Jatkan viime perjantaina aloittamallani linjalla ja uhmaan Tukholman talvea pukeutumalla vastoin vallitsevaa talvisen lumista säätilaa. Tai no, kengät olivat oikeastaan ainoat vähän vuodenaikakapinalliset, muuten oli tumput, huivit ja palttoot ihan niinkuin pitääkin. Tunsin silti olevani aika wild and crazy… Haha!

Jotenkin kyllä tuntuu aika mahdottomalta tehtävältä keksiä kivoja asuja tähän aikaan vuodesta. Kaikki lehdet pursuilevat jo kevään trendejä, kevyitä vaatteita ja kirkkaita värejä. Voi miten tekisikään mieli sujauttaa jalat sandaaleihin ja viilettää ulkona (kauniisti päivettyneet) sääret paljaina. No, aamut eivät enää onneksi ole enää ihan niin tuskaisen pimeitä. Ehkä tämä talvikin tästä vielä antaa periksi…

• neuletakki, Marni for H&M
• hame, H&M
• kengät, Vagabond

Tänään en aio kirjoittaa montaa sanaa päivän asun kyytipojaksi. Syynä on yksinkertaisesti se, että jutusta tulisi todennäköisesti pelkkää narinaa. OooOoo, miten voi väsyttää, OoooOoo, miksi talvi vaan jatkuu ja super-OooOoo: miksi pitikin unohtaa aamulla avaimet kotiin. Etsetera. Näitä päiviä on joskus.

Onneksi sain lohtukietoa kaulaan Peetun Kambozasta lähettämän ihanan pehmeän silkkihuivin. Kaveriksi puin hailean harmaan-vihreän hameen ja lämpöisen tweed-tyyppisen vihreän neuletakin. Vihreä on toivon, uudistumisen ja kasvun väri – eikö niin? Ehkä juuri tänään tarvitsin erityisesti kaikkea tuota. Ja posiitiivistahan tässä on se, että taaskin alkaa yksi maanantai olla pulkassa!

• neuletakki, COS
• t-paita, Primark
• hame, Twenty8Twelve
• huivi, saatu Peetulta <3
• saappaat, Diane von Furstenberg

Eikö niin, että jos aamulla lämpömittari näyttää plussaa ja sen perusteella laittaa jalkaansa Converset, niin silloinhan on kevät? Eikö niin? Ai ei vai?

Saattaa olla, että lisään aamuiseen säätilatsekkaukseen lämpömittarilukeman katsomisen lisäksi myös ikkunasta ulos vilkaisemisen. (Selvennökseksi: meillä on sellainen lämmityksenhallintajärjestelmä, joka näyttää ulkolämpötilan eteisessä, josta ei ole ikkunaa ulos.) Oli kyllä juu plusasteita ja töihinlähtöaikaan ei tainnut myöskään varsinaisesti sataa räntää. Mutta eihän tänään mikään tennarikeli ollut. Päinvastoin. Aika kamala – pardon my French – räntätalvipäivä. Toimistopäivänä tosin ei ulkona juuri tarvitse hillua, joten olen edelleen sitä mieltä, että valkoiset conssit valkoisen kauluspaidan parina toimii tosi hyvin.

Kuvissa näkyy myös nailoninen aito ysärivyö, johon olen onnistunut rakstumaan uudelleen. Toisinaan muotipyörän pyörähtely tuottaa vain mielihyvää! (Toisinaan tietty vain tuskaa… I say one word: sähkönsininen ripsari!)

• haalari, MTWTFSS
• kauluspaita, H&M
• vyö, InWear
• tennarit, Converse

Hoksasin taas yhden syyn, miksi aika anonyymit mustat/harmaat/valkoiset perusvaatteet ovat niin paljon värikkäitä ja huomiotaherättäviä vetimiä helpompia. Värikkäät jutut herättävät juurikin sitä huomiota ja jäävät siksi mieleen. Se on tottakai myös niiden hyvä puoli, mutta “vaihtelunhaluiselle” puritanistille kauhistus.

Otetaanpa esimerkiksi nyt vaikka Lindexiltä hankkimani Missoni-neulemekko, josta tykkään tulisesti. En ole oikein osannut laittaa sitä päälleni pitkään aikaan, kun takaraivossa on tunne, että justiinhan sitä tuli käytettyä. Selasin juuri taaksepäin blogin Mintun vetimet -arkistoa löytääkseni tänne linkattavaksi erilaisia tapoja, miten mekkoa olen yhdistellyt. Kykenin löytämään vain kaksi esimerkkiä parin viikoin välein viime lokakuussa, eli aika pian sen jälkeen, kun olin mekon hankkinut! Monet anonyymimmät vaateparat saavat sen sijaan suorittaa palvelusta näköjään melkein jokatoinen viikko. Ihan kaikkia asujani en tietty tänne ehdi ikuistaa, mutta nyt kun oikein muistia kaivelen, en muista kuin yhden kerran lisää, jolloin sik-sak-mekko olisi päätynyt ylleni. Se oli jouluaattona ja mekon alla oli Monkin tiukka mauve-ruskea pitkähihainen t-paita.

Tänään nyt sitten kuitenkin oli aika kaivaa siksakit esiin. Halusin yhdistää sen vähän eri tavalla kuin aikaisemmin, jolloin siis mekko on ollut ylläni valkoisen kauluspaidan kanssa sekä mustan t-paidan + rokumman vyön kanssa. Musta ikivanha Mexxin pellavajakku on keveytensä puolesta melkein paita – kaulukset antavat kuitenkin vähän ryhtiä. Kuvia katsellessa tulee mieleen, että joku kaulakoru olisi kyllä sopinut hyvin kokonaisuuteen. Pitääkin katsoa, jos jostain löytyisi sopiva pronssi-kulta -metallinen härpäke…

• mekko, Lindex Missoni
• t-paita, Primark
• jakku, Mexx
• nilkkurit, Ril’s

Eilen illalla alkanut räntäsade on jatkunut tänään melkein koko päivän. Ja ilmeisesti koko viime yönkin, sillä aamulla pikaisen ikkunastavilkaisun jälkeen totesin, että nyt vaan pitää löytää jotain sellaista päällepantavaa, että ylipäätään selviää toimistolle asti. Ihan pakko tässä kertoa, että heräsin aamulla klo viideltä siihen, että Peetulta tuli tekstari. Melbournessa oli tänään kuulemma 37 astetta lämmintä. Niin toisilla.

Ja koska pidän äärimmäisen tärkeänä raportoida kaikenlaisia säätilahäppeningejä, voin kertoa, että nyt jo jänskittää, mitenköhän sitä pääsee huomenna töihin. On nimittäin se lumiräntä muuttunut pikkuhiljaa ilman vähän viilentyessä sellaiseksi napakaksi suojalumeksi. Täällähän ei enää tähän aikaan vuodesta (eikä kyllä juuri milloinkaan muulloinkaan) paljoa aurausta harrasteta – eli kaikki tuo ihana lumi on tiivistynyt ihmisten jalkojen alla jo nyt aivan mielettömän upeaksi luistinradaksi. Nyt, jos tämä asteittain viilenevä trendi pitää kutinsa, pitää varmaan kaivaa jostain hokkarit ja jääpiikit esille, että olis jotain toiveita töihin pääsystä huomennakin…

Tämänpäiväisen selviytymisasun jujuna olkoon nyt sitten vaikka nuo survival-maihinnousukengät ja leijonankeltaisen neuleen alta pilkistävät mustat kaulukset.

• neule (Peetun), H&M
• kauluspaita, Sand
• housut, Forever21
• kengät, Vagabond

Facebook-päivitysten perusteella Suomessa vietetään tänään suosikkilevonnaisteni juhlapäivää – eli ruuneperin torttujen virallista juhlaa!

Satuin lounastunnilla istumaan meidän toimiston siivoojan – suomalaisen Sirkan – kanssa samaan pöytään. Hän kertoi tyytyväisenä, että tytär oli juuri käynyt Suomessa ja tuonut leivoslaatikossa neljä Fazerin Runebergin torttua. Samalla siinä torttuja kehuessamme äidyttiin ihmettelemään, että mitenkä Ruotsissa ei tunneta lainkaan Suuria Suomalaisia Juhlapäiväleivonnaisia – kuten esmes juuri näitä ruuneperin torttuja. Lisäksi sellaiset merkittävät kansallisherkut kuten joulun tähtitortut ja vapun tippaleivät ovat täällä konditoriataiteen pohjoismaisessa kehdossa täysin tuntemattomia.

Joulutorttujen ja tippaleipien lisäksi Sirkka mainitsi ainakin voipullan (miten pelkkä tuon nimen kuuleminen voi saada aikaiseksi flash backin suoraan lukioaikoihin ja kaikille niille pinnatuille liikuntatunneille?), munkkipossun ja kermamunkin. Oliskohan vihdoinkin aika perustaa Tukholmaan se ravintola, jota olen suunnitellut siitä lähtien, kun tänne muutettiin? Päivisin (tai miksei myös iltaisin?) se voisi toimia kahvilana, jossa voisi nauttia kaikki mahtavia suomalaisia leivonnaisia rehellisen pannu- tahi suodatinkahvin kera?

Facebookin perusteella tänään vietetään myös Jörn Donnerin syntymäpäivää. Sopii mielestäni oikein mainiosti yhteen. Paitsi ehkä Jörkan kohdalla tortut voisi maustaa ihan oikealla brandylla eikä leipomoiden korrektilla makuesanssilla.

Suomalaisten kirjailijoitten ja monilahjakkuuksien juhlapäivää tuli vietettyä lähinnä kertynyttä sähköpostisumaa purkamalla ja kiireellisimpiä tulipaloja sammutellessa. Päivän asuna randomia mustavalkoharmaata asustusta. Huomatkaa kuvaviittaus aiheeseen “kirjoittaa kuin ruuneperi”. Jotain hypertärkeää tekstaria piti vissiin kaiken keskellä alkaa rustailla.

• paita, Mintun ompelimosta
• neuletakki, Lindex
• hame, H&M
• saappaat, Diane von Furstenberg