Kun joka toinen kaveri ja tutuntuttu julistaa facebookissa Hullujen Päivien alkamista, ei täällä suuren valtameren toisella puolellakaan ole helppo välttyä joukkopsykoosilta.

Koko idean keltakuumeisesta alusta alkaen olen ollut suorastaan häkeltynyt nerokkaan yksinkertaisen toimivasta ideasta! Siis että saadaan ihmiset kirjaimellisesti tappelemaan tavarasta, jonottamaan tukahduttavassa tungoksessa, rynnimään kyynärpäät sojossa ja kahmimaan tavaravuoria, joita ei ehkä ollut alunperinkään tarkoitus hankkia. Ja kaikki tämä sillä fiiliksellä kuin kaikki ostettava loppuisi maailmasta just nyt. Tai että tämä olisi viimeinen mahdollisuus tehdä oikeasti hyvät kaupat. Siitäkin huolimatta, että Hullut päivät ovat kellontarkasti ohjelmassa aina pari kertaa vuodessa. Idean äidin on pakko olla ihailtu ja rikas!

Mutta siis koska en ole yhtään sen coolimpi kuin kukaan muukaan (ja haluan tietenkin hankkia hyvälaatuisia merkkituotteita huomattavasti normaalihintaa edullisemmin…) päädyin Hullujen Päivien verkkosivuille tutkimaan fb-ystävien statuksissaan hehkuttamaa tarjontaa.

Ja HEI – hoksasin, että Stockalla on nykyään oikein verkkokauppa! Tukholmassa asuvat keltakuumeiset suomalaiset on pelastettu!

Neuletakkien suurkuluttajana valkkasin suosikikseni niin Global Essentialin ihanan raikkaan raitaneuleen (100 % puuvillaa) kuin Filippa K:n merinovillaisen perusneuletakin. Mikäli merinovilla on yhtä ihanaa laadultaan kuin normaalivalikoimassakin, neuletakki kannattaa hankkia sekä korallinpunaisena että mustana.

Mekko-osastolta olisin löytänyt vaikka miten monta älyttömän ihanaa ehdokasta, mutta päädyin näihin kolmeen. Vasemmalla Esprit Collectionin hihaton puuvillaelastaanimekko, joka sopivasti asustettuna taipuu sekä juhliin että töihin. Keskellä Diana von Furstenbergin klassinen kietaisumekko. Olen hinkunut jo niin kauan DvF:n kietaisumekkoa, että suorastaan hihkuin, kun näin mekon nettiesitteessä ja lisäksi tuon kivan mustavalkoisen printin. Mustavalkoista linjaa jatkaa Malene Birgerin raikas raidallinen hyvin monikäyttöisen oloinen puuvillaneulemekko.

Pitkän aikaa cravings-listalla on jonottanut myös ruudulliset laadukkaat lakanat. Ralph Laurenin sini-punaruutu täyttäisi juuri sopivasti tuon aukon. Ja noista Iittalan Essence-sarjan samppanja-maljoista olen tainnut jankuttaa jo täällä blogissakin ihan kyllästymiseen asti. Onneksi niitä nyt löytyy myös Hullujen Päivien verkkokaupasta. Sänkytarjottimesta en ole ihan varma. Toisaalta se voisi olla kätsy, koska rakastan syödä aamiaista vuoteessa, mutta toisaalta en ole ihan varma kuinka kaunis tuollainen hökötys on.

Tänä globaalin kaupankäynnin aikana Mintun Hullut Päivät shoppailussa on vain yksi pulma:

Verkkokauppa toimittaa tuotteita vain Suomeen! Miten voi olla mahdollista!! Voi pettymysten pettymys! Ehkä täytyy sitten tilata Diane von Furstenbergit Ameriikasta, niinkuin tähänkin asti, ja Essence-sarjaa oli ihan hyvään hintaan Iittala-Outletissä. Tai ehkä, jos hyppäisi laivaan ja teroittelisi kyynärpäitään koko matkan… Tai..

Kuvat: Stockmann

Päätin liittyä lenkkareita fashion-asusteena käyttävien yhä kasvavaan joukkoon. Periaatteessa tavoitteeni on käyttää enemmän naisellisia, kauniin silhuetin antavia korkoja, mutta käytännössä mukavuus vie kyllä usein voiton. Tennarit jalassa on vaan niin paljon helpompi olla myöhästymättä tvärbanasta aamulla. Saman tien sitä vois sitten yrittää olla vaikka vähän trendikäs…

Ajattelin mielessäni, että valitsen lähinnä sähäkän väristen Nike (Air) -tossujen ja hipsterviileiden New Balance -lenkkareitten välillä. Sitten tapahtui jotain kummallista.

Löysin aivan järjettömän hienot suomalaiset Karhu-lenkkarit!! Oi onnea!

Yhteisen taipaleen alku oli aivan sattuman kauppaa.

Luin viime perjantaina töihin mennessä Metro-lehteä junassa kuten tavallisestikin. Silmiin osui pieni ilmoitus, että perinteikäs streetwear putiikki Reddevil vaihtaa omistajaa ja koko varasto myydään 50 % – 70 % alennuksella. Päätin käydä tsekkaamassa tilanteen, sillä tuolla on ollut myynnissä Niken ja New Balancen lisäksi myös mm. Dr Martensia etc.

Hyllyt olivat jo aikalailla tyhjennettyjä perjantai-iltana, joten varsinaista Tukholmavinkkiä tuosta loppuunmyynnistä ei valitettavasti saa. New Balanceista olisi tosin löytynyt kaunis saven sävy ja Nike Aireista retee pinkki-punainen yhdistelmä ihan omassa koossani. Muuten Dr. Martenseista oli jäljellä vain tosi pieniä kokoja ja vaatepuolta lähinnä miehille.

No, Mintulta ei juuri riittänyt katseita enää muualle, kun iskin silmäni legendaarisiin Karhu Albatrosseihin!

Kieltämättä olo oli myös hieman nostalginen. Joskus oli aika, jolloin kevään tulon tiesi siitä, että sai vetää jalkaansa uudet Karhun lenkkarit. Onneksi Reddevilin loppuunmyynnissä ei ollut vihreitä Albatrosseja – olisin saattanut ollut olla pakotettu ostamaan nekin ihan tunnesyistä.

Aion yhdistää kaunokaiset lenkkarini – eiku city sneakersit – erityisesti hameiden kanssa. Nyt tuntuu, että tarvitsen välittömästi sen leveähelmaisen, pohjepituisen hameen, josta olen täälläkin sauhunnut jo vähintään viime syksystä lähtien.

Sen verran pihtailen kuitenkin uutukaisten käyttöönottoa, että annan tuon ulkona eilisestä lähtien pyörineen lumi-/räntäsadevaiheen (wtf??) kurakatuineen mennä ohitse.

JEEE!! On ne vaan hienot!

Alan olla aika tyytyväinen kevätgarderobiini. Kenkäosasto kaipaa täydennystä, ja se aksenttilaukku taitaa olla vielä “pakollinen” hankinta, mutta pukeutumispalapelin osaset alkavat olla muuten mielestäni ihan hyvin kasassa. Tavoitteenani kun on pukeutua kivasti ja vaihtelevasti, mutta pärjätä kuitenkin mahdollisimman pienellä määrällä kampetta.

Viimeisimmät hankintani ovat Åhlénsilta, heidän omaa mallistoaan. Jotkut klubipäivät sielläkin oli – ja kaikista tuon kyseisen malliston vaatteista sai 20 % alennuksen, joten pitihän se käyttää hyödyksi… Olin jo miettinyt etukäteen, että haluaisin jotain hauskaa pukeutumistani piristämään, enkä aina vaan pelkkää järkevää ja monikäyttöistä. Ostoskassiin päätyi hassun löllö matonkude-verkkoneule ja näyttäväprinttinen kynähame.

Jostain syystä näyttää käyneen niin, että olen aika tiedostamatta kerännyt garderobiin tummansinisiä vaatteita. Väri ei ole oikein koskaan kuulunut lemppareihini ja oikeastaan farkkuja lukuunottamatta en muista varsinaisesti omistaneeni sinisiä asuja. Nyt kuitenkin tämä matonkudeneulepaita on ties kuinkamones sininen tai sinikuvioinen hankinta viimeajoilta. Hassua, mutta huomaan viihtyväni oikein hyvin sinisessä – vaikken nyt sentään taida julistaa sitä uudeksi mustakseni.

Ihastuin puuvillaisen kynähameen printtiin jo mainoskuvat nähtyäni. Hiukan aloin empiä, kun sovitin tuota ja totesin, että pituus on melko haasteellinen juuri-polven-alle -mitta. Toisaalta olen ollut kallellaan vähän pidempiin helmoihin, mutta toisaalta oma peilikuva näyttää tuo hame päällä yllättävän kesyltä ja – lyhyeltä! No, järkeilin sitten, että sen verran luulisi entiseltä ompelijalta löytyvän puhtia, että saan tuon lyhennettyä, jos alkaa näyttää siltä, että pituus vaivaa liikaa.

Nyt on sitten hetkeksi aikaa vaateostokset hoidettu. Kesäksi ehkä tarvitsee jotakin, mutta se on sitten sen ajan kysymys, jos ne lämpöasteet ikinä tänne saapuvat. Tietty täydennystä voi tulla, jos saan aktivoitua kotiompelimoni toimintaan jossain vaiheessa, mutta siitä ei nyt voi oikein koskaan olla varma.

Nyt esittelyssä – tadaa! – & Other Stories -ostokseni! En mitenkään fanita suosittuja sneak-peak-tässä-vain-rippunen-kauppakassin-kulmaa -postauksia. Tällä kertaa houkutus oli kyllä melkoinen, sillä kiva, vesivärimaalatun oloinen paperikassi ja kauniisti silkkipaperiin pakattu ostos on yleensä tällä “normaalilla” hintatasolla aika harvinaista herkkua. Tai no, kivoja paperikasseja toki löytyy mistä tahansa genrestä, mutta silkkipaperikääreitä havittelevan pitää yleensä hankkiutua aika paljon tyyriimpään hintaluokkaan.

Paperikassien vesivärikoristeet vaihtelevat puhtaan punaisen, sinisen, keltaisen ja vihreän välillä, kassin koosta riippuen. Jostain syystä olen aivan heikkona hienoihin paperikasseihin… Karkki nauraa aina, että olen melkein enemmän innoissani saadessani luksusputiikin kassin – kuin itse sisällöstä. Haha! Mutta kyllä se vähän niin on, että jos itselläni on asiaa esim. Mulberrylle, käyn mielummin heidän putiikissaan ostoksilla – ja saan aidon paperikassin – kuin heidän NK:lla sijaitsevassa shop-in-shopissa, jossa käytössä on siis NK:n kassit. Siitäkin huolimatta, että silloin menetän NK-klubikortille tulevat pisteet..

Kauniisti pakattu ostos. Arvostan! Tässä tosin on silkkipaperi ehtinyt jo ryttääntyä kuljetuksessa…

Ja mitä sieltä sitten löytyikään:

Upea, mattametallisin vetoketjuyksityiskohdin pimpattu valkoinen kauluspaita!

Paidan materiaali on tiivistä, sileää ja erittäin laadukkaan oloista puuvillabatistia. Tulee mieleen kalliit miesten pukupaidat tuosta materiaalista. Onhan se sen verran läpikuultava, että vaatii jotain allensa/päällensä, mutta kun nyt tuo see-through -trendikin on niin päällä, pidän sitä vain positiivisena asiana.

Paita on myös työstetty tosi kauniisti. Piilonapitus, helman halkio – ja tietenkin ne tärkeät vetskariyksityiskohdat näyttävät laadukkailta ja fiilis on todella viimeistelty. Kiva ylläri, kun hintataso on kuitenkin vain piirun, pari H&M:n yläpuolella.

Käytössä sen vasta ihan lopullisesti näkee, mikä materiaalien ja työn laatu lopulta on, mutta toistaiseksi olen hyvin tyytyväinen. Oikeastaanhan paita on todella näköiseni ja kuvastaa pukeutumisfilosofiaani: klassisen naisellis-maskuliinista office-pukeutumista with a twist.

Viime perjantaina avattiin Tukholmaan Biblioteksgatanille uusi & Other Stories -putiikki. Käytiin tietty heti Karkin kanssa paikanpäällä todistamassa ihmettä ja tsekkailemassa tarjontaa. Olin itseasiassa bongannut jo etukäteen nettikaupasta, mitä juttuja haluaisin erityisesti ostoaikeissa katsastaa, joten visiitistä tuli varsin tavoitehakuinen.

Kauniit isot näyteikkunat hienossa vanhassa liikehuoneistossa. Samalla paikalla oli aikaisemmin Marc’O Polon liike, joka ensin avattiin suureellisten bileitten saattelemana, mutta aika pian joutui pienentämään myymälätilaa – ja nyt näköjään on sitten muuttanut jonnekin muualle.

& Other Stories -putiikin yleisilme on urbaani, funktionaalinen ja viimeistelemättömän karu. Studio-spottien tyylinen valaistus ja rakennusmateriaalista kasatun oloiset miljööt toimivat varsin tehokkaana taustana paikoin varsin haastavallekin designille. Myymälällä on helposti tunnistettava oma ilme ja aura – enkä kokenut olevan minkäänlaista vaaraa, että & Other Stories sekoittuisi sen paremmin mainstreamiin H&M:ään kuin hillityn aikuiseen COSiinkaan.

Oli ihan hyvä, että olin etukäteen miettinyt, mitä haluan putiikissa katsastaa. Ovilla seisovat portsarit tosin pitivät huolen, että sisällä ei ollut ihan mahoton tunku (niinkuin kuvasta näkyy), mutta väkeä oli kuitenkin liikkeellä sen verran paljon, että aika pian alkoi ahtaanpaikankammo nostaa hikeä otsalle.

Karkki ei niin innostunut & Other Stories -vaateista – olivat kuulemma liian kummallisia leikkauksiltaan. Sen sijaan hyvin varusteltu kosmetiikkaosasto ziljoonine sävyvaihtoehtoineen sai meikki- ja kosmetiikkafanilta varauksettoman kiitoksen.

& Other Stories alusvaateosastolle aion tehdä uuden täsmähyökkäyksen vielä. Monet jutut näyttivät juuri sellaisilta, joista tykkään: melko pelkistettyjä malleja, ehdottomasti ilman järjetöntä hörsötystä, mutta kuitenkin vähän jotain edgyä twistiä, joka tekee pukeutumisesta niin paljon hauskempaa. Avajaispäivänä pukukoppeihin oli niin älyttömät jonot, että ei tullut mieleenkään alkaa sovitella asioita.

I-ha-na pinkki laukku! Olen haaveksinut kirkasvärisestä aksenttilaukusta ja oikeastaan päätin jo etukäteen, että ostan tuon, nettikaupasta loppuunmyydyn laukun, jos niitä vain löytyy. Ja löytyihän niitä. Ulkonäöltään ja väriltään laukku on juuri niin upea kuin ajattelinkin. Valitettavasti kuitenkin (ei, en voi sille mitään, että olen kaikkien hankintojen kohdalla pikkutarkka niuho…) pikkuriikkinen magneettikiinnitys tuntui kaikkea muuta kuin turvalliselta. Ja kun sitten vielä totesin, että sinänsä ihana ja kaunis mattapinta on niin herkkä, että kaupassa esillä olevat kaksi laukkua olivat jo varsin naarmuiset. Ei tarvinnut miettiä pitkään, miltä kaunokainen olisi näyttänyt parin tositoimipäivän jälkeen.

No onhan se kyllä HIENO! Mutta kun on tällainen shoppailuvammainen, pelkkä päällipuolinen hienous ei valitettavasti riitä.

Kyllä, olisin halunnut tämän ihanaa hyvän oloista nahkaa olevan hameen. Murrettu hopeapinta on mielestäni niiin kaunis. Ehkä käyn sen vielä hakemassa. Kyllähän sitä hopeahameelle aina käyttöä löytyy? Ei ehkä ihan toimistolla, mutta jos vaikka ensi sesongin parhaaksi bileasuksi?

Jotain pientä löytyi Mintun ostoskassiin. Ei kylläkään mitään niistä asioista, joita olin katsellut etukäteen. Tosin syynä ei ollut pääasiassa se, että olisin ollut jotenkin pettynyt vaan yksinkertaisesti se, että en saanut itseäni pakotettua sovituskoppijonoon.

Kokonaisuudessaan putiikki on varsin iso. Ensimmäisellä kerralla olo jäi pikkuisen sekavaksi – esim. kenkiä tuntui olevan vähän joka toisella hyllyllä, mutta sitten yläkerrasta löytyi ihan kunnollinen kenkäosasto. Koruja, laukkuja, asusteita tai alusvaatteita ei ollut mitenkään selkeästi yhdessä paikkaa, vaan niitä sai bongailla eri “tyylisuuntien” miljöistä. Kuitenkin fiilis käynnin jälkeen oli ihan positiivinen ja dynaaminen, joten tavaroiden hajasijoittaminen ei ollut mikään hurja ongelma.

Kannattaa siis laittaa mieleen seuraava Tukholma-shoppailua varten myös & Other Stories -putiikki! Tarkka osoite on Biblioteksgatan 11 – eli juuri Stureplanin ja Biblioteksgatanin kulmassa,

Eipä ole aikaakaan, kun tuumasin, että kyllä nyt jo riittää H&M:ltä hankitut garderobin “pikatäydennykset”. Ei siinä mitään – ihan kestäviä ja pitkään käytössä pysyviä hankintoja olen tehnyt henkalta paljonkin. Jossain vaiheessa sitä vain tulee sellainen olo, että vaihteeksi voisi investoida johonkin ihan ajatuksella ja harkiten – ei vain pakollisia garderobiaukkoja täydentäen.

No, suunnilleen sinä samana päivänä, kun päätin ryhtyä ainakin seuraavaan yhteistyömallistoon asti kestävään H&M-lakkoon, kolahti postiluukusta sekä kohtuullinen nivaska bonuskuponkeja että 20 % alennukseen oikeuttava lipuska. Eräät ne tosiaankin tietävät, kuinka asiakkaat saada takaisin ostoksille, vaikka miten olisivat muuta päättäneet. Eipä siinä sitten muuta kuin henkalle mars.

Edelleenkin flunssan kourissa kituvana en jaksanut lähteä rynnimään mihinkään keskustan isoon H&M:ään. Ihan kohtuullisesti varusteltu tuo meidän lähiputiikkikin on, mutta tällä kertaa koin bonuskuponkien (n. 55 euroa) tuhoamisen yllättävän vaikeaksi. Tein nimittäin sellaisen päätöksen, että nyt riittää polyesteri-/akryyliviritykset tältä erää ja hankintojen on oltava vähintään 2/3 jotain luonnonkuitua tai viskoosia. Sen verran olisin joustanut päätöksestä, että Consicous Collectionin 100 % kierrätetystä polyesteristä valmistetut vaatteet olisivat käyneet ideologiansa puolesta. Sicklan H&M:lle ei ollut kuitenkaan ehtinyt tulla kuin muutama hassu CC-malliston vaate, ja niistä mikään ei oikein iskenyt…

Häkellyttävän pitkän soutamisen ja huopaamisen – sekä kolmen sovituskoppivisiitin jälkeen ostoskassistani löytyi:

Vajaamittaiset farkut!

Oikeastaan yksi päätös oli lisäksi vielä se, että ostan jotain, mitä voi alkaa heti käyttää. On aivan liian helppo tehdä hankintoja johonkin vähän ajan päähän. Siihen aikaan, kun viipottelee arkisinkin menemään sifonkihelmat hulmuten ja stiletot kopisten, leveä patenttivyö ampiaisvyötäröä korostaen. Enkä nyt väitä, etteikö sellainen aika voisi hyvinkin olla tulossa, mutta ostetaan ne vaatteet sitten – eikö niin? Tosin tämän vuodenaikaan nähden käsittämättömän kylmän säätilan (Venäjältä kuulemma tuli, olisihan se pitänyt arvata) vuoksi vajaamittaiset farkut eivät ehkä nekään täytä ihan täydellisesti heti käyttöön ottamisen speksejä, mutta melkein sentään kuitenkin.

Mosaiikkikuvioinen hame!

Hame on paksua – suorastaan jämäkkää – puuvillasekoitestretsiä ja aivan ihana päällä. Rrrakastan myös kuviota ihan yli kaiken. En voi tajuta, että meni niin kauan, että tajusin, miten hieno hame tuo on. Oikeastaan vasta kotona kolahti, että hei – tämähän on suorastaan löytö!

Samalla kuosilla löytyy myös tosi viileitä, 60-lukuhenkisiä kapeita housuja. Tekisi mieli käydä hakemassa nekin pois, mutta ehkä siinä on jo liikaa mosaiikkia yhteen garderobiin…