Moii!! Tervehdys lentokentältä! Olen ihan juuri nousemassa koneeseen ja suuntaamassa kohti kauan odotettua viikonloppureissua Bremenissä. Niin mahtava päästä vähän uusiin maisemiin – vaikka kaikkein ihaninta on nähdä kaikkia rakkaita ystäviäni!
Viikonloppu on sen verran pitkä, että siinä ehtii paljon paremmin vaihtaa kuulumisia kuin pitkienkään puheluiden aikana. Tosiaan aikoinaan oli tarkoitus tehdä yhteisestä reissusta ihan vuotuinen perinne, mutta parempi harvakseltaankin kuin ei milloinkaan. Paljon parempi.

Niinkuin olen tainnut jo sata kertaa sanoakin, Peetu on tullut kotiin kesän viettoon. Kun on sellainen luksus kuin valokuvaaja, halusin saada kuvat tämän päivän matkustusasustani, vaikkei siinä nyt mitään maata mullistavan ihmeellistä olekaan.
Itselleni lentomatkustamisessa tärkeintä on mukavuus. Vaikka Bremen ei ole kovin kaukana, tälle perjantaille ei Tukholmasta löytynyt sinne suoria lentoja. Tiedossa on koneen vaihto Münchenissä – mikä tuntuu vähän hassulta, kun ajattelee, että se sijaitsee ihan Etelä-Saksassa, kun taas Bremen pohjoisessa. Pikavilkaisu karttaan paljasti, että Bremen on lähempänä Kööpenhaminaa kuin Müncheniä. Oh well. Sellaista se lähimatkailu joskus on.

Lähes koko päivä menee siis lentokoneessa ja erinäisillä kentillä. (No, ei oikeasti. Laskeudun Bremeniin neljän aikaan iltapäivällä, joten jäähän siinä iltaa vaikka kuinka.) En voi ollenkaan käsittää niitä, jotka pukeutuvat lennolle tiukkoihin, kiristäviin ja jäykkiin vaatteisiin, parhaimmillaan vielä järkkykorkeisiin korkoihin.
Itselleni tärkeintä on mukavuus ja käytännöllisyys. Tietty eihän se nyt haittaa, jos samalla näyttäisi edes vähän ihmismäiseltä. Haha!

Silmämääräisesti rento lentoasuni voi näyttää täysin randomilta, mutta sitä se ei ole. Farkut ovat löysät ja todella strechit, ihan kuin matkustaisi ylivertaisen mukavissa verkkareissa. T-paita on ihan peruskauraa, mutta iso merinovillainen huivi kelpaa tarpeen tullen vaikka peitoksi. Lentokoneessa on joskus todella kylmä!

Tennarit on myös ihan must – etenkin kun tiedossa on vaihto. Ikinä ei voi tietää, miten kaukana geitit on toisistaan ja Münchenin kentällä välimatkat voi pahimmillaan olla todella pitkät.
Lennolle valitsen aina lyhyen takin, jos vain mahdollista. Pitkien helmojen kanssa on mielestäni aika rasittava suhailla ahtaissa tiloissa, joissa on paljon ihmisiä. Siksi matka-asuun kuuluu farkkutakki ja trenssi pakattiin matkalaukkuun.

Käsimatkatavaroista löytyy niin käsivoidetta, ruusuvesisuihketta kuin superkosteuttavaa huulivoidettakin. Lentokoneen ilma ei ole mitenkään ystävällinen iholle, vaikka matka ei olisi pitkäkään.
Nyt huutelevat boardaamaan, joten Bremen kutsuu!

• t-paita, Filippa K
• farkkutakki, Esprit
• farkut, Lindex
• tennarit, Adidas Superstar
• huivi, Diane von Furstenberg
• laukku, Rebecka Minkoff

No, mutta hei perjantai ja hei aurinko!
Mitenkään superliian lämmintä ei ole ollut, mutta sentään ensimmäinen päivä pariin viikkoon, kun ei kertaakaan ripsonut räntää taivaalta! Kevät on ihan hurjan paljon myöhässä. Armaan antiikkisen Macini iPhoto crashasi muutama viikko sitten ja nyt vihdoin sain hankittua todella tilavan irtokovalevyn. Perjantai-illan ohjelmassa on ollut pelastaa vanhoja kuvatiedostoja ja huvikseni katselin, miltä täällä meillä on näyttänyt aikaisempina vuosina toukokuun puolivälissä. Voin kertoa, että arkistoissa on kukkarunsauden lisäksi hyvin paljon bikini- ja auringonottokuvia päivättynä näihin aikoihin.
Tänä keväänä saa olla iloinen, kun voi jättää talvitakin naulakkoon ja palata taas trenssiin.

Säätiloja enemmän päänvaivaa aiheuttaa iPhoton myötä hävinneet kuvatiedostot. Niinkuin ymmärrätte, tilanteen täytyy olla todella vakava, kun se menee mielestäni tärkeysjärjestyksessä ohi kelien päivittelyn!
Kerran jo onnistuin löytämään iPhoto-kirjaston ja jollain vippaskonstilla avaamaan kaikki yli satatuhatta koneelle tallennettua kuvaani – mutta vain miniatyyreinä. Hankkimani irtokovalevy on 3 teran kokoinen, joten sinne luulisi mahtuvan jopa tällaisen huithapelin arkistoijan kuva-arsenaali. Nyt vain en mitekään voi löytää koneelta tiedostoa, jonka siirtämällä saisin kuvani talteen.
Ongelmaa lisää se, että Macini puhuu jostain kumman syystä vain suomea – ja kaikki netistä löytyvät ohjeet on englanniksi. Mitään, mikä muistuttaisi iPhoto/Library/Master en ole kuitenkan etsinnöistäni huolimatta löytänyt.
Eli tässä samalla, kun esittelen perjantaisen toimistopäivän asuani, huhuilen interwebsiin avunhuutoja! Kuvani eivät varmastikaan ole kadonneet, sillä itse tietokone toimii edelleen – vain iPhoto sanoi irti työsopimuksen. Tosin myös macini alkaa olla sen verran ikääntynyt, että senkään toimintavarmuuteen ei todellakaan voi luottaa. Mutta jos siellä ruudun toisella puolella on joku, joka tietää mistä ihmeestä löydän kuvani, otan kaikki vinkit superkiitollisena vastaan! Mahdolliset ideat/ohjeet/neuvot voi laittaa myös privaattiin meiliini: mpaakkulainen@gmail.com

Jos kuvakirjaston katoamista ei oteta huomioon, kaikki on muuten tosi hyvin! En ole vähään aikaan kertonut työkuvioistani ja suurin syy on se, että syksyn pettymysten jälkeen ei ole ollut niin paljon kerrottavaa, mutta kaikkea pientä positiivista on kuitenkin tapahtunut. Lupaan ehdottomasti kertoa, jos jotain isompaa ilmaantuu, mutta välillä pienikin hienosäätö voi muuttaa leipääntymisen innostukseksi.
Perjantainen toimistoasuni kuvastaa hyvin fiilistäni: yksi osa rentoutta (farkut), yksi osa fiksuutta (kauluspaita), yksi osa fashionia (silkkiliivi) ja yksi osa klassista naisellisuutta (avokkaat). Hyvä olo on yleensä monien erilaisten osatekijöiden summa.

• kauluspaita, The Shirt Store
• silkkiliivi, Whyred
• farkut, Lindex
• kengät, H&M

Siis oikeesti apua, millainen kevätsää!! Yhden tunnin aikana ehtii aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, sataa rakeita ja myrskytä niin, että tukka lähtee päästä!
Flunssailun jälkimainingeissa työmatkapyöräily ei nyt muutenkaan kovin paljoa houkuta, mutta näillä keleillä fillari saa pysyä vielä hetkisen kellarissa. Työmatkani on sen verran pitkä, että ainakin ensimmäiset pyöräilykerrat saisivat olla edes jotenkuten miellyttäviä. Liian ankara startti johtaa helposti siihen, että mukavuudenhaluisena possuna jätän koko homman. Periaatteessa olen sitä mieltä, että kun on tarpeeksi hyvät varusteet, ei ole juurikaan väliä, millainen sää on – mutta kaiken tämän säätämisen jälkeen olisi kuitenkin ihanaa, jos alku ei olisi ihan kamalan takkuinen.

Ainakin kaikkien omien some-kanavieni perusteella lumisateet sun muut kevätsäiset riemut on kiristänyt pinnoja pitkin Suomeakin. Ihan tilastojenkin mukaan toukokuun alku on ollut poikkeuksellisen kylmä, mutta eikai sitäkään nyt voi määräänsä enempää surra.
Positiiviselle puolelle laskettakoon vaikka se, että nyt voi vallan mainiosti edelleen inspiroitua Peetun asusta, jonka ikuistin pääsiäisen Karlskronan reissulla. Sää ei todellakaan salli yhtään keväisempää pukeutumista kuin tuolloin melkein kuukausi sitten. Päinvastoin – neidon vuoriton villakangastakki olisi tainnut kyllä ainakin tänään olla jopa vähän liian kevyt.

Sori kuvatulvaa, mutta oli ensinnäkin niin mahtavaa saada rakas koipeliini-Peetu pitkästä aikaa kameran eteen, että ihania kuvia tuli ihan liiaksi asti. Toisekseen asu on mielestäni aivan kertakaikkiaan täydellinen!
Pastellinen koralli on täydellisessä harmoniassa pehmeän vaaleanruskean ja vedensinisen kanssa. Hempeistä sävyistä huolimatta kokonaisuus ei ole lainkaan pliisu, kiitos graafisen printin. Mustat sukkikset ja rouheat kengät tuovat asuun lisää särmää.

Kuvat on muuten otettu Peetun 24-vuotispäivänä. Aika pitkälle on tultu siitä, kun samainen neito 14-vuotiaana esitteli blogin sivuilla päivän asujaan… Haha! (Myös kuvien laadussa on – onneksi – tapahtunut pientä kehitystä!)

• takki, H&M
• mekko, Rodebjer
• pashminahuivi, tuliainen Intiasta
• laukku, Marc by Marc Jacobs
• kengät, Hope
• vyö, Primark

Onko kevätflunssan jälkeistä elämää? Ilmeisesti, koska pääsin tänään toimistolle.. Otti kyllä kohtuullisen koville – onneksi illaksi ei ole suunnitelmissa mitään muuta kuin perusteellista chillaamista. Ja huomenna on jo perjantai!
Asukuvien riemukkaista hymyistä voi helposti päätellä, että tässä ei todellakaan ole tänään otetut kuvat. Tänään irtosi korkeintaan vaimeaa myhäilyä – eikä puhki niistetty nenänikään juuri houkuttanut kuvaushommiin.
Kyseessä on viime perjantainen asuni. Eli, kun edellisen kerran olin oikeissa päivävaatteissa.

Tykkään ihan valtavasti tuosta Rikan heavy rock -henkisestä paidasta. Yhäkin jaksaa huvittaa, miten joka kerta, kun se on päälläni, saan rokkiaiheisia kommentteja. Tällä kertaa parhaimmistoon kuului lähikaupan kassan kysymys, että onko tänään joku konsertti (“en, tiedä – tämä ei ole konserttipaita”) ja pomon ilahtunut toteamus “tiesin, että kaikki suomalaiset ovat hevirokkareita”! Haha!
En kyllä oikeastaan ihmettele kommentteja – kyllähän paidan printti tekstityyppeineen, värimaailmoineen ja muotokielineen tuo elävästi mieleen stereotyyppiset bändipaidat. Sehän se on tarkoituskin! Ja ehkä ihmisiä jaksaa huvittaa sekin, että kyseinen paita on tällaisen täti-ihmisen päällä. 😀

• paita, Rika
• raitapaita, Primark
• hame, H&M
• tennarit, Adidas
• laukku, Rebecca Minkoff

Hei, hoo kevätsää! Joka vuosi jaksaa yllättää, miten hitsin vaikeaa on pukeutua vuodenaikojen taitteessa.

Jos Instagramin ja Facebookin feedeihin on luottaminen, suurimmassa osassa Suomea on saatu nauttia samanlaisesta kelistä kuin täällä meilläkin. Välillä paistaa, välillä vihmoo räntää. Säätila saattaa heitellä ihan tunninkin sisään täysin laidasta toiseen.

Mieli kaipaisi jo kovasti kesäisempää vaatetusta, mutta kovin hentoisesti pukeutuneena ei uskalla lähteä liikkeelle, vaikka asunvalintahetkellä paistaisikin aurinko. Täällä on ollut myös ihan poikkeuksellisen tuulistakin. Jäätävä viima pakotti palauttamaan lämpimämmän takin käyttöön ja jopa sormikkaat käteen.

Halusin kuitenkin hiukan keväisyyttä päivän asuuni. Kaappeja tonkiessa käteen osui viime kesän ykkössuosikki, jonka ristin orvokkitunikaksi (vaikkei nuo kuviot ole orvokkia kai nähneetkään…).

Aika jännä juttu muuten se, että kun jokin vaate kyllästyttää ja tuntuu ihan liian käytetyltä, miten muutaman kuukauden lepo garderobin perukoilla tekee ihmeitä. Syksyllä mietin, että pitäisikö koko tunika pistää kiertoon, mutta nyt tauon jälkeen olen taas aivan ihastunut siihen!

Periaatteessa kannatan toimivia perusvaatteita, jotka sopivat sesongista ja vuodenajasta riippumatta. Toisaalta olen huomannut, että joidenkin vaatteiden elinikä pitenee huomattavasti, kun niiden antaa välillä pitää hiukan lomaa.

Säätila estää stailaamasta tunikaa kovin kesäisesti. Toisaalta olen aina tykännyt sen “taidenäyttelyn avajaiset” -tyylisestä aurasta – ja siihen alle puettu musta ribbi-poolo sopii just kivasti.

Farkkujen rentous saa pisaran skarppiutta Acnen nilkkureista ja messingin värisestä Michael Korsin pikkulaukusta.

• tunika, Lindex
• farkut, Primark
• poolo, Primark
• laukku, Michael Kors
• kengät, Acne

Siis kamoon nyt hei oikeesti! Mikä ihme on tää keli, joka muistuttaa enemmän marraskuun alkua kuin ihanaa kevättä!? Tänäänkin oli päivällä jo lupaavasti arasti pilkistelevä auringonpaiste, joka sitten muuttui tuuliseksi, superharmaaksi ja sateiseksi iltapäiväksi ja illaksi.
Monesti täällä on jo voinut aloittaa parvekesesongin huhtikuun puolen välin paikkeilla. Jo viikkoja ennen vappua on tavallisesti vietetty ensimmäisiä myöhään venyviä grilli-iltoja. Nyt en ole tehnyt edes kevätsiivousta partsilla, kun säät ovat olleet mitä ovat.
No, yritän tolkuttaa itselleni, että turha se on ilmoista nurista – niille kun ei kuitenkaan mitään mahda. Hiukan se vain on haasteellista tällaiselle sääriippuvaiselle auringonrakastajalle.

Onneksi pääsiäisenä Karlskronassa saatiin nauttia ihanista ilmoista ja paisteesta. Totuuden nimessä pitää kyllä tunnustaa, että yhtenä päivänä sielläkin piiskasi ravakka sade, joka iltaa kohti muuttui sankaksi räntäsateeksi.
Peetun synttäripäivänä perjantaina paistoi kuitenkin aurinko. Päivä alkoi Karkin järkkäämällä ihanalla brunssilla täytekakkuineen ja kuohuviineineen. Reippaan ulkoilupäivän päätteeksi (ja pienien päiväunien jälkeen) vaihdoimme kaupunkivaatteet päälle ja läksimme illalliselle Karlskronan parhaimmaksi mainostettuun, 2 Rum & Kök -ravintolaan.

Jotenkin olin kuvitellut mielessäni, että pääsiäisenä sitä varmaan jo liehuskellaan kesämekoissa. Ihan siihen ei nyt päästy, mutta hiukan keväisempää fiilistä tulee pinkin eri sävyistä.
Olen ollut ihan huipputyytyväinen tuohon Lindexin Roosanauhamalliston pinkkilurexiseen t-paidan malliseen neulepaitaan. Se on jotenkin hyvin juuri minun tyyliseni: rento, mutta huoliteltu ja pienellä twistillä.
Mukana juhlaillallisella olivat toki myös rakkaat, Karkilta saamani Efva Attlingin korvikset.

• paita, Lindex
• hame, H&M
• laukku, Michael Kors
• kengät, Acne (Star)
• shaali, By Malene Birger
• korvakorut, Efva Attling