Lomareissuni Tampereelle alkoi muutama päivä sitten herkullisesti, kun herätyskello (tai kaksi, jos totta puhutaan…) pärähti soimaan klo 3.30 aamulla. Pakkaushommat olin luonnollisesti aloitellut edellisenä iltana “hyvissä ajoin”, joten matkaan lähdettiin reippailla kolmen ja puolen tunnin yöunilla.

Virkeysaste oli Arlandan lentokentälle saapuessani suoraan sanottuna varsin vaatimaton. Onnistuin esimerkiksi käyttämään tismalleen väärässä päässä terminaalia sijaitsevaa turvatarkastusta, mikä Tukholman kentän mittakaavassa tarkoittaa ihan reipasta vähintään vartin kävelymatkaa geitille. No, onneksi ei sentään ollut mikään tajuton kiire.

Jossain vaiheessa siinä käppäillessäni tajusin, että vastaan tulee ihmisiä tutunoloiset, houkuttelevan näköiset pinkkiraitaiset paperikassit kädessään.

Ja aivan oikein! Victoria’s Secret on pystyttänyt pienen putiikin Arlandaan sitten viime lentomatkani. Pääosin parikymppisistä valtavia ostosmääriä kanniskelevista neitokaisista koostuva pitkälle kiemurteleva jono ei pelästyttänyt, vaan kävin kalastamassa itselleni kuuluisat pikkarit.

Ostosestoisen matka alkoi siis varsin lupaavasti. Ensimmäiset shoppailut oli suoritettu jo ennen maasta poistumista!

No, perillä odottikin sitten tällainen yllätys. Matkalaukkuni oli haljennut pohjasta ja koko vekotin oli tietty käyttökelvoton. Hetken jo kauhistelin, että mahtaako uuden matkalaukun hankinta niellä koko matkabudjettini…

Sen verran uskalsin kuitenkin repäistä, että nappasin Sokokselta mukaani ehkä maailman suloisimman glitterilakan! Lumenen Natural Code -sarjan valloittava konfetti-ilotulitus on ihana nimeään myöten: sävy nro 60 Magic Dust!

Aika mahtavan hyvin on Lumenen glitterilakat käyneet kaupaksi… Saalistamani Magic Dust oli viimeinen lajiaan – eikä valikoimaa ollut enää muutenkaan paljoa jäljellä. Kannattaa siis käydä apajilla, jos hyvälaatuinen ja edullinen ihanuus kiinnostaa.

Victoria’s Secretin pikkupöksyjä en ole vielä ehtinyt testailla. Tuo pitsinen one size malli on kuitenkin klassikko ja joustopitsi sellaista, joka kuulemma on täysin näkymätön tiukkojenkin asujen alla. Aivan mielettömän hienoa, jos se pitää paikkansa.

Tässä nyt sitten vielä kuvassa se pakkohankinta. Ihan konkurssiin en nyt sentään mennyt, mutta onhan se vähän kypsää kuluttaa matkabudjettia tavallaan turhalta tuntuviin asioihin. Edellinen matkalaukku, kun ei ollut kovinkaan vanha. Toisaalta tässä nähdään, että laatuun kannattaisi kyllä satsata… (mitä en kyllä tehnyt tälläkään kertaa – haha!).

Yksi kuluneimpia vinkkejä näin parhaimman alennusmyyntiajan tuiskeessa on perinteisesti, että kannattaa satsata klassisiin perusvaatteisiin ts. pukeutumispalapelin perupilareihein. Itse olen sitä mieltä, että juuri alesta kannattaa hankkia se hurlumhei-huitula, jolle sitten lopulta ei tule niin järkyttävän montaa käyttökertaa, mutta ne muutamat hymyilyttävät vielä vuosien päästä.

Mintun nahoissa asuu tosin aika angstinen heräteostelija; muka spontaanienkin päätösten takana on jo melkoisesti taustatyötä, hintavertailua ja alustava päätös diilistä, kun sopiva yksilö sattuu kohdalle. Voisin kuvitella, että tuo “pysy klassikoissa” -vinkki sopii erityisesti niille, jotka todella hamstraavat kaikennäköistä hassua alesta vain siksi, että hinta (tai aleprosentti) muuttaa perusvetimen “löydöksi”. (Tosin en kyllä ole ikinä onnistunut tapaamaan tuollaista alennusmyyntihaukkastereotyyppiä, joka ostaa määrättömästi kamaa vain halvan hinnan vuoksi. Olisin melkein valmis väittämään, että kyseessä on urbaani legenda…)

Toisaalta klassikot eivät ole klassikoita syyttä suotta. Valkoinen kauluspaita, keskisiniset pillifarkut, perusruskeat nilkkurit – toimii aina ja käytännöllisesti katsoen tilaisuudessa kuin tilaisuudessa. Oikeastaan tuo univormu pitäisi julistaa LBD:n parhaimmaksi kaveriksi. Molemmista löytyy varsin helposti versioita, jotka imartelevat millaisia kurveja – tai millaista lompakkoa – hyvänsä.

Klassikoihin kannattaa investoida. Oli ale tai ei.

Inspiraatiokuvasta kiitos: Stockholm Street Style

Aivan ihanan nopea toimitus jälleen kerran Brandokselta! Tuskin ehdin haikailla, että varmaan ja ehkä ja toivottavasti saan tilaamani sandaalit juhannukseksi kotiin, kun jo iPhonen tekstariäänimerkki plingahtaa ilmoittaakseen, että kenkulit on noudettavissa lähikiskalta. Ihan mahtavaa!

Pikkuisen aina jännittää nettitilailut. En voi väittää, että ihan aina olisi ollut mennyt täysin putkeen, mutta toisaalta aavistuksen kalliimmat – ja siksi perusteellisemmin harkitut – ovat kyllä aina olleet todella mieluisia hankintoja. Vähän olin kuitenkin jänskässä, kun kiikuttelin santsuja kotiin. Eikä vähiten sen vuoksi, että edelleenkin alitajunta soimaa siitä, että menin tilaamaan Lacosten sandaalit.

Itseeni ja omaan päätöksentekooni kohdistuneet epäilykset  alkoivat kuitenkin hälvetä heti, kun sain laatikon auki. Sandaalit ovat sopivan jämerästi notkealla, mutta melkein äijämäisellä nahkalla remmitetyt; silti olemukseltaan mielummin linjakkaat kuin liian traktorit. Laatunörtti nuuski tietysti about ensimmäisenä kaikki saumat, liimaukset, kanttaukset ja muut mahdollisesta fuskaamisesta juoruilevat yksityiskohdat. Ilokseni saatoin antaa kiitetyn arvosanan okuläärisen tutkimuksen jälkeen.

Mielihyvä vain lisääntyi, kun kiskoin sandaalit jalkaan. Lesti on aivan älyttömän hyvän tuntuinen jalkaan, pohjan kumipinnoite pitää varmasti pystyssä myös sateen liukastamilla rappusilla ja kiinnitysremelit pitävät menon sen verran napakkana, että on vaikea kuvitella näiden edes hiertävän mistään.

Myös ulkonäkö sinänsä, ihan ilman mitään käytännöllisyys- tai käyttönäkökohtia on juuri se mitä kaipasin. Eli ei mitään liian siroa ja herkkää – vaan aavistuksen rokut arkisandaalit, jotka sopivat hame-teeppari-neuletakki -univormuuni.

Aina kysytään, että eikö ole mitään miinusta sanottavana. Ja harva asia kai nyt ihan niin täydellistä on, että ei mitään… Eli tunnustan ja tiedostan heti näin alkuunsa, että niinä erityisen kiireisinä aamuina saattaa kyllä joskus mennä hermo siihen, että kenkiä ei pystykään tuosta noin vaan sujauttamaan jalkaan. Peräti kaksi solkea/sandaali voi katkaista kamelin selän… Toisaalta seesteisempää ja onnellisempaa elämä kohti tässä ollaan matkalla eniveis. Enkä tosiaankaan voisi valita mitään jalkineita vain sen perusteella, miten nopeasti ne saa puettua. Siinä tapauksessa kulkisin varmasti crocseissa päivät päästään! Haha!

Juu, kyllä ne on merkiltään Lacoste, mutta olen päättänyt, että en anna sen kyllä yhtään häiritä. Sitä paitsi jopa Cucci oli about samaa kastia aikanaan ennen Tom Fordia, joten tässähän ollaan melkein samassa veneessä. Hirmu tiukassa tuollaiset tuotemerkkimielikuvat näköjään on jopa tällaisen muka tiedostavan kuluttajan korvien välissä.

Nyt me kuitenkin sandaalieni kanssa toivotaan oikein pitkää ja kuumaa kesää!

Puolivuosittainen tietotoimistotiedotus kaikille Tukholmaan matkaaville shoppailunhimoisille alennusmyyntihaukoille:

ALEt ovat nyt alkaneet täällä käytännössä kaikkialla!

Ketjut aloittelivat alennusmyyntejään jo viime viikolla, tavaratalot (Åhléns ja PUB) ja pienemmät putiikit ovat liittyneet mukaan tällä viikolla. NK:n alestartti on yleensä selkeästi myöhemmin kuin muilla, mutta sielläkin on nyt punaiset hinnat valloillaan tästä päivästä lähtien. Nathalie Schuterman on toinen (odotettu!) myöhäinen alottelija. Nettikaupassa sielläkin näyttäisi olevan halvennuksia tämän sesongin tuotteissa, joten varmasti sama pätee myös fyysiseen myymälään.

Tänä viikonloppuna Tukholmassa shoppailumielellä pyöriville tiedoksi, että jumalaisen ihana Dagmar pitää sample salea perjantaista sunnuntaihin.

Aukioloajat:

perjantai 14.6. klo 08.00 – 18.00
lauantai 15.6. klo 10.00 – 17.00
sunnuntai 16.6. klo 11.00 – 17.00

Paikka:

Astoria Sandrew, Nybrogatan 15 – eli ihan keskustassa! Valuuttana Dagmarin Sample Salessa käy vain käteinen.

Lisäksi vielä tiedoksi, että lauantaina on klo 12.00 – 17.00 mahdollisuus tehdä hyviä design-löytöjä skandinaavisen muodin erikoisputiikki Aplacen valikoimista. Aplace Below osallistuu kesäklubi Trädgårdenin lauantaikirppikselle, joten paikalta on hyvät tsäänssit tehdä muitakin löytöjä! Kivan ilman luulisi houkuttelevan paikalle paljon muitakin myyjiä ja hyvästä fiiliksestä pitää huolen myös iltapäivän DJ-sessiot.

Kuvat: NK & Dagmar

Olettekos huomanneet, että kesäalet ovat jo monessa paikassa alkaneet? Ihanaa, että välttämättä ei ole aivan täysin pakko rynniä kauppoihin tungeksimaan; nettiputiikeissa on ale ihan yhtälailla. Joskus alennusmyyntihaahuilu on ihan kivaa, mutta varsinkin silloin, kun pitää hankkia jotakin ihan oikeaan tarpeeseen, on kyllä mahtavaa, että punaiset prosentit löytyy myös online.

Kenkävarastossani ei ole tällähetkellä kuin yksi pari mustia sandaaleita – voitteko kuvitella! Kaiken lisäksi tuo ainokainen pari on mallia jättikorkea piikkikorko, mikä tekee niistä aika haasteelliset arkikengät. Olen jo pitkään tsiigaillut tarjontaa sillä silmällä ja tänään pistin tilauksen menemään Brandokselle.

Hakusessa oli siis simppelihköt mutta tukevan oloiset ahkeraan arkikäyttöön sopivat mustat sandaalit – mieluiten kiilapohjalla. Todella pitkään mietin Filippa K:n kivoja remmisandaaleja, joita pikkuisen himoitsin jo ensimmäisten sandaalikelien aikaan. Itsellenikin suureksi yllätykseksi päädyin kuitenkin Lacosten sandaaleihin!!

Aikoinaan kasarilla Lacosten krokotiilimerkki edusti sitä kaikkein äklöintä (ja eniten kopioitua) white-trash-brandipröystäilyä, mitä saattoi kuvitella. Niin tiukassa mielikuvat istuu, että melkein jätin omasta mielestäni aivan täydelliset sandaalit tilaamatta, koska ne on Lacosten.

Onneksi tulin järkiini ja sain tilauksen matkaan. Nyt vain odotellaan peukkuja pidellen, että sandaalit ovat juuri niin ihanat kuin kuvat antavat ymmärtää… Onneksi Brandoksen paketit tulevat yleensä aina todella nopeasti!

Kuvat: Brandos.se

Näin kesällä moni tekee shoppailureissuja Tukholmaan, joten ajattelin vinkata yhdestä kivasta uudesta putiikista, joka on avattu kevään aikana Mood -shopping galleriaan. Club Monaco on juuri oikea paikka niille, jotka tykkäävät laadukkaista materiaaleista, klassista “räätälöidyistä” leikkauksista ja naisellisesta tyylistä, joka vie ajatukset varakkaaseen Keski- ja Etelä Eurooppaan, huvijahdeille, marmoripäällysteisille bulevardeille…

Tukholman Club Monacossa on saatavana ainakin toistaiseksi vain naisten mallistoa, mutta tutustumisiltana paikalle oli hankittu liuta hyväkäytöksisiä nuoria miehiä pitämään huolta kaikkien viihtyvyydestä.

Club Monaco on alunperin amerikkalainen merkki, mikä tekee “välimerellisestä” tyylistä aavistuksen virtaviivaisempaa, ehkä jopa sporttisempaa. Kaikkea krimskramssua ei tietoisesti yritetäkään välttää (ihanaa, sanoo liikaan minimalistisuuteen kyllästyneenä hän!), mutta monet leikkaukset ja maskuliinisten elementtien käyttö kavaltaa kyllä, ettei tässä mistään monacolaisesta firmasta ole todellakaan kyse.

Oltiin Karkin kanssa aika harakoita ja himoittiin ankarasti kaikkea bling-blingiä. Sen verran Glitteriä korkeampi hintataso tuolla on, että ihan vaan ex-tempore ei tullut tehtyä hankintoja. Tosin taidetaan olla molemmat aika surkeita heräteostosten tekijöitä – ja parempi niin nyt, kun putiikki on vain pienen tunnelbana-matkan päässä.

Ellen hurmaava Emma Elwin emännöi tutustumisiltaa. Mekko on tietty Club Monacon valikoimista ja aivan erinomainen vaihtoehto, jos haluaa vilauttaa vähän paljasta pintaa, mutta nyt taas niin hot napapaita tuntuu vähän turhan haastavalta.

Vedenvihreän, taivaansinisen, kullan ja kerman sävyjä höystettynä lämpimällä korallilla. Kyllähän näihin on helppo ihastua..

Mintun illan asu oli saman päivän toimistoasu. Tutusmisillasta ei ole kuin viikon verran, mutta silloin nahkatakki oli vielä ihan pakollinen asuste. Täytyy toivoa, että nyt jo peräti muutaman päivän jatkunut kesähelle pysyisi vaikka nyt tuonne elokuun loppuun. Olisi ihan jees. Haha!

• housut, Mintun ompelimo
• t-paita, H&M
• rotsi, Acne
• kengät, Moheda
• laukku, Marc by Marc Jacobs

Pikkuriikkiset minisuloiset hampurilaiset <3 <3

Karkki löysi Club Monacolta aivan ihanan lierihatun! Mistä ihmeestä muuten johtuu, että joillekin tuntuu sopivan kaikki maailman päähineet?

Tässä samalla esittelyssä myös Karkin illan asu. Shortsihaalarin päällä oli vielä ihana Diane von Furstenbergin neuletakki (näkyy kuvan alareunassa mytyssä lattialla…), mutta sitä ei nyt haluttu kuvaan. Hellehatun kanssa rimmaa parhaiten paljaat olkapäät – niin se vaan on.

• jumpsuit, Forever21
• ballerinat, Rizzo

Ensivaikutelma Club Monacosta on oikein positiivinen. Hintataso on samaa luokkaa kuin esim. Karen Millen – eli ei ihan sieltä kaikkein edullisemmasta päästä, mutta ei mikään huippukallis kuitenkaan. Suurin osa vaatteiden  materiaaleista on pääosin luonnonkuituja, puuvillaa, silkkiä ja kashmiria sekä nahkaa ja myös työn laatu vaikutti oikein hyvältä. Muutamaa jakkua sovitin ja Karkki yksiä housuja. Kaavoitus vaikutti aika niukalta, eikä Karkki ollut täysin vakuuttunut housujen istuvuudesta muutenkaan. Toisaalta harva kai tuon tyyppisiä vaatteita sovittamatta ostaisi.

Itse aion mennä ehdottomasti paremmalla ajalla tutustumaan tarjontaan, kun haluan hankkia hyvin istuvan jakun tai jonkun kivan mekon.