About yhden aikaan aamuyöstä Suomen aikaa alkaa tämän vuoden Oscar gaalan lähetys telkkarista. Huomenna on ihan tavallinen työpäivä, mutta mietin, että jos menisi nukkumaan tyyliin n y t, ja sitten heräisi katsomaan lähetystä, niin ehkä sitä kykenisi toimistolle aamulla?
Gaala- ja glamourmielessä Oscarit on ehdottomasti vuoden tähtihetki. Punaiselta matolta otettujen kuvien selaaminen on sekin toki hienoa, mutta itse show on kyllä myös ihan parasta viihdettä. Ja kaikesta upeudesta ja säihkeestä huolimatta tuntuu, että suuret starat eivät juuri milloinkaan näytä yhtä aidoilta ja melkein jopa inhimillisiltä ja haavoittuvilta kuin palkintojenjakoseremonian aikana.
Pukukatselmuksesta kirjoitan varmasti tänne blogiin painavat mielipiteeni, mutta siihen asti voi nauttia facebookista bongaamastani naispääosa-Oscareilla palkittujen pukujen kavalkadista. Tosi monet tulee niin elävästi mieleen vain piirroskuvaa katsomalla. Yritin miettiä, mikä puvuista olisi lempparini, mutta totuus on se, että parhaimmat ovat aina täydellisessä synkassa näyttelijän tyypin kanssa. Mutta toisaalta, rakastin Susan Sarandonin kullanväristä muhkeaa Colce & Gabbanaa, Halle Berryn käsin maalattu Elie Saab oli aivan uskomattoman upea juuri hänen päällään ja Jennifer Lawrencen valkoinen Dior on ihan legendaarinen.
Mutta pitäiskö nyt mennä nukkumaan ja kukkua sitten koko yö Oscareita vahdaten? Se voisi kyllä olla hauskaa…

Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät tue toisiaan.
Aina välillä tuntuu, että jostain syystä elämässä asiat kasaantuvat tai tekevät visiitin kaltaistensa kanssa samassa ryppäässä. Tänään ikuinen klisee siitä, miten naiset ovat tai eivät ole susia toisilleen ja onko naisista ylipäätään pönkittämään toisten menestystä millään elämän osa-alueella, on pulpahdellut eteeni siellä täällä heti aamusta alkaen. Niinpä en ollut lainkaan hämmästynyt, kun matkalla töistä kotiin huvitin itseäni tsekkailemalla puhelimesta randomisti New Yorkin muotiviikon näytöskuvia ja ensimmäiseksi valikoitui Marc by Marc Jacobs. Malliston viesti on tismalleen se, minkä kanssa olen ollut tekemisissä pitkin päivää.
Periaatteessa olen aina tykännyt Marc by Marc Jacobsin mallistoista. Ne on nuorekkaita, värikkäitä, kokeilevia ja kuitenkin siinä mielessä kaupallisen iisejä, että ei tarvitse ihan älyttömästi pingottaa, että tajuaisi jutun juonen. Kuitenkaan en ole koskaan varsinaisesti tuntenut tyyliä ihan omakseni, mikä on ihan hyväksyttävää, koska tuskin olen edes teoriassa varsinaista kohderyhmää. Marc by Marc Jacobsin AW15 -mallisto on kuitenkin poikkeus, koska nyt tuntuu siltä, että todella haluan inspiroitua ja napata vaikutteita pukeutumiseeni juuri näistä tyyleistä.

Solidarity, Unite, Suffragette – on malliston viesti, joka ystävällisesti kerrotaan kissankorkuisin kirjaimin jokatoisessa vaatteessa ja asusteessa. Voidaan aloittaa lista kaikista niistä asioista, joista mallistossa tykkään, vaikka näistä iskusanoista. Suffragettet taistelivat naisten äänioikeuden puolesta. Marc by Marc Jacobsin mallistot ovat aina kaupallisia, joten ylianalysointi on täysin ajan hukkaa. Silti en voi olla ajattelematta sitä, miten muoti – ja pukeutuminen ylipäätään – on niin hurjan tärkeä ja uskomattoman voimakas viestinnän väline, ja nyt MbMJ huutelee asujensa myötä naisten sananvapauden perään.
Enkä sano ei myöskään solidaarisuudelle tai yhdistymiselle. Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät tue toisiaan – mutta koska sitä ei voi (ei vaan voi) sanoa ikinä kenellekään ääneen, voisin kyllä mielelläni huutaa ajatuksen julki vaatteissani.

Vyötärölaukku – onko vihatumpaa asustetta? Vyötärölaukku – onko kätsympää ja näppärämpää asustetta olemassakaan? Mielestäni molempiin vastaus on “ei”. Pitkään on muodin edelläkävijät yrittäneet tuoda tuota maailman mainiointa pikkulaukkua takaisin muodin a-luokkaan, siinä täysin onnistumatta. Korkeintaan se on saavuttanut “ironinen-hipster-statement-asuste” -statuksen.
Nyt voisi jo vihdoinkin olla aika. Haluan vyötärölaukun takaisin! Etenkin tuollainen vyöhön pujotettava clutchin ja kännykkäkotelon risteytys olisi niin hieno!

Malliston inspiraation lähteet tuntuvat aika ilmiselviltä. Ensi syksynä selvitään tuskin yhdestäkään trendivaihtoehdosta ilman 70-lukuvaikutteita. Täällä se näkyy aktivisti-hippi -tyylissä baretteineen ja muine army-vaikutteineen. Ja tietty 70-luvun ihan lopusta on poimittu punk-estetiikan parhaimmat: niitit, räätälöidyt jakut, tyylitellyt skottiruudut ja rajut silmänrajaukset.
Entinen hippi-punkkari kiittää – eikä voi olla tuntematta oloaan kotoisaksi.

Juuri, kun kehuskelin, miten kulmakarvat ovat ottaneet ykköspaikan silmänrajauksilta päivittäisessä meikissäni, tulee sitten tämä! Niin tyypillistä ja niin fashion! Haha!

Pinssit, niitit, baretti, iskusanat ja peace-army – kyllä, me likes!

 
Tämän viimeisen kuvan ideana on esittää army-vihreän kynsilakan ihanuus. Luulin pitkään, että en tosiaankaan tarvitse enää yhtään kynsilakkaa, mutta kaikki omistamani vihreät ovat jollain lailla kimaltelevia tai shimmer-lakkoja. Tuollainen basic army-vihreä olisi niin hieno etenkin juuri vaalean harmaan tai navy-sinisen kaverina.
Mallistosta noin yleensä haluan sanoa vielä sen, että mielestäni on tosi hienoa, että perinteisesti lällyjä feminiinisiä juttuja, kuten esimerkiksi isoja helmoja tyllin kera ja pitsimekkoja esitetään vahvoina ja ei paljasta pintaa seurakseen vaativina kokonaisuuksina.
Niin ja siis muistakaa, että toisen auttaminen ei ole itseltä pois, vaikka hän päätyisikin sen ansiosta “pidemmälle” tai “korkeammalle” kuin sinä itse. Meidän naisten tulee pitää yhtä – ilman sitä ei olisi meillä edes äänioikeutta!
Kuvat: Style.com (tuolta löytyy kaikki loputkin kuvat!)

Selailin perjantai-iltani viihdykkeeksi pitkästä aikaa ihan fyysisiä muotilehtiä. Lisäksi piti tietenkin surffata läpi kaikki suosikkisivustot kevätmuoti-inspiraatiota kalastellen. Tuskin maltan odottaa, että voi ihan oikeasti heittää paksun talvipalttoon sivuun ja siirtyä keveämpään pukeutumiseen.
Tämän sesongin kevätmuoti on enemmän makuuni kuin pitkään aikaan. Ihan liiallinen minimalistisuus ja karuus on takana ja sofistikoituneita 70-lukuviboja löytyy lähes kaikilta muotitaloilta. Bootcut-housut alkavat olla taas standardi. Naiselliset kurvini kiittää.
Näyttää myös siltä, että keväästä on hankala selvitä ilman valkoista mekkoa.

Tyyleissä on valinnanvaraa laidasta laitaan. Tykästyin itsellenikin vähän yllättäen Louis Vuittonin SS15 -malliston valkoiseen pitsimekkoon. Tyyliltään se on tavallaan aika herkkä ja tyttömäinen, mutta malli – ja etenkin kaulus – antaa jännää synkkää goottivirettä. Voisin kuvitella, että vastaava löytyy aikas pian Zaran tai H&M:n valikoimista.
Lisäksi nuo korvikset on mielestäni aivan älyttömän mageet! Tosi nastaa, että nyt taas näkyy kovasti isoja ja näyttäviä korvakoruja!

Aivan täydellisesti toisenlaista tyyliä edustaa Acnen raikas ja edgy takkimekkomainen versio LWD:stä. Oikeassa elämässä tuo olisi varmasti myös monikäyttöisempi. Itse en oikein osaa kulkea pitseissä toimistolla, mutta vaikka Acnen mekko onkin varsin avonainen, sen saisi kyllä helposti stailattua office-säädylliseksi.
Acnen mekossa ihastuin myös konstailemattomaan vyöhön. Ylimääräisen “hännän” kiepauttaminen lenksuksi tuo mieleen lämpimiä muistoja jostain kaukaa nuoruudesta… 😀
Valkoinen on perinteisesti tullut isosti vasta kesemmällä, mutta nyt ei tarvitse odotella sinne saakka. LWD on selkeästi ykköstrendivalinta jo nyt keväällä!
Kuvat: Acne Studios ja Louis Vuitton

*Toteutettu yhteistyössä Ideakorun kanssa*

Kaikilla rakkailla koruillani on jokin itselleni tärkeä tarina, symboliarvo tai merkitys. Aina silloin tällöin tulee huitaistua kaulaan Glitterin statement-hilu tai roikuttaa korvissa Hennesiltä hankittua bling-blingiä, mutta normaalisti en käytä kuin tarkkaan valittuja koruja.
Nyt tärkeiden valikoimani on kasvanut ihanalla Toivomusluu-riipuksella.

Ideakorun kaikki korut valmistetaan käsityönä, siksi jokainen yksilö on uniikki – kenelläkään toisella ei ole tismalleen täydellisesti samanlaista riipusta. Toivomusluu – tai Wishbone – koru on sterling-925-hopeaa, niinkuin suurin osa Ideakorun malleista muutenkin. Lisäksi löytyy kullatusta hopeasta, alpakasta ja alumiinista valmistettuja koruja) koko valikoima löytyy täältä: Ideakoru/Tuotteet.
Korut toimitetaan kauniissa rasiassa, joka jo sellaisenaan käy lahjapaketista.

Mutta miksi juuri Toivomusluu?
Tärkeimmät asiat elämässä ovat usko, toivo ja rakkaus. Olkoonkin rakkaus niistä suurin, mutta juuri tällä hetkellä – tai oikeastaan jo aika pitkään – olen ollut kuitenkin sitä mieltä, että itselleni tärkein on toivo. Ehkä myös toivo rakkaudesta, mutta erityisesti siinä mielessä, että aina on toivoa, toivoa ei kannata menettää, aina on olemassa toivoa paremmasta, niin kauan kuin on toivoa on elämää (pun intended…). Kaikkea tätä Toivomusluu-koru symboloi minulle ja kaikesta siitä haluan sen muistuttavan.
Aina on toivoa.

Oikeastaan olen sitä mieltä, että koru on parhaimmillaan, kun sen on saanut lahjaksi joltakulta, joka on sen ajatuksella juuri sinua varten valinnut valinnut. Noh, käytännöllisteknisistä syistä olen päättänyt joustaa periaatteessani sen verran, että itse itselle lahjaksi annetut ovat ihan yhtä merkityksellisiä.
Ideakorun toimistusehdoissa mainitaan toimitusajaksi noin viikko, mutta kannattaa varmasti olla yhteydessä tuonne (tiedot kuvassa tai kotisivulla), jos vaikka haluaisi yllättää rakkaansa tai läheisensä Ystävänpäivänä Toivomusluulla perinteisen sydämen sijaan. Tai jollain muulla Ideakorun persoonallisista, käsintehdyistä koruista. Valikoimissa on myös kookkaampia ja rouheampia versioita, jotka sopivat hyvin maskuliiniseen tyyliin!
*Toivomusluu-koru saatu*

No nyt olen taas takaisin kotona työreissultani Kööpenhaminaan. Oli kyllä intensiivinen viikko, ohjelmaa aamusta iltaan, eikä hotellissa ehtinyt kuin pyörähtää pikaisesti vaihtamassa vaatteita ja hiukan nukkumassa. Ihanaa vaihtelua tavalliseen toimistohommaan, mutta kyllä on mahtavaa olla taas kotona, nukkua omassa sängyssä omien kisujen kanssa. Ja oman nettiyhteyden päässä!
Tukholman muotiviikolta jäi vielä paljon kerrottavaa, joten tämän aurinkoisen sunnuntain kunniaksi ajattelin palata vielä hetkeksi toissaviikon tapahtumiin.

Muotiviikkotiistai alkoi Hunkydoryn Hotel Diplomatin sviitissä pitämällä näytöksellä. En ole ollut ihan niin täysin myyty merkin aikaisempiin mallistoihin, vaikka varsin voimakkaasti Isabel Marant -henkeä huokuvat vaatteet ihan kivoja ovat olleetkin. AW15-mallistosta sen sijaan tykkäsin kovasti. Pehmeät vaaleat vaniljan, hiekan, saven ja graniitin sävyt sekä upeat materiaalit: silkki, mokkanahka, nahka, lampaan turkis ja ylelliset neuleet muodostavat kauniin, rennosti elegantin kokonaisuuden. Toki mukana on Hunkydorymaisia tunikoita ja muuta outoa, mutta muuten pidin koko mallistoa erittäin onnistuneena.
Näytöspaikan valinta oli ehkä aavistuksen erikoinen. Tila oli varsin ahdas ja mallit kompastelivat “catwalkin” kynnyksiin.

Hauskan näköinen valokuvaajarykelmä suoraan oman paikkani edessä.

Korusuunnittelija Efva Attlingia haastatellaan ennen näytöstä Bernsin isossa salongissa.
Yksi muotiviikon vaikuttavimpia elämyksiä oli Fift Avenue Shoe Repair -suunnittelijapariskunnan uuden merkin, avantgardin ja kokeilevan By the No:n esittely. (By the No = by the numbers)

Tilan molempiin näyteikkunoihin syntyi mielettömät taideteokset samaan aikaan, kun väki tutustui huikeisiin luomuksiin.

Ei ehkä ihan jokatytön tai -pojan makuun nämä, mutta olisihan se mieletöntä, jos tuollainen luomus tulisi kadulla vastaan!
Yksi näytös, jota odotan aina joka vuosi yhtä suurella innolla, on Dagmar.

Tasaisen varma, aina yhtä persoonallisen tyylikäs, aikuinen ja elegantti Dagmar ei pettänyt tälläkään kertaa! 70-luvun vaikutteita oli täälläkin nähtävissä, mutta hienostuneesti ja ajankohtaisesti toteutettuna. Neuleet ovat luonnollisesti myös AW15 -sesongilla Dagmar-naisen pukeutumisen runko ja kaiken lähtökohta. Tuon kuvassa vasemmalla näkyvän sinisen neulemekon ottaisin garderobini täydennykseksi vaikka aivan välittömästi!

Lahjakkaat ja menestyneet bloggari/toimittaja/kirjailija/lifestyletaituri -sisarukset Frida ja Sofi Fahrman näytösten välissä.
J.Lindeberg esitteli muotiviikolla poikkeuksellisesti vain naisten malliston. Se oli mielestäni aika yllättävä veto, sillä jotenkin ainakin tähän asti naisten vaatteet ovat tuntuneet vain täydennykseltä miesten mallistolle. Siis, kun on tehty miehille kiva nahkarotsi, on ajateltu, että väsätäänpä naisille oma versio siitä.

Nyt kuitenkin J.Lindebergin naisten mallisto tuntui viimeistellyltä ja ajatellulta kokonaisuudelta. Oli myös fiksu veto jättää miesten vaatteet pois, sillä jo pelkästään sen vuoksi näytös tuntui olevan yksi muotiviikkojen pääpuheenaiheista. Ja mikä ettei mallistokin ollut kehujen arvoinen. Metallinkiiltävät nahkavaatteet, huikeat karvalakit, agressiivisen oloiset parkat jne loivat kuvan vahvasta ja itsenäisestä tulevaisuuden naisesta, joka ei pelkää seistä omilla jaloillaan.
Koko muotiviikon huikeimmasta showsta vastasi jälleen kerran Cheap Monday.

Näytöspaikkana toimi Kungsträdgårdenin puiston keskellä oleva vesiputousallas. Talvella siinä ei tietenkään ole vettä ja reunoja kiertäville rappusille oli helppo pystyttää katsomo. Pressille ja kutsuvieraille oli varattu istumapaikoille fleece-peittoja ja kuumaa teetä. Kaikki halukkaat olivat silti tervetulleita katsomaan spektaakkelia.
Oli todella maaginen hetki, kun juuri ennenkuin mallit alkoivat astella altaan ympäri agressiivisen musiikin saattelemana, koko näytösalue syttyi palamaan! Valaistuksena toimi huikeat tuliviritykset ja tunnelma oli todella ainutkertainen.

Kyllähän niitä vaatteitakin tuli katsottua – aika pitkälle kotoisa Cheap Monday on edennyt halpisfarkkuajoistaan. Päällimmäiseksi jäi kuitenkin näytöksen jättämä huikea fiilis ja niin se taisi olla osittain tavoitekin. Tämän tapaisen näytöksen tarkoitus on enemmin vahvistaa brändiä kuin varsinaisesti näyttää yksittäisiä vaatekappaleita. Ja siinä Cheap Monday todella onnistui!

Persoonallisella tavalla karismaattisen kaunis Georgia May Jagger tämän kevään Mulberry kampanjassa. En tiedä johtuuko kampiskuvien ihanasta, hiukan boheemista moderni-kukkaistyttöhengestä vai mistä, mutta jotenkin ysärillä saatu yliannostus käsilaukun korvaavista city-repuista on haihtunut totaalisesti!
Klassisen keskiruskea, käsittelemätön nahka ja tyypillinen Mulberry-design tekee Mini Cara Delevigne -pikkurepusta samanaikaisesti klassisen ja trendikkään.  Ja malli on siinäkin mielessä kätsy, että siitä saa viritettyä halutessaan myös olka- tai käsilaukun.

 
Mutta joo… Toisilla on ollut kyllä onnea geeniarpajaisissa. Jerry Hallin ja Mick Jaggerin jälkikasvulta ei kai muuta voisi odottaakaan. Kantsii myös katsoa Mulberryn kevätkampiksen video – löytyy täältä – viimeistään sormien välistä kihertelevä Georgia May hurmaa ihanalla persoonallisella tyylillään.
Kuvat: Mulberry