Peetu lähti tänään Borlängeen Peace & Love -festareille. Säätiedotus lupaa hyvää, mutta likat on päättänyt varautua kaikkeen… Mintun vanha keltainen Rukan sadetakki sai yllättäen hipsteripisteitä ja pääsi mukaan odottamaan pakollisilta tuntuvia festarisadekuuroja. Mustikansiniset Hai-saappaat olivat jostain syystä hapertuneet niin, että vuotavat kuin seula. (Oikeesti hei, kyllä ennenvanhaan kumisaappaat kestivät käytössä useamman vuoden!!) Uutuuttaan kiiltävät kumpparit löytyivät DinSkosta.

• sadetakki, Rukka
• Ramones-paita, saatu lahjaksi
• shortsit, H&M
• kumisaappaat, DinSko
• panta, Lizin neuloma
• aurinkolasit, ?? (“jostain ruokakaupasta kai” – sanoi Peetu)
• kangaskassi, Dagmar

Jostain syystä juhannuksena on aina pakko saada päälle jotain kukallista. Tänä vuonna fiilikseen sopi parhaiten ziljoona vuotta vanha (oikeesti!!) Nextin sifonkipaita.

• paita, Next
• hame tuubitoppina, Monki
• shortsit, Gina Tricot
• sandaalit, Knulp
• niittivyö, Filippa K
• aurinkolasit, Karl Lagerfeld
• laukku, Filippa K

Muutaman katastrofaalisesti päättyneen ompeluprojektin jälkeen olen päättänyt, että en ikinä ompele mitään ilman kaavoja. Tiedättehän niitä hetkiä, kun on tulossa juhlat tai muuta menoa ja samana päivänä tajuaa, että kaapista ei löydy kertakaikkiaan mitään kivaa. Sitten mieleen pongahtaa jokin kiva kangas, joka lojuu kaapissa odottamassa ompeluinspiraation heräämistä. Jossain nerokkuuden puuskassa sitä sitten tuumaa, että äkkiäkös tuosta surautan jotain kivaa illaksi. Yleensä nuo projektit päättyvät pilalle silvotuksi kangaskasaksi ja hermojen menetykseen. Edelleenkään ei ole mitään päällepantavaa, mutta sen lisäksi on jo tajuton kiire.

Peetulla on yksi musta, jo pari vuotta sitten TopShopista hankittu, mekko, joka on ollut suunnattoman rakas ja paljon käytetty. Sisäiset varotuskellot olivat varmaan jo kesälomilla, kun havaitsin leppoisasti lupaavani, että kyllähän tuollaisen mekon voin ommella. no problemos…

TopShop-mekko on aika simppeli malliltaan. Yläosa on suora, vain laskokset vyötäröllä tuovat muotoa. Hihatkin ovat yksinkertaiset holkkihihat, joten varsinaisia mittaongelmia ei ollut odotettavissa. Kaikken helpointa “kopion” tekeminen olisi, jos mallin voisi ratkoa palasiksi ja käyttää kaavoina. Musta mekko on kuitenkin edelleen käytössä, joten palastelu ei tullut kysymykseen.

Ihan yksyhteen esikuvansa kanssa uutukaismekko ei tietenkään ole. Pallokangas on paksumpaa ja jäykempää – jo se muuttaa yleisilmettä. Saattaa olla, että mittausvaiheessakin ompelija teki joitakin “omia ratkaisuja”. Lopputulos on kuitenkin raikas ja kiva, eikö vaan?

Tavoitteena oli saada aikaiseksi helppo arkimekko, joka sopii monenlaiseen menoon. Helmaan oli tarkoitus tulla pieni valkoinen tyllireunus – vähän niinkuin alla olisi tyllialushame muhkeutta tuomassa. Helma näytti tyllin kanssa todella kivalta (harmi etten tajunnut napata kuvaa siinä vaiheessa!!), mutta lisäsi niin paljon juhlavuutta kokonaisuuteen, että se ratkottiin pois. Monet käyttävät tyllivirityksiä ihan arkisinkin eikä se sinänsä olisi ollut hassumpi, mutta Peetun mielestä mekko on parempi ilman. Itseasissa luulen, että olisin itse päätynyt samaan ratkaisuun, jos kysymyksessä olisi ollut oma mekkoni.

Ilman kaavoja ompelu onnistuu siis aivan mainiosti! Nyt yritän pitää näppini kurissa, etten tästä innostuneena silvo koko kangasvarastoani piloille. Ha ha! Aika monta projektia on itsellekin edelleen jonossa ja täytyy sanoa, että homma sujuu kieltämättä tuhannesti noileemmin, kun skippaa kaavojen piirtämisen.

Mitä mieltä olette – aikas kiva mekko vai kuinka?

Muotiblogien lähes pakollista kauraa – sponsoribileissä hillumista – ei täällä ole paljoa nähty. Tässä nyt poikkeus-vahvistaa-säännön -tyylisesti muutama kostea kuva viikonlopun hässäköistä, jotka siis sponssasi Rodeo ja Absolut. Tilat tarjosi vasta-avattu Fotografiska valokuvamuseo, jossa suosittelen erinomaisen lämpimästi pistäytymään.

Illan aikana väki johdatettiin kolmeen erilaisilla teemoilla sisustettuun tilaan. Ensimmäiseksi juhlittiin peilipallojen välkkeessä ihan pinkkeinä, sitten trendikkään vampyyrihenkisesti ja lopuksi meidät johdatettiin vielä “green room” -maailmaan.

Karkki julkkisseinällä… 🙂 Mekko on ostettu Australiasta.

Kattoon oli ripustettu noin ziljoona peilipalloa!

Mintulla oli päällä jo monta kertaa hyväksi havaittu Vilan mekko.

Tunnelmakuva bileitten kakkosvaiheesta. Green roomista ei sitten tullutkaan kuvia ollenkaan… 😀

Karkki on palannut maailman ääristä takaisin kotiin. Eilisilta vei tytön Strandiin… osin vanhoissa, osin reissusta hankituissa vetimissä. Ja osin tietty Mintun garderobista lainatuissa!

Coolina aurinkolaseissa… Valitettavasti arskojen alkuperästä ei ole sen tarkempaa tietoa.

Vielä Tukholmassa vietetyn reilun kuukauden jälkeenkin rusketusta on tytöllä jäljellä ihan reippaasti. Niinkai se on, kun ensin on kuukausikaupalla nauttinut biitsikeleistä. 🙂

Lievää harmistusta ilmassa. Kuulemma rasittavaa, kun Tukholmassa pitää pukea niin paljon vaatteita päälle, kun aikoo vain vähän pyörähtää ulkona. Ha ha!

Eipähän kuitenkaan tarvinnut kaivaa pipaa ja tumppuja esiin. 🙂

• mekko, Brisbanesta
• farkkutakki, Cheap Monday
• kengät, Bangkokista
• sukkikset (Mintun), H&M
• huivi, MO’P

Sain yhden aikas ison jutun hoidettua kunnialla kotiin, joten ihan pakkohan sitä oli vähän juhlia. Päätin heittäytyä oikein hurjaksi ja pistäydyin sekä NK:lla että Filippa K:n Second Handissä. Täytyy kyllä tunnustaa, että tarkoitus oli hemmotella itseä vain ja ainoastaan visuaalisilla ja ei ostotapahtumaan johtavilla inspiraatiohetkillä, mutta tietäähän sen, miten siinä käy. Kun sitä törmää siihen juttuun, mitä ilman ei pysty elämään (vaikka hetki sitten se oli ihan helppoa, kun ei tiennyt kyseisen tuotteen olevan olemassakaan…), ei siinä paljoa järkipuheet auta.

Olen jo pitempään etsinyt “keskikokoista” hyvää nahkalaukkua, tukevalla pitkällä hihnalla. Oikeastaan oli ajatuksissa hankkia kivasti kulunut keskiruskea satulalaukku, mutta kun törmäsin Filippa K:n 2:nd hand putiikissa tuohon lähes käyttämättömään mustaan pikkumessengeriin, en voinut muuta kuin kiikuttaa sen kassalle.

Totaalisen täydellinen heräteostos hyökkäsi kimppuun NK:n M.A.C:in osastolla. Kynämallinen nude-sävyinen kynä, joka käy mm. peitepuikoksi (elämäni ihka ensimmäinen “peitepuikko”! Jee! ;D) ja mikä parasta – sitä voi käyttää koostumuksensa ansiosta myös ihan kajalin/eye-liner-kynän tapaan. Olen aina vierastanut puhtaanvalkoisella tehtyjä “silmää kirkastavia” kajaleita – hei haloo, kaikki näkee, että silmissä on kajalia! Vaalea nude rajauskynä tekee juuri sen, mitä haluaakin – peittää, korostaa ja kirkastaa. Ihan huomaamatta.