Ensimmäisen muotiviikkopäivän asu ja valtoimenaan liehuvat hiukset. Nyt, kun oikein jaksoin föönata tukan ja vääntää latvat vähän taipuisiksi, tuntuukin taas siltä, että en tosiaankaan leikkaa mitään long bobia. Vaikka siis olinkin jo päättänyt, että leikkaan.
Tänne on luvattu illaksi räntä- ja vesisadetta, joten halusin laittaa säitä kestävät Martensit jalkaan. Muutenkin maanantain ohjelmassa on aika paljon ramppaamista eri näytöspaikkojen välillä, joten siksikään mitkään stiletot eivät tule kysymykseen niin muotiviikoilla kuin ollaankin. Vielä en ole niin VIP, että kulkisin taksilla kaikki välimatkat. Haha! Ja tsäänssit, että sellainen päivä joskus tulisi, on aikas olematon.

Tämän päivän ohjelmassa on mm. Whyred, Ida Sjöstedt, Filippa K ja yleensä aina superkiinnostava tuntemattomampien suunnittelijoiden Swedish Fashion Talents (ennen “Rookies”) -näytös. Viimeinen näytös alkaa kahdeksalta – eli pääsen kotiin purkamaan päivän kuvasaldoa vasta joskus kymmen aikoihin. Kaksitoistatuntisen päivän jälkeen voi takki olla aika tyhjä, mutta yritän silti saada jotain kivaa esille tänne blogiinkin.


 

• t-paita, BACK
• jakku, Isabel Marant pour H&M
• farkut, MTWTFSS
• kengät, Dr. Martens

Ensi viikolla on taas tiedossa ihanaa muotihulinaa – Tukholman muotiviikko alkaa jälleen! Ihanaa!!
Nyt esittelyyn tulee syys/talvi 15/16 – eli tuttavallisemmin AW15 -sesongin mallistot. Yours truly on luonnollisesti paikanpäällä ja raportoi tuoreeltaan kaikki tärkeimmät trendit, fiilikset ja tietenkin myös muotiviikkovieraiden yllä bongatut ihanuudet.
Luvassa on taas monta mielenkiintoista näytöstä. Vanhoja muotitaivaan kiintotähtiä on luonnollisesti mukana useita: Whyred on saanut kunnian avata, Filippa K, Carin Wester, juurikin vuoden designer-palkinnon Elle Galassa pokannut Dagmar, J.Lindeberg, Cheap Monday ja monta muuta. Ida Sjösted on palannut muotiviikon päänäyttämölle Bernsin isoon salonkiin – eikä mikään ihme, kun Nobel-illallisiltakin bongasin ainakin viisi IS-luomusta.

 
 
(Perinteinen muotiviikkokutsukollaasi ei ole ihan entisensä. Tänä vuonna fyysisiä kutsuja ei tullut kuin kaksi, joten päätin ensimmäisen kerran tehdä kollaasin sähköpostiin saapuneista. Ihan kauniitahan nuo ovat noinkin – ja mikä parasta – sähköisten kutsujen kanssa ei tarvitse käydä keskenänsä henkistä taistelua, pitäisikö hieno kutsu arkistoida johonkin – vai voiko sen heittää roskiin… :D)
Suurella innolla odotan myös Fift Avenue Shoe Repair -suunnittelijakaksikon uuden merkin “By the No” esittelyä. Fashion-täti tässä muistelee, että käyttivät samaa nimeä jo aikoinaan FASR:n rinnalla toteutettujen upeiden, veistosmaisten couture-luomustensa kanssa. Aivan huikeat ennakko-odotukset on myös täysin uuden tulokkaan Lamija Suljevicin näytöksen suhteen.
Viikonlopun aikana pitäisi sitten keksiä jotain päälle pantavaa kaikille kolmelle päivälle. Onneksi säätiedotus lupaa vesi-/räntäsadetta jokaiselle päivälle ja öiksi jopa kahdeksaan pakkasasteeseen laskevaa lämpötilaa. Täällä kun ei ole juuri tapana hiekoitella katuja – ja noilla spekseillä se tuskin auttaisikaan – niin onneksi ei tarvitse juurikaan pohtia korkojen käyttöä. Jääpiikit tai jotain muuta yhtä eleganttia olisi huomattavasti parempi vaihtoehto. Mitään kovin väljiä siirtymäaikoja ei eri näytösten välillä nimittäin ole tälläkään kertaa ja koska edelleenkin hoidan näytösten välillä liikkumisen joko kävellen tai julkisilla kulkuvälineillä, pitää kenkien olla käyttökelpoiset – niin epä-fashionilta kuin se kuullostaakin. Haha!
Viimeaikoina vakiintuneen tavan mukaisesti laitan Instagramiin makupaloja tuoreeltaan ja tänne blogiin yritän saada aikaiseksi jotain vähän paremmin pureskeltua materiaalia. Mintun insta löytyy hakusanalla: minnapaakkulainen. 🙂

Kuinka monta maanantaita on sallittua sisällyttää yhteen viikkoon? Toisaalta eihän tänään ole vasta kuin tiistai, mutta silti tuntuu kuin olisin rämpinyt läpi jo ainakin kolme maanantaita. Hiukan tahmeaa on ollut meininki toisin sanoen. Mitään ei tunnu ehtivän ja yöllä ei meinaa tulla uni. Vali, vali… No ei vaiskaan – kai se on ihan reilua, että välillä maantai-fiiliksiä on oikein yllin kyllin – toisinaan kun sitä pääsee kuin se kuuluisa koira veräjästä. Eli voin ottaa ehkä toisen valin takaisin.
Silloin, kun meininki noin ylipäätään hiukan takkuaa, ei ole mitään syytä kiusata itseään kokeellisella pukeutumisella. Rakkaat luottovaatteet antavat hyvää taustatukea, kun olo on muuten aavistuksen epävakaa.

Nahkavekkari pääsi välittömästi hankinnan jälkeen luottovaatekastin peruspilariksi. H&M:n Marni-malliston neuletakki on ollut kestosuosikki jo vaikka miten pitkään. Yhdessä ne muodostaa naisellis-sporttisen yleisilmeen, joka auttoi tsemppaamaan tämän tiistai-maanantain läpi.
Ihan kaikki ilmassa roikkuneet haasteet ja takaiskut eivät ole kuitenkaan realisoituneet. Eilen, kun olin tekemässä blogipostausta, tietokoneeni alkoi yhtäkkiä temppuilla. Ensin iPhoto ja muut kuvankäsittelyohjelmat lakkasivat toimimasta, avoimena olevat kansiot sulkeutuivat itsestään ja lopuksi koko näyttö tuli täyteen pikkuruisia, liikkuvia pisteitä. Ihan kuin joku olisi kaatanut näytön päälle kasan pientä konfettia, joka väheni ja lisääntyi hiiren liikkeiden ja skrollauksen mukaan.
Kerran aikaisemmin tietokoneeni on crashannut kesken bloggaamisen. Silloin tuumasin, että laitteen käynnistäminen uudelleen on aina hyvä keino korjata pikkuongelmat. Vaan konepa ei suostunut käynnistymään – ei enää ikinä – vaikka silloisen työpaikkani tietokonegurut yrittivät sitä tekohengittää. Nyt ajattelin olla viisaampi ja iskin ensimmäisenä irtokovalevyn kiinni tietsaan ja sain kuin sainkin tehtyä back-upin. Samalla kirjoittelin eilistä postausta konfettinäytön vilkkuessa silmissä..

Täytyy kyllä sanoa, että sekä kirjoittaminen, mutta varsinkin kuvien käsittely, oli aika mielenkiintoista puuhaa näyttökuvan hajotessa ja muuttuessa koko ajan. Nukkumaan mennessä oli aavistuksen merisairas olo. Haha!
Sammutin tietokoneen eilen illalla hyvässä järjestyksessä – ensin kaikki ohjelmat ja sittten itse laitteen. Toivoin kai, että hyvät yöunet auttaisi myös Maciä korjaamaan matkan varrella tulleita pikkukolhuja.
Ja tiedättekö mitä!? Tänään, kun nyt illalla avasin koneen, se toimii aivan loistavasti, jopa nopeasti, eikä näytön kuvassa ole mitään vikaa!! Jei!! Tästä hyvästä pitäisi kyllä varmaan vähentää yksi maanantai niistä imaginäärisistä kolmesta, jotka olen muka tässä kahden päivän aikana elänyt. Aika isolta ja rasittavalta harmistukselta tuli säästyttyä, jos tietokoneen ongelmat olivatkin vain ohimeneviä. Vielä en oikein uskalla täysin luottaa hyvään tuuriini.

 

• neuletakki, Marni for H&M
• hame, TopShop
• kengät, Vagabond

Ruotsin Ellen vuosittain järjestämä gaala on monen mielestä tärkein täkäläinen muotitapahtuma. Selaillessani punaiselta matolta otettuja kuvia havaitsin, että kaksi trendiä nousi selkeästi esiin: rohkeasti paljasta pintaa näyttävät asut ja housut gaalapukeutumisena.
Housut valinneilla juhlijoilla oli useimmilla joko jakku tai smokin tapainen takki yläosana. Itse housut olivat joko selkeästi vajaamittaiset tai suorastaan ylipitkät.
Väreistä musta on kaikkein suosituin – ja jotenkin tuntuu, että tänä vuonna värejä näkyi aikaisempia vuosia huomattavasti vähemmän. Luonnonvalkoinen, kulta, hopea ja sininen olivat suunnilleen ainoat suosiossa olevat värit, vaikka toki aina joku ilmestyy paikalle myös kirkkaan punaisessa.
Gaalassa palkittiin vuoden muotivaikuttajia noin about ziljoonassa eri kategoriassa. Itseäni ilahdutti eniten se, että vuoden designer -palkinto meni Dagmarille!

 
Kuvat: Elle.se

Ensi kevään suosikkitrendini on löytynyt! Vihdoinkin kaiken sen tunkkaisen ja raskaan 70-lukutyylin seasta on siilautunut esiin vuosikymmenen paras anti: naiselliset, räätälöidyt linjat, käyttökelpoiset pituudet, imartelevat mittasuhteet ja lämpimänkauniit sävyt. Osuvimmin ja ihanimmmin trendin toteuttaa Gucci, mutta myös kotoiselta Lindexiltä löytyy samaa fiilistä – huomattavasti budjettiystävällisempään hintaan.
70’s Chic peruspalikat:

• mokkanahka
• istuva olkalinja
• kapeasti kellotettu helma
• olkalaukut
• lentoemäntähuivit
• sileä keskijakaus
• saapikkaat
• bootcut
• napitetut poletit
• polvipituus
• riipukset
• eksoottiset kuosit
• kylmien ja lämpimien sävyjen yhdistely, erityisesti sininen ja ruskea

 

 
Ensimmäisenä taidan painua kellariin ja katsoa vieläkö äidiltä aikoinaan konfiskeeraamani metsänvihreä mokkanahkatakki on hengissä. Seuraavaksi voisi ehkä tehdä toivioretken vapaavalintaiselle kirpparille.
Kuvista kiitos: Style.com

Ensin kirjoitin otsikoksi: “Ongelmia yhteishuoltajuudessa”, mutta sitten tajusin, että pelkän otsikon perusteella tänne saapuneet olisivat olleet varmasti (syystäkin) pettyneitä ja harmissaan. Mutta siitä tässä nyt kuitenkin on kyse. Ostimme nimittäin Dagmarin ihanan merinovillaisen neulepaidan puoliksi aikoinaan. Taisi olla sellaiset ystävämyynnit, että molemmat löysimme aika paljon shoppailtavaa, eikä kummankaan kantti enää kestänyt yhden lisäneuleen hankintaa. Niinpä päätimme ostaa kauniin hernerokanvihreän paidan puoliksi.
Viime talvena homma sujui mainiosti, kunhan vain muistettiin mainita toiselle, milloin haluaisi hernarineuleen käyttöönsä. Sitten se Peetu meni ja muutti Uumajaan. Periaatteessa paidan olisi pitänyt muuttaa pohjoiseen jo joululoman jälkeen, mutta tytön matkalaukut (kyllä, monikossa) olivat niin täynnä, että sinne ei mahtunut enää yhtään mitään. Nyt perjantaina Peetu on tulossa kouluhommiin viikonlopuksi Tukholmaan ja saan kuulemma varautua siihen, että sunnuntaina neule lähtee toiseen kotiinsa.

Oh well. Niin kai se sitten on luovuttava hernarineuleesta seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Nautitaan nyt kuitenkin yhteisistä hetkistä viimeiseen asti. 🙂
Kysymyksessä on viime maanantain asuni, sillä jos kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan, istun juuri tällä hetkellä Münchenin lentokentällä matkalla kotiin parin päivän koulutuksesta. Tiesin jo etukäteen, että hotellin nettiyhteys on a) kallis ja b) siitä huolimatta erittäin epäluotettava, joten päätin turvautua vanhaan kunnon ajastukseen. Hiukan kyllä ihmettelen, että tosiaan vielä on jossain sivistyksen keskellä hotelleja, joissa netti on maksullinen. Ei-toimiva yhteys ei sen sijaan ole mikään harvinaisuus edes kotona. Valitettavasti.

Nutrilett-kuuriin palaan vielä ihan kunnon raporttien kanssa, mutta näin ohimennen voin kertoa, että ihan hyvin on mennyt. Välillä on vähän nälkä – ja useammin mieliteko – mutta ei kovin pahasti ollenkaan. Olo on ollut hyvä, ihan ensimmäisinä päivinä jumpassa vähän huimasi, mutta ei mitään vakavaa siinäkään. Mitään ihan huikeita muutoksia en kyllä vyötärönympäryksessäni vielä huomaa – farkut kiristää ihan napakasti edelleen. Mutta periksi ei anneta!

 

• neulepaita, Dagmar
• kauluspaita, Whyred
• farkut, MTWTFSS
• kengät, Acne