Taas on perjantai – ei voi olla totta! Viikot vilisee ohi sellaista vauhtia, että kai tässä pitää pikkuhiljaa alkaa miettiä jouluaattoillan tarjoiluja. No ei vais, ennemminkin pitäisi varmasti pysähtyä useamminkin hetkeen, hengittää sisään ja ulos, nauttia vaikka vain siitä, että saa olla mukana tässäkin hetkessä.
Tänä syksynä naatiskelu on ollut harvinaisen helppoa. Aurinkoa on riittänyt ja lämpöäkin ihan näihin päiviin asti. Ihanat syksyn värit eivät ihan vielä ole tänne Tukholmaan asti ehtineet, mutta aamuisin ilma on niin kristallinkirkasta ja rapeanraikasta hengittää, että kauaa ei siihen ei varmasti enää mene.
Sen lisäksi, että tänään on perjantai, on täällä meillä myös jokaisen toimistorotan kuukauden kohokohta: palkkapäivä. Uskaltauduin työpäivän jälkeen pyörähtämään cityssä ja totesin, että muutama muukin oli kesälomien sun muiden jälkeen odottanut malttamattomana tätä päivää, kun tililtä löytyy taas muutakin kuin miinusmerkkejä. Joka paikassa oli niin paljon väkeä, että järki meinasi lähteä.
Ehdin kuitenkin piipahtaa Stadiumilla ennenkuin menetin totaalisesti hermoni tungokseen. Saaliiksi sain Casallin fitness-pallon, jonka kanssa ajattelin alkaa harrastaa kevyttä kotijumppaa. Aika villiä palkkapäivän juhlistamista täällä meilläpäin! Haha! No, syötiin me Karkin kanssa take away sushia illalliseksi – onhan sekin jo jotain.

Perjantain toimistoasuni oli itselleni oikeastaan aika tyypillinen semirento kokonaisuus. Pippuri-tweedmäiset housut ja t-paita putouspäänteineen saivat kaveriksi Adidaksen mustat tennarit. Taisin keväällä kertoakin, että kaikki meidän firman työntekijät saivat kyseiset tossut joululahjaksi. Nyt niistä on tullut melkein vitsi, sillä käytännöllisesti kaikki käyttää Addujaan toimistolla. Jokaisessa sisäisessä palaverissa vähintään 2/3 porukasta on työsuhdekengät jalassa. Nyt vaan odotellaan toimistounivormun muita osia..
Mutta oikeasti tykkään hurjasti töistä saamistani lahja-Adidaksista, olisin hyvin voinut ostaa tismalleen samat tossut itselleni city-käyttöön. Niiden malli on oikeastaan aika sporttinen, mutta päällisen monokrominen kuviointi ja mahtava scuba-materiaali ihan parasta.
Valkoisen takin ajattelin tänä viikonloppuna siirtää odottamaan kevättä. Yleensä en syyspuolella käytä tuota enää ollenkaan, se ei vaan jotenkin ole tuntunut oikealta. Tänä vuonna se on jostain syystä pysynyt käytössä näin pitkään. Syytän hämäävän aurinkoisia ja lämpimiä kelejä.

Onpas mukavaa näin perjantaina todeta, että on tosi kiva viikonloppu tulossa. Oikeastaan mitään ihan mahtavan erityistä ei ole ohjelmassa, mutta Peetu on tulossa kotiin huomenna. Lapsukainen tekee pienen välilaskun täällä ennenkuin tiistaina suuntaa reilun kuukauden reissulle Intiaan. Ja sitten sunnuntaina Karkki on menossa juoksemaan 10 km radan Lidingöloppet-tapahtumaan. Luvassa on aurinkoista ja +18 asteen lämpöä, joten huoltojoukoillekin on tiedossa mukava retkipäivä radan varrelle.
Oikein mukavaa viikonloppua myös sinne ruudun toiselle puolelle! <3

• paita, Minimarket
• housut, H&M
• takki, Hilfiger
• tennarit, Adidas
• laukku, Mulberry

Keväällä Lindexiltä hankkimastani “orvokkitunikasta” on kesän ja nyt alkusyksyn aikana tullut varsinainen luottovaate. Olen yleensä todella huono tekemään heräteostoksia ja pakon edessä kassalle päätyy yleensä erilaisia versioita mustista perusvaatteista. En osaa edes ihan tarkalleen sanoa, mikä tuossa suurikuvioisessa huitulassa alunperin viehätti. Ehkä se oli kirjavuudesta huolimatta helposti yhdisteltävät sävyt, ehkä kuosin huivimaisuus.
Joskus sitä näköjään kuitenkin kantsii tehdä päätös fiilispohjalta, vaikka järki yrittäisikin väittää, että asiaa ei ole nyt pohdittu yön yli. Orvokkitunikaksi nimeämäni vaate on ollut yksi tämän kesän eniten käytettyjä.
Periaatteessa se toimisi pituutensa ansiosta myös mekkona, mutta itse olen yhdistänyt sen aina joko pidempään hameeseen tai housuihin.

Yksi rennoimmista stailauksista on tunika lempparifarkkujen kanssa. Kesäisen lämpimät kelit houkuttelevat myös jatkamaan sandaalien käyttöä. Kun mittari näyttää reilusti yli 20 astetta, ei paljaiden nilkkojen esittely toimistolla tunnu mitenkään oudolta. Vaikka tosiaan ollaankin jo syyskuun syksyisemmällä puoliskolla.
Karkin kanssa juuri puhuttiin toimistopukeutumisesta ja todettiin yhteen ääneen, että kesällä tuntuu pukeutumiskoodi olevan koko loma-ajan kestävä casual friday. Nyt pitäisi pikkuhiljaa alkaa skarpata, silittää kauluspaidat ja muutenkin ryhdistäytyä. Säätila antaa onneksi vielä pienen tekosyyn pehmeään laskuun fiksumpaan pukeutumiseen, mutta pikapuoliin on kyllä pakko antaa periksi ja jättää kesäisen rennot työasut odottamaan seuraavaa lomasesonkia.
Tänään mentiin kuitenkin vielä aika vapaalla tyylillä. Tämän kesän toinen hankinta, alesta löytyneet Swedish Hasbeensin sandaalit, ovat nekin osoittautuneet aivan loisto-ostokseksi. Paksu nahka kesyyntyi ihan parin käyttökerran jälkeen ja nyt kengät tuntuvat pehmeiltä kuin tohvelit jaloissa.

Säätiedotusten mukaan ilmat alkaa nyt pikkuhiljaa viiletä (vaikka vielä toissapäivänä viikonlopulle luvattiin hellelukemia..), joten kai tässä olisi aika alkaa kaivella vaatekaapeista esiin taas normaalit toimistounivormut. Sen lisäksi olen suunnitellut, että ensi viikonloppuna pitää tehdä pieni inventaari ja katsoa, mitä on ihan pakko hankkia loppusyksyn ja talven varalle. Varsinkin talviset päällysvaatteet on helposti sen verran isompi investointi, että en todellakaan halua jättää niitä minkään impulssisostoksen varaan.
No, onneksi tässä nyt tuntuu olevan vielä aivan mainiosti aikaa siihen, kun ihan oikeasti pitää alkaa miettiä palttoita ja huopatossuja.

• tunika, Lindex
• toppi, H&M
• farkut, Lindex
• sandaalit, Swedish Hasbeens
• laukku, Michael Kors

Ai että, kun onkin ollut upeat ja kesäiset kelit! Ei mitenkään voisi uskoa, että ollaan jo melkein syyskuun puolessa välissä. Vain aina vain aikaisemmin pimenevät illat kavaltaa, että ollaan jo syksyn puolella. Jopa illat ja yöt on niin lämpimiä, että voisi helposti kuvitella tuon alitajuisesti kammoksumani vuodenajan olevan huomattavasti kauempana. Ei niin, ettenkö arvostaisi sesonkiin kuuluvaa kotoilua kynttilänvalossa, höyryävä teekuppi kädessä, Gilmore Girlsien pyöriessä Netflixissä. Jotenkin vain valossa ja auringonpaisteessa on helpompi hengittää. Jos ei ole syysihminen, niin sitten ei ole.
Viime viikonloppu oli ihan superihana kaikin puolin. Sen lisäksi, että sää oli vähintäänkin nautinnollinen, Peetu tuli pikavisiitille Uumajasta. Ei toki äiskää moikkaamaan, vaan johonkin konserttiin, joka oli kuulemma ihan pakko nähdä. Ehdittiin kuitenkin hengailla perheporukalla myös. Käytiin jopa saunomassa meidän lähellä olevassa yleisessä saunassa, joka jopa suomalaisella mittakaavalla on saunaksi ihan kelvollinen.

Lämpimät säät sallii kesämäisen pukeutumisen, vaikka kalenterin mukaan olisikin jo aika kaivaa neuleet esiin ja varautua kerrostelemaan vaihtelevaa viimaa vastaan. Peetun viime talven New Yorkin reissulta hankkima Leviksen farkkutakki on ollut koko kesän rakastetuin ja eniten käytössä ollut päällysvaate. Sinänsä loistohankinta, että kun ne viimat sitten vihdoin saapuvat, toimii takki hyvin sisälläkin jakun tapaan puettuna.
Farkkutakin kanssa rimmaa täydellisesti deniminsiniset New Balancet, Peetun viime syksynä “koulunaloituskengiksi” hankkimat tennarit. Huulipunan lisäksi asu ei muuta väriä kaipaakaan.

Ehkä joku siellä ruudun toisella puolella muistaakin asun mustan pellavahameen? Se taitaa olla yksi viimeisiä tuotoksia, joita Mintun täysin suunnittelemattomasti parisen vuotta sitten telakalle joutuneesta ompelimosta on valmistunut. Aina välillä – lähinnä, kun katse osuu vaatehuonetta kansoittaviin kangaskasoihin – iskee pieni ompelukipinä, mutta vielä en ole päässyt niin pitkälle, että olisin oikeasti kaivanut koneen esille. Mutta kyllä vielä jonain päivänä.
Ehkä pitäisi ajatella niin, että voisi aloittaa jonkun ihan uuden ompeluprojektin. Tällä hetkellä yksi suuri syy siihen, miksi en pääse tuumasta toimeen, on kaikki keskeneräiset tekeleet, jotka ajattelen tekeväni valmiiksi ensin ja vasta sitten voisi alkaa suunnitella jotain uutta.
No toisaalta, makuuhuoneremppakin on vielä vaiheessa, joten ehkä puran puuhastelutarpeeni ensin siihen, ennenkuin alan suunnitella mitään mittavampia ompeluhommia.
Onhan tässä tätä syksyä edessä ja pimeitä iltoja, jolloin ehtii näprätä kaikenlaisten puhdetöiden kimpussa.

• t-paita, Monki
• hame, Mintun ompelimosta
• farkkutakki, Levi’s
• tennarit, New Balance

Tukholman muotiviikko starttasi tänään. Aamulla tuli herättyä siihen, kun kunnon rehvakas syyssade paukutteli ikkunalautoja. Pikkuisen kieltämättä hämmentävää, sillä mielikuvani on, että muotiviikoilla paistaa aina. Paitsi talven muotiviikoilla, jolloin yleensä saa kahlata polvia myöten lumisohjossa.
Tänään on siis satanut enemmän tai vähemmän koko päivän. Siitä varmaan jo arvaakin, että nämä asukuvat ei ole tänään otettuja. Ei, tässä olen juurikin valmistautumassa ottamaan svenne-au-pairin roolissa vastaan Tinnin The Syntymäpäivävieraita. Kuvien taustana Tinnin sisäpihan kaunis portti.

Tänään muotihulinoissa olen ollut kuitenkin käytännössä samassa asussa. Vanha rakas Diana Orvingin mekkoni alkaa pikkuhiljaa sanoa irti työsopimustaan – ja tietenkin sitä juuri silloin alkaa takaraivossa nakuttaa, että haluan käyttää juuri sitä.
Sadekeli ja muotiviikkoihin yleisesti liittyvä runsas kävely näytöspaikasta toiseen vaikuttivat sen verran kenkävalintaan, että päätin järkevästi laittaa hiukan matalammat korot jalkaan. Ilmankosteuden vuoksi päädyin myös pitämään hiukset kiinni perustötteröllä. Luonnonkihara tukka voi näyttää aika eksoottiselta koko päivän kestävän kosteuskäsittelyn ansiosta. Toisaalta en kyllä ihan älyttömästi tarvitse tekosyitä hiusten kiinni pitämiseen – yleensä kestän vapaana roikkuvia kutreja korkeintaan tunnin-pari.

Tämän päivän muotiviikkoilut piti lopettaa jo ennen varsinaisia iltameininkejä. Peetu lähtee huomisaamuna superaikaisin junalla takaisin Uumajaan ja kyllä tyttären haliminen on tärkeämpää kuin mikä tahansa näytös tai fashion-bile. Neito on kuulemma syksyn aikana tulossa pari kertaa Tukholmassa käymään, mutta jo etukäteen on varoitettu, että pitää varautua siihen, ettei kotiin tulla kuin nukkumaan. Haha!
Kaikenlaista kivaa ehdin kuitenkin tänäänkin nähdä ja kokea. Koitan saada kuvia vähän järjestykseen, niin saadaan ensimmäiset fiilikset myös tänne blogiin. Tunnelmapaloja löytyy myös Instagramista salanimellä @minnapaakkulainen.

• mekko, Diana Orving
• sandaalit, Lacoste
• kaulakoru, Coruu (saatu blogiyhteistyön kautta)

26 astetta lämmintä, aurinko paistaa ja pehmeä tuuli tuntuu tulevan jostain päiväntasaajalta. Voisiko olla enää täydellisempää säätä viimeisenä virallisena kesäperjantaina?
Lounastunnilla kävin tekemässä pienen kävelylenkin ja oli aivan tikahtua mustassa mekossani. Kotimatkalla jo aloin haaveilla, kuinka hyppään tämän kesän suosikkishortseihini ja vain nautin tästä, ihan lahjalta tuntuvasta ihanasta säästä! Melkein tekisi mieleni toivoa, että tätä herkkua jatkuisi vielä pitkään, mutta näin loppukesällä pitää iloita juuri tästä hetkestä. Ei tarvitse olla mikään kotimeteorologi tietääkseen, että kohta saa taas kiskoa villaneuletta niskaan.

Niin ja hei – minähän olen taas lomalainen! Nyt alkoi tämän kesän viimeinen kesälomanpätkä, joka tulee pääasiassa vietettyä muotiviikolla ja Berliinissä. Ensin on kuitenkin edessä ihana viikonloppu täynnä mukavia juttuja.
Tänään illalla on hyvän ystäväni Camillan synttäri-illalliset ja huomiseksi on sovittu treffit ihanien bloggari-naisten kanssa. Jossain välissä pitäisi ehtiä vähän pyykätä ja pakatakin, mutta otetaan nyt peruna kerrallaan.
Nyt pitää alkaa valmistautua iltaa varten. Lämmintä on kyllä luvattu koko yöksi, mutta en nyt taida silti kuitenkaan shortseissa viitsiä lähteä synttäreille. Toivotaan, että vaatekaapin aukaiseminen aukaisisi myös luovan ongelmanratkaisun virrat. Yleensä kyllä tilanne on päinvastainen ja ainoa päähän mahtuva ajatus on “mulla ei ole mitään päälle pantavaa – aargh!”

Puhe oli myös, että mahdollisesti katetaan illallinen Camillan pihalle, joten mitään kovin pönöttävää asua en halua laittaa. Ehkä jos pidänkin shortsit ja laitan sen kanssa kultakimallustopin? Nääs-nääs, päätöksiä-päätöksiä…

• shortsit, H&M
• t-paita, Filippa K
• kauluspaita, Cheap Monday
• laukku, Rebecca Minkoff
• sandaalit, Lacoste
• korvakorut, Coruu (saatu blogiyhteistyön kautta)

Muutaman sadetta vihmovan, pistävätuulisen syyspäivän jälkeen Tukholmaan palasi kesä. Viikonloppuna oli jo ihan mukavaa, ulkona tarkeni jälleen ilman takkia, eikä yölämpötilatkaan vaatinut enää ikkunan kiinnipitämistä. Rakastan nukkua ikkuna auki!
Maanantaista lähtien on ollut päivä päivältä lämpimämpää. Tänään rikkoutui helleraja ja viikonlopuksikin on luvattu huippua kesäkeliä. Aivan ihanaa – ja erityisesti siksi, että rakkaat bloggarikollegat, Emilia ja Maria, ovat tulossa Tukholmaan visiitille. Ehkäpä sitä Minttukin pääsisi ensimmäisen kerran tänä kesänä oikein terassille viinilasilliselle!
Kesäiset kelit vaatii luonnollisesti kesäiset vaatteet. On se ihmisen mieli aika mielenkiintoinen, sillä viime viikolla, kun oli tosiaan ihan viileää ja syksyistä, ajatus harhaili jo muhkeisiin neuleisiin, murretun pehmeisiin syysväreihin ja kynttiläntuoksuun. Nyt taas, kun aurinko helottaa ja lämpötila senkuin kohoaa, tuntuu kesäsävyt juuri oikealta valinnalta.

Yksi Peetun tämän kesän suosikkikomboista on ollut Dagmarin raitaneulemekko yhdistettynä alelöytöön, Minimarketin ihanan malliseen bomberiin ja jo monta sesonkia kunniakkaasti palvelleihin Carin Westerin tolppakorkoihin. Hiukan meitä huvitti, kun neito oli lähdössä ensimmäisen kerran tuossa asussa ulos ja tajuttiin, että sehän on kuin ruotsalaisen muotisuunnittelun mainosesittely! Vakkarikaulakorua lukuunottamatta (Ideakoru) kaikki asun osat ovat täkäläistä designia. Oikeasti asuun kuuluisi myös Filippa K:n pieni musta vetskarilaukku, mutta se nyt jäi valitettavasti kuvaushetkellä jonnekin lojumaan.
Neulemekko on ikivanha, mutta jäänyt hiukan vähälle käytölle. Alunperin ongelmaksi muodostui kai se, että se on olkaimeton ja siksi aavistuksen hankala. Sitten mekko koki saman kuin monet muutkin vaikeat, mutta hienot vaatteet: se hautautui vaatekaapin uumeniin ja unohtui. (Vaikeat ja ei-hienot kun päätyy melko nopeasti kierrätykseen)
Makuuhuoneiden vaihdon yhteydessä kaapit tuli luonnollisesti myös tyhjennettyä ja monenmoista aarretta putkahti taas ilmoille. Muistelisin, että käytin joskus mekkoa myös pitkänä puolihameena ja tykkäsin kovasti. Nyt onkin suunnitelmissa, että kehittäisin jonkun vastaavan kokonaisuuden, joka sopisi loppukesäisiin fiiliksiin. Ja siis mekko on virallisesti Mintun, mutta aina, kun ollaan saman katon alla, garderobien rajat on varsin häilyvät.

Minimarketin valkoinen bomber on tosiaan Peetun kesäalelöytö. Todella kauniisti istuva takki on ollut jo vaikka missä menossa mukana ja säilynyt yllättävän freesinä ei-niin-biletyksen-kestävästä väristään huolimatta. Festareille suosittelin tosin Peetua ottamaan mukaan jonkun muun takin – ja hyvä olikin, sillä Way Out West rankkasateineen olisi varmasti ollut kaunokaiselle vähän liikaa. Etenkin, kun takkia ei saisi vesipestä ollenkaan.

• mekko, Dagmar
• takki, Minimarket
• sandaalit, Carin Wester