset kukkakuosit saavat yllättävän vahvan ja itsevarman olemuksen Pradan japani-/kimonoreferenssejä vilisevässä mallistossa.

Eihän tuo nyt mikään maailman uutukaisin tehokeino ole, mutta pikkuisen kieltämättä ilahduin, kun huomasin, että eilinen testailuni lähes olemattomalla silmämeikillä ja punaisilla huulilla tuli heti vastaan Pradan näytöskuvissa..

Mielenkiintoista nähdä ensi keväänä, miten ketjuputiikit tulkitsevat nuo aika ufon oloiset modernit geisha-sandaalit. Muuten tulemme aivan varmasti näkemään paljon jäykkää paksua satiinia (mikä onkin huomattavasti armollisempi materiaali kuin ohut lörppö satiini…) ja olen valmis lyömään vetoa, että tuo reteä kukkakuosinen turkki tulee ketjukauppoihin ennenkuin ehdimme kiljahtaa fashionista!

Kuvat: Style.com

Yksi kaikkien aikojen suosikkejani, ruotsalainen muotitalo Dagmar, on toteuttanut eksklusiivisen Pink Ribbon -malliston. Viisi tuotetta käsittävän minimalliston myynnistä 10 % menee suoraan rintasyövän vastaisen tutkimuksen tukemiseen.

Mallistossa on pinkki nahkainen ranneke, never-ending rinkulahuivi, valkoinen tee pinkillä Dagmar-painatuksella ja kaksi ihanan pinkkiä merinovillaista neulepaitaa. Erityisesti nuo neulepaidat kiinnostaisivat… Hehkuvan pinkki sävy on aivan ihana, kuvien perusteella paitojen malli on kauniisti istuva ja kummallekin – sekä ohuemmalle sileälle että paksummalle patenttineuleiselle – tulisi takuuvarmasti käyttöä nyt syksyn ja talven aikana.

Pink Ribbon -malliston hinnoista ei ole toistaiseksi tietoa, mutta voipi olla, ettei budjetti taivu molempien neulepaitojen hankintaan. Myyntiin nuo tulevat ensi maanantaina 24. syyskuuta. Ostopaikkoja täällä Tukholmassa on ainakin Åhlénsin ja NK:n tavaratalot sekä Aplace-putiikki. Verkkokaupoista ainakin Nelly.com myy tuota mallistoa myös – ja varmaan sitä kautta niitä voi tilata myös Suomeen.

Dagmar vastaa myös tämän syksyn virallisesta Roosa Nauha -kampanjan nauhasta. Pikkuisen harmittaa, että ei tullut aikoinaan alettua kerätä vuoden teemanauhaa. Vähintään viimeiset kymmenen vuotta, ehkä jo pidempäänkin, joka syksyksi on ilmestynyt uusi ruotsalaisen taiteilijan, muotoilijan tai suunnittelijan designaama nauha.

No, ehkä sen keräilyn voisi aloittaa vaikka nyt tänä vuonna!