Omatunnollani on pari juttua. Tai taitaa niitä olla kyllä useampiakin, mutta liittyen viime perjantaina julistamaani 15 ostoksen haasteeseen – ja etenkin sen jälkeen käytyy kommenttiboksikeskusteluun liittyen – haluan nyt tunnustaa vielä muutaman viime vuoden lopulla tekemäni ostoksen. Ettei tule sitten juttua jälkikäteen.
Vähän ennen joulua yksi suosikeistani, indie-merkki Black Book, avasi Pop Up storen Söderillä. Avajaisiltana vieraat saivat kaiken lisäksi – 30 % alennusta kaikista ostoksista, joten oli ihan pakko hankkia suloisencool baby-pink paita, jota olin ihastellut jo useaan kertaan Swedish Fashion Talent -näytöksissä. (Black Book oli ehdolla, mutta ei valitettavasti voittanut)

En kai kasva koskaa vakavaksi ja hillityksi aikuiseksi, jos yhä vieläkin villiinnyn mm. siitä, että jonkun logo on lepardikuvioinen possu!

Pinkki college oli oikeasti ihan suunniteltu juttu, ja sen olin päättänyt hankkia jo ennen kuin menin pop up storen avajaisiin. Harmaa printtipaita sen sijaan on, noh, heräteostos ihan kirjaimellisesti. Kyllä sille varmasti käyttöä tulee, onhan t-paita yksi pukeutumiseni kulmakiviä. En kyllä voi silti väittää, että varsinaisesti olisin tarvinnut vielä yhden printtipaidan…

Vähän aikaisemmin ennen joulua oli jälleen minimarketin ystikset. Musta, osittain sifonkinen, kietaisutoppi on mielestäni tosi nätti, mutta kertaakaan en ole sitä käyttänyt. Tuntuu melkein siltä, että se oli pakko ostaa, koska edellisistä ystiksistä löysin niin paljon kaikkea kivaa ja hyödyllistä, mutta nyt en oikein mitään. Luotan kuitenkin siihen, että tuollekin vielä löytyy käyttöä…

Oh well. Kukkakaulakoru on myös Henkalta. Sitä olen sentään käyttänyt kerran.
Nyt ei pitäisi olla enempää mitään isompia shoppailuluurankoja kaapissa. Ryhtiliike tulee kyllä tarpeeseen ja lupaus, että esittelen jokaisen ostoksen täällä, auttaa varmasti osaltaan kaidalla tiellä pysymisessä. 🙂
 

Pidempään blogiani seuranneet tietävät, että en ole mikään kova shoppailuhirmu. Ainakaan siis verrattuna siihen stereotyyppiseen bloggarimielikuvaan, jossa viikottain esitellään uusia ostoksia eikä päivän asukuvissa juuri näy uudestaan samoja vaatteita. Muutama päivä sitten Toinen elämäni – My second life blogin Satu kertoi lähteneensä mukaan haasteeseen, jossa vuonna 2015 on sallittu vain 15 muotiostosta.
Innostuin ajatuksesta välittömästi, vaikka samalla mietin kyllä vähän ylimielisesti, että “15 ostosta – eihän tuossa ole edes mitään varsinaista haastetta!” Kunnes sitten aloin penkoa vuoden 2014 “Shoppailu” -kuvakansiota…

Tarkoitus oli tehdä kollaasi kaikista viime vuoden ostoksistani, mutta 17 kohdalla luovutin. Enkä silloin ollut vielä ehtinyt kunnolla edes H&M-kohtaan – eli ainakin kaikki yhteistyömallisto-ostokset tulee vielä tähän päälle – ja muutamia aleshoppailuja sieltä sekä Nellystä myös. Tapanani ei ole muutenkaan ollut esitellä aivan jokaikistä ostosta erikseen blogissa, joten luku noussee sen myötä vielä lisää.
Näinpä täytyy siis todeta, että minäkuvani taitaa olla shoppailun suhteen huomattavasti ihanteellisempi kuin mitä todellisuudessa olen. Kaikki viime vuodenkin ostokset ovat tosin olleet lähes poikkeuksetta hyviä (V Ave -paidasta lähti tosin puolet printistä ensimmäisessä pesussa ja minimarketin suippokärkiset sling backit eivät pysy jalassa, koska ovat yhtä kokoa liian isot..) ja kovassa käytössä, joten en nyt varsinaisesti pode kuitenkaan mitään huonoa omaatuntoa.

15 muotiostosta vuonna 2015 -haaste tarkoittaa käytännössä sitä, että kerran kuukaudessa voi ostaa jonkin muotiostokseksi laskettavan asian itselleen ja ekstrana kolme ostosta äärimmäistilanteita, kuten matkoja tai pukeutumiskriisejä ajatellen. Lahjaksi tehdyt ostokset eivät kuulu haasteen piiriin, eikä myöskään käyttötavarat, kuten sukkahousut tai ihonhoitoon liittyvä kosmetiikka, kuten voiteet. Sen sijaan kaikki vaatteet, asusteet, kengät, korut, laukut yms. lasketaan, kuten myös meikit, hajuvedet, kynsilakat ja muu “koristelukosmetiikka”.
Tällä hetkellä tuntuu, että haasteesta tulee keskivertohelppo, mutta toisaalta harvoinhan sitä tulee niin kovin tarkkaan shoppailujaan laskettua. Nyt laitan laskurin rullaamaan (tämän vuoden puolella en ole vielä tehnyt yhtään muotiostokseksi laskettavaa hankintaa) ja lupaan esitellä jokaisen ostokseni täällä järjestysnumeron kera. Saa nähdä, tuleeko loppuvuodesta noiduttua sitä, mihin alkuvuonna tuli käytettyä vapaakortit.
Eli 15 muotiostosta vuonna 2015 -haaste starttaa än-yy-tee NYT! Kuka lähtee mukaan?

Olisi voinut kuvitella, että olisin ehtinyt kuvata useammankin Peetun asun joulun ja välipäivien aikana. Olihan tyttö kotona melkein kolme viikkoa ja väliin mahtui niin uutta vuotta, toimistotyöpäiviä ja muutamat iltamenot – eli ihan pelkästään OnePiecessä ei makoiltu. Niin kuitenkin kävi, että tässä on ainoa ikuistettu asu. Samalla esittelyssä Peetun alennusmyynneistä löytämät mielettömän upeat biker-tyyliset bootsit.
Oikeastaan tavoitteena oli etsiä neidolle klassisia, ei ihan järkyttävän korkeita avokkaita, joilla voisi mennä sekä silloin tulossa oleviin uuden vuoden juhliin, että myöhemmin keväällä olevaan, siistiä pukeutumista vaativaan akateemiseen iltatapahtumaan. Peetulle kun on jostain syystä kertynyt lähinnä kaikkia superihania, superkorkeita ja superhauskan värisiä juhlakenkiä, jotka eivät nyt oikein sovi näihin tapahtumiin.

Mustat kiiltonahkaiset Clarks-merkkiset avokkaatkin löytyivät – ei tosin alesta. Mutta milloinkas sitä sesongista toiseen trendikkäinä pysyviä kenkiä löytää alennuksella? Kokemukseni mukaan aika harvoin, jos koskaan. Saapastarvetta Peetu oli kyllä valitellut jo ennenkuin lähdimme shoppailemaan. Tukholmassa pärjäilee mainiosti nilkkurimittaisillakin talvikengillä, mutta Uumajassa hameenkäyttäjä tarvitsee pitkät bootsit.

Saappaat ovat Scorettin omaa mallistoa, ihanaa paksua, mutta pehmeää nahkaa ja juuri tismalleen kivoilta tuntuvilla yksityiskohdilla varustettu. Kaiken kruunaa pohkeessa olevat rouheat hopeiset vetoketjut, jotka pidentävät ja kaventavat säärtää ihan mielettömästi (ei niin, että koipeliini tyttäreni moista efektiä tarvitsisi…)!
Peetu ihastui – 40% alessa oleviin bootseihin aivan välittömästi ja täytyy tunnustaa, että itsekin mietin pitkään, että käyn hakemassa samanlaiset omaan käyttööni. Nyt, kun ei asuta enää vakituisesti samassa osoitteessa, ei voida enää lainailla vapaasti toistemme vaatteita. Ja toisaalta emme päädy sattumalta samaan tilaisuuteen kenkäkaksosiksi pukeutuneena.
En sitten kuitenkaan jaksanut lähteä kiertelemään eri Scorett-putiikkeja löytääkseni sopivan kokoiset bootsit. Ja toisaalta – nyt tarvitsisin kuitenkin huomattavasti kipeämmin “messuavokkaat” – eli kengät, jotka olisi kävelykenkiä sirommat, mutta sellaiset, että niillä jaksaisi vetää muutaman pitkän messupäivän putkeen. Yllättävän hankala löytää sopivia, kun perusavokkaat eivät itselleni kävelyteknisistä syistä käy.

 

• neulepaita, Dagmar
• hame, Forever21
• bootsit, Scorett
• kaulakoru, eBay

En olisi ikinä uskonut, että sanoisin näin, mutta kylläpäs olikin mukava palata tänään takaisin officelle ja normaaliin arkeen! Periaatteessa jaksan kyllä lomailla vaikka kuinka, mutta kun ei matkusta mihinkään, sitä alkaa pikkuhiljaa kaivata takaisin rutiineihin. Kotona loikoilu ja laiskanpulskea puuhailu on ihanaa, mutta nyt on kyllä otettu iisisti ihan varastoon asti. Ihan hyvä sinänsä, sillä tiedossa on aika tiukkatahtinen kevät – tai ainakin tämä alkutalvi.
Paluu arkeen sujui siitä huolimatta aavistuksen tahmeasti. Jostain syystä en saanut oikein nukuttua viime yönä – tuntuu, että katsoin kelloa tunnin välein ja välillä näin tosi merkillisiä unia (suosikkini: Madonna oli perheineen lumilautailemassa Saarikylissä ja majoittunut ystäväni vanhempien taloon siellä. Don’t ask… :D). Facebookista näin, että tosi monella oli ollut univaikeuksia viime yönä. Liekö syynä kollektiivinen töihinmenojännitys vai kosminen säteily? Veikkaan jälkimmäistä. 😀

Vuoden ensimmäisen toimistopäivän kunniaksi kietaisin kaulaani joulupukin tuoman Diane von Furstenbergin ihanan turkoosi-sinisen tähtihuivin. Täytyy kyllä sanoa, että olen aivan kertakaikkiaan rakastunut saamaani ihanuuteen! Se on henkäyksen ohutta villaa, joka ei ole liian kuuma sisälläkään käytettynä, mutta lämmittää ihan tarpeeksi tällaisina leutoina nollakelin päivinä. Tähtikuosin tyyli tuo mieleeni sarjakuvat ja supersankarit – kaiken kruunaa ihanihan ohuet hopearaidat. <3
Huivi sai rauhassa kerätä koko huomion päivän asussa. Kaikki muu onkin sitten turvallista mustaa.

 

• paita, Minimarket
• jakku, H&M
• hame, H&M
• kengät, Acne
• huivi, Diane von Fursternberg

En yleensä ikinä koskaan stressaa työasioista, mutta nyt kyllä täytyy sanoa, että pikkuisen on pitänyt kiirettä. Tosi monilla aika isoilla ja tärkeillä jutuilla töissä on dead line vuoden vaihteessa, mutta koska niin monet pitää lomaa kaikki välipäivät, pitäisi hommien olla kunnossa tyyliin huomenna. Itse teen kyllä töitä ainakin osan joulun ja uuden vuoden väliin osuvista arkipäivistä, mutta tällä viikolla on kaiken lisäksi tullut muutama aika iso juttu töitten todo-listalle, joten poikkeuksellisesti hiukan hikoiluttaa.
Tästä syystä tein jotain aivan poikkeuksellista ja ihan testasin tänään illalla huomisen työpäivän asun. Meillä on koko aamupäivän markkinointiosaston palaveri, joka päättyy leikkimieliseen saksalaisperinteiseen joulupakettileikkiin ja ruotsalaisperinteiseen glögiin. Eli tiedossa on palaverointia ja sen jälkeen hiukan hilpeämpää ohjelmaa.

Tällä viikolla on tuntunut, että joka aamu on vain vaikeampi ja vaikeampi päästä ylös sängystä. Huominen on melkein kuin tämän – rehellisesti sanottuna aika hemmetin raskaan – syksyn finaali. Siksi haluan laittaa päälle jotain ihan normi office-meininkiin sopivaa, mutta pienellä juhlavalla twistillä.
Halusin testata asun tänään illalla, koska aamulla pitää vain voida sukeltaa vetimiin ja lähteä matkaan. Etukäteen arvelutti, että mitenkähän peplum-toppi istahtaa jakun alle, mutta ihan hyvinhän tuo. Muuten asu onkin aika random-Minttua jakkuineen ja kapeine hameineen.

 

• jakku, H&M
• toppi, Vero Moda
• hame, H&M
• kengät, Acne
• kaulakoru (saatu), Glitter

Tiedättekö mitä? Nyt en jaksaisi odottaa enää yhtään sitä, että joulu oikeasti alkaa. Ja omasta mielestäni se alkaa perjantaina, kun Peetu tulee Uumajasta kotiin. Karkkikin sanoi hengailevansa kotosalla siitä lähtien. Maanantai on toki vielä toimistopäivä – ja Peetu on töissä aatonaattonakin, mutta silti. Mintun joulu alkaa siitä, kun perhe kokoontuu taas saman katon alle.  Ja jotenkin tänään maanantaina tuntuu perjantai olevan ihan liian kaukana.
Toisaalta tälle viikolle on ihan tajuttomasti tekemistä sekä oikeissa töissä että kotona – eli tuskin tässä aika ehtii tulla pitkäksi. Päinvastoin. Onneksi ajan kuluminen ratkaisee muutamia todo-listalla olevia asioita (sorry ystävät – ei tule joulukortteja tänäkään vuonna…) ja lopuistakaan en aio ottaa stressiä. Ehditään mitä ehditään, eikä kaiken tarvitse olla valmista monta päivää ennen aattoa. Ei se ole niin justiinsa.

Toimistolle on tulossa huomisesta lähtien koko loppuviikoksi porukkaa Saksan pääkonttorilta käymään. Se tarkoittaa piirun verran muodollisempaa dress codea myös meille, jotka olemme vain sivuroolissa vierailun aikana. Maanantaisin on mielestäni muutenkin ihana pukeutua mukavasti ja koska muut päivät tulee olemaan jakkupukupainotteisia, halusin laittaa tänään kunnon casual Monday -asun.
Ruutupaita on Peetulta lainassa ja päätyy varmasti joululoman jälkeen takaisin Uumajaan, joten päätin käyttää tilaisuuden hyödyksi. Paidan materiaali on aivan huikean pumpulinpehmeää puuvillaa. Sellaista kuin se olisi ollut vuosikymmeniä käytössä ja lopulta hiutunut ohueksi ja pehmoiseksi. Muistini mukaan paita on kuitenkin ollut tuollainen jo ostettaessa, mutta fiilishän se on tärkein.

Rennon ruutupaita-lookin toinen kulmakivi on tietty farkut. Aavistuksen sivistyneisyyttä kokonaisuuteen tuo paidan alle puettu Sandin villapoolo ja kaulakoru.

 

• kauluspaita (Peetun), Jack&Jones
• neulepaita, Sand
• farkut, H&M
• kengät, Dr. Martens