Viime aikoina olen jumittanut lähinnä nude-kaffelatte-harmaa -akselin kynsilakkasävyissä. En edes muista, milloin viimeksi olisin lakannut kynteni jollain ihan oikeasti näkyvällä värillä.
Tänään kuitenkin inspiroiduin aamulenkillä ihanista oranssinpunaisena hehkuvista pihlajanmarjoista. Niinkuin eilen kerroinkin, syksyinen väriloisto ei ole ihan täysin vielä tänne Tukholmaan saakka ehtinyt. Sitä selvemmin pihlajanmarjat erottuvat vihreyden keskeltä.

Eikun siis lenkiltä kotiin ja kynsilakkavarastoa penkomaan!
Noin ziljoonan oranssin ja oranssinpunaisen sävyn seasta ei ensin oikein ollut löytyä juuri sitä oikeaa. Kaikki tuntuivat liian kuumilta ja keskikesäisiltä. Pihlajanmarjan punaisuudessa on oranssin lämmön lisäksi kirpeää happamuutta.
Lopulta päädyin, arvovaltaisen raadin ohjeiden mukaisesti, Ciatén täydelliseen syysoranssiin, aavistuksen kylmään taittavaan oranssinpunaiseen sävyyn PP161 – encore!.

En muista olenko milloinkaan maininnut tuotetta, joka mullisti aivan totaalisesti elämäni kynsiä lakkaavana naisena?
Aikaisemmin tuntui olevan ihan täydellinen mahdottomuus saada aikaiseksi edes kelvollista jälkeä. Noin nanosekunti sen jälkeen, kun kynnet oli lakattu, onnistuin aina tökkäämään vähintään yhden sormen johonkin tuhoisin seurauksin. Ei mitään väliä, vaikka olisin päättänyt, että en tee mitään, katson vaikka vain leffaa tai jotain, että kynnet saisivat kuivua rauhassa.
Tinni aikoinaan vinkkasi tuosta Mavalan pikakuivattavasta päällyslakasta ja täytyy sanoa, että olen edelleen aivan ihmeissäni, miten nopeasti ja tehokkaasti se toimii. Ihan mihinkään remonttihommiin ei tietty kantsi välittömästi ryhtyä, mutta yllättävän ripeästi lakkaus tuon avulla myös kovettuu. Enää en osaisi olla ilman!

Ihan tähän alkuun haluaisin muistuttaa painokkaasti, että elokuu on edelleen kesäkuukausi. Piste.
Tämän sanottuani tunnustan, että sielun sisäinen, hyvältä tuntuva sävyskaala on alkanut selvästi kallistua lämpimämpiin, kypsempiin ja maanläheisempiin, suorastaan jopa syksyisiin väreihin verrattuna alkukesän räiskyvää heleyteen.
Viime viikolla on juhlittiin parinkin hyvän ystävän The Syntymäpäiviä. Molempia omalla persoonallisella tavallaan – ja lauantaina oli kauan odotettu Eppu Normaalin juhlakonsertti Ratinassa. Monta hyvää syytä pistää kynnet juhlakuosiin toisin sanoen.

Pätkälomailusta ja sisätiloihin sitoneista remonttihommista huolimatta olen onnistunut saamaan pikkuisen päivetystä käsilleni. Sitä vasten sopii mielestäni oikein hyvin OPI:n lämpimän kaarnanruskea sävy. Päädyin myös todella, todella pitkästä aikaa maalaamaan nimettömät poikkeavalla sävyllä. Lumenen teräksenharmaa, hauskasti pinkille siftaava Gel Effect -lakka antaa hyvän pohjan kivasti kimaltelevalle Ciatén kultaglitterille, joka hohtelee kaikissa sateenkaaren väreissä.
Sekä Ciatén että Lumenen lakat on vanhoja, ahkerassa käytössä olleita suosikkeja. Tosin yhdessä en ole tainnut niitä vielä koskaan kokeilla. OPI:n lakka on myös vanha hankinta, mutta sitä olen käyttänyt muistaakseni vain kerran aikaisemmin. Haikailin aikoinaan tumman nuden sävyistä kynsilakkaa (mitähän sekin olisi?) ja päädyin ostamaan tuon. En sitten ollutkaan siitä kovin innostunut vielä silloin, mutta nyt jotenkin kolahtaa.

Mintun loppukesän juhlakynnet:

• OPI: A-Piers To Be Tan
• Lumene Gel Effect: 56 Aamu tuoksua (saatu blogin kautta)
• Ciaté: 109 Party Shoes

Voi mieletön, millainen kesä täällä on ollut! Lämpötilat huitelee päivisin melkein kolmessakympissä, illat on ollut niin leutoja, että pitkähihaista ei tarvitse kuin muodon vuoksi ja uimavesi on lämmintä kuin linnunmaito.
Remontille ei ole nyt uhrattu ajatustakaan, vaan ollaan ihan vain keskitytty nauttimaan kesästä. Hiukan toki helpotti remonttitauon pitämiseen johtanutta päätöstä se, että Peetun hyvä ystävä on ollut täällä meillä kylässä ja Tinnikin on visiitillä. Olemme siis keskittyneet kaikin puolin vain ja ainoastaan lomailuun ja kesästä nauttimiseen.
Viimeaikaiset kotiaktiviteetit on ollut sen verran fyysisiä, että kynsien hoitaminen on jäänyt satunnaiseen kynsinauhojen öljyämiseen. Minkään maailman manikyyri ei varmasti kestäisi tapetin repimisen riemua ja muita remppahaasteita. Nyt, kun lomailemme myös kodinparannuspuuhista, päätin laittaa pitkästä aikaa oikein kynsilakkaa!

Huomenna on vielä toimistopäivä, mutta sitten alkaa taas kolmen päivän loma. Sen kunniaksi halusin kynsiin rakastamiani kesän värejä: järvi, mustikka, pilvetön taivas, uima-allas, Nidorina – mitä näitä nyt on.
Jossain vaiheessa olin jo muka sitä mieltä, että moniväriset kynnet on niiiin 2014, mutta ehkä pitkään jatkunut poikkeuksellisen ihana helle on pehmittänyt pääni. Nyt en nimittäin mitenkään voinut päätyä vain yhteen sävyyn.

Mintun kesälomakynnet mallia 2016:

• Essie, Mesmerize
• Yves Rocher, Menthe
• Lumene Natural Code, Live it up
• Ciaté, Ferris Feel

Jotenkin kuvittelin vuoden 15 muotiostoksen haastetta aloitellessani, että kaikenlainen hölmö pieni mielihyväostiskelu jäisi pois. Ajattelin, että jokaikistä hankintaa tulisi mietittyä ja harkittua, kun kiintiötä ei nyt ole käytössä kuin vain rajallisesti.
No, näin ei tosiaankaan tapahtunut – vaan yhdeksi vuoden mahtavista hankinnoistani kipusi aivan yllättäen Sephoran kesäalesta mukaan tarttuneet kolmiulotteiset kynsikoristeet.

Eihän nuo maksanut kuin pari hassua euroa – ja aina välillä innostun askartelemaan enemmänkin kynsieni kanssa. Eli sikäli ei kysymyksessä ole mikään ihan älytön ostos. Toisaalta olisin kyllä tarvinnut huomattavasti enemmän esimerkiksi syystakkia…
Näköjään myöskään kynsienkoristeluinnostus ei ole ollut ihan huipussaan, kun jo heinäkuussa ostettu paketti on edelleen avaamaton. Assistentti on toki aina valppaana auttamassa!

 
No, onhan ne ihan kauniita! Täytyy nyt ottaa asiakseen testata ihan in action. Ja kyllä sillä vanhalla syystakilla menee vielä ihan hyvin…