Jahuuu!! Nyt se olis sitten muutama päivä vapaata – vähänkö mahtavaa!? Ajattelin kohta pinkaista pienelle lomanaloitusjuoksulenkille, kun on niin mahtavan makea kelikin, mutta laitetaan nyt ensin esittelyyn viralliset pääsiäiskynteni.
Olen ihastellut Instassa ja facebookissa ihmisten huippuhienoja “tipu kuoriutuu munasta” ja “pääsiäispupu jakaa munia” -tyyppisiä kynsiin väsättyjä minitaideteoksia. Ajattelin tunnustaa rajallisuuteni siveltimenkäyttäjänä ja päätyä hiukan helpompaan, mutta silti juhlasesonkiin sopivaan keltainen + glitteri -tyyliin.

Lakkauksen inspiraationa toimi pääsiäiseen olennaisesti kuuluvat, kauniin kiiltäväpaperiset suklaamunat. Nämä herkut on Karkin tuomisia parin viikon takaiselta juristiopiskelijoiden kanssa tehdyltä Brysselin reissulta. Käsintehty suklaa on aivan taivaallisen hyvää – ja onneksi myös tuntuu sen verran luksukselta, että perinteisiä pääsiäisen suklaaövereitä á la Mignon-munat, noilla ei kehtaa tehdä.
Pääsiäispraliiniaiheinen kynsilakkaus syntyy keltaisella pohjalakalla ja viime viikonlopun Inspiration-tapahtumassa Lumenelta saadulla geeliglitterilakalla.

En itseasiassa tykkää tavallisesti keltaisesta sävystä kynsilakassa. Tämä samainen Orlyn “Spark” on siitä huolimatta tainnut koristaa kynsiäni jo ainakin parina, kolmena pääsiäisenä aikaisemminkin. Kiitettävän hyvänä on koostumus pysynyt, vaikka lakka on jo tosiaan ihan reilusti vanhaa. Levittyi tänään ihan yhtä helposti ja kuivui nopeasti kuin uutenakin. Kaksi kerrosta tuo kyllä vaatii. Yhdellä kerroksella jälki on epämääräisen hailu ja läikikkään oloinen.

Lumenen glitterilakka kuuluu merkin uudehkoon geelilakkojen perheeseen. En ole tuota vielä muuten kokeillut, mutta Inspiration Day:ssä sutaisin pikkuisen testin peukalon kynteen ja se ainakin pysyi kuin peruskallio paikallaan siitä lähtien. Levittäminen leveän pensselin avulla on tosi helppoa ja nopeaa. Sen verran geeliglitterilakka taitaa ainakin erota tavallisesta glitterilakasta, että geelimäisen koostumuksen ansiosta glitteriä on paljon helpompi annostella kynnelle. Ihan perinteisen glitterilakan kohdalla kun on joskus se ongelma, että kynnen päälle ei tahdo tarttua kuin pari hassua hilettä. Etenkin siis, jos kimallus on koostumukseltaan aika isojakoista, niinkuin esim. tässä Lumenen geelilakassa.

 
Kun suunnittelin, että haluan tehdä jonkun pääsiäiseen sopivan kynsilakkauksen edellisviikonlopun tummanpuhuvan ja nyt jo aikas ränsistyneen gaalamanikyyrin tilalle, ajattelin, että tästä keltainen + glitteri -yhdistelmästä tulee pääasiassa aika hassu. Nyt kun olen ehtinyt ihastella lopputulosta pienen hetken, olen sitä mieltä, että tuohan on ihan tosi hieno!
Mutta nyt lenkille! 🙂

Kirjoittelin joku aika sitten Peetun uudesta kulmakarvojen fiksauspaletista – ja siitä, miten hurjan suuri merkitys siisteillä merkatuilla kulmilla on yleisilmeeseen. Olen aika vähän aikaa sitten vasta alkanut opetella kulmakarvojeni muotoilua. Aikaisemmin se tuntui sekä hankalalta että tarpeettomalta. Hetken aikaa harjoiteltuani tajusin, että siistikin meikki voi näyttää tosi nuhjuiselta, jos kulmat ovat hujan hajan. Toisaalta taas ojennuksessa olevat karvat antavat illuusion huolitellusta lookista, vaikka muu meikki olisi aivan minimaalinen.
Muutama helppo askel auttaa jo hyvään alkuun täydellisten kulmakarvojen metsästyksessä. Laadukkaat ja omaan sävymaailmaan sopivat tuotteet ovat ihan must.

 
Oma kulmien meikkaus arsenaali koostuu Face Stockholmin kakkumaisesta runsaspigmenttisestä väristä (sävy: Myrrah) ja Lumenen sävytetystä muotoiluvahasta (Soft Brown, saatu blogin kautta). Litteä vinoharjaksinen sivellin toimii parhaiten kakkuvärin levittäjänä.
Viisi askelta huoliteltuihin kulmakarvoihin onnistuu aloittelijaltakin, kun kerran minultakin.

 
Askel 1: Kulmakarvojen harjaaminen ylöspäin ja ojennukseen. Vaikka mitään muuta ei ehtisi tehdä, kannattaa karvat edes sukia siistiksi. Paraskaan luomiväri ei pelasta tilannetta jos kulmat sojottavat sinne tänne.

 
Askel 2: Irtokarvojen nyppiminen. Hifistelijät voivat tehdä tästäkin vaiheesta vaikka mitä taidetta. Meille “vain” siistejä, luonnollisen näköisiä kulmia metsästäville sanoisin, että kannattaa nyppiä kaikki kulmien alla olevat irtokarvat sekä mahdollisesti kulmien välissä olevat haituvat. Muuten on ehkä turvallisinta jättää pinsetit rauhaan.

 
Askel 3: Klassinen muotoiluvinkki on, että kulmakarvojen pituus on hyvä, kun voi vetää suoran viivan suupielestä silmän ulkokulman kautta kulmakaaren päähän. Joku jäätyneen näköinen tyyppi tuossa kuvassa ei tiedä sen paremmin missä sijaitsee suupieli kuin silmäkulmakaan. Yritetään antaa sen olla häiritsemättä.

 
Askel 4: Sain tosiaan Lumenelta testikäyttöön paljon kehutun kulmavahan. Täytyy kyllä sanoa, että tuote on ehdottomasti kaikki kiitokset ansainnut. Olen tosiaan aivan koukkuuntunut kulmien korostamiseen, enkä mielestäni näytä edes kunnolla heränneeltä, mikäli karvat ovat luonnontilassa. Tässä on pieni ongelma, sillä aamuisin meikkaamiseen on aikaa melko tarkkaan 4 min 32 sek. Värillinen kulmavaha antaa shokkikiireaamuisin (= joka arkiaamu) nopeasti juuri riittävästi väriä ja ryhtiä, että olo on kuitenkin ihan huoliteltu.

 
Kulmavaha on kuin pieni ripsari. Käytössä tuo on aivan mielettömän kätevä: pyörökierreharja selvittää karvat ja laittaa ne ojennukseen, vahan sisältämä väri korostaa riittävästi arkikäyttöön ja vaha pitää kulmat ojennuksessa koko työpäivän.

 
Askel 5: Kulmaväri levittyy parhaiten pienellä litteällä vinopäisellä pensselillä. Sävy kannattaa valita huolellisesti. Liian tummasta tulee helposti “maalatun” ja halvan näköinen lopputulos ja liian lämmin tai keltainen näyttää likaiselta ja tukkoiselta. Väri levitetään karvojen sekaan ja niiden suuntaisesti lyhyin vedoin. Niinkuin muussakin meikkaamisessa, myös tässä pätee se, että on helpompi lisätä kuin ottaa pois. Eli aluksi vain hitunen väriä siveltimeen ja sitten, kun muoto ja ennenkaikkea oma tyyli on löytynyt, voi intensiteettiä lisätä turvallisesti.

 
Käytössäni oleva kulmakarvaväri on varsin vaalea, vaikka olen aina ajatellut, että kulmani ovat melko tummat. Sävyltään se on aika paljon harmaaseen taittava kylmä keskiruskea.

 
Valmista tuli!Kyllähän tuo melko hereillä olevalta näyttää – eikö vain!?

Reilu viikko sitten kerroinkin jo, että pääsin mukaan Indiedaysin ja Yves Rocherin kampanjaan ja sen tiimoilta aloitin kymmenen päivän detox-kuurin. Tänään litkin viimeiset tipat Défiligne-juomasta ja kropan kevätsiivous on tehty.
Otin jokaisena kuuripäivänä detox-selfien, jonka julkaisin Instagram-tililläni (minnapaakkulainen – jos joku haluaa tsekata!). Tarkoitus oli seurata homman etenemistä ja tietty toiveissa oli, että kymmenen päivän jälkeen ero aikaisempaa olisi sekä silminnähtävä että häikäisevä.
Ihan niin hurjaa total make overia en saanut aikaiseksi, mutta ihan kivoja tuloksia kuitenkin.

Oikealla ylhäällä kuva tasan kymmenen päivää sitten. Perjantai-iltana olo oli aivan järkyttävän väsynyt ja ryytynyt. En melkein kehdannut edes julkistaa tuota ensimmäisen päivän selfietä, mutta kun kerran oli sovittu, että näin tehdään, niin sitten tehdään kanssa. Lauantaina silmänaluset on vielä ihan yhtä mustat, mutta sunnuntain selfiessä muikistelee jo paljon reippaamman näköinen detoxaaja.
Join joka päivä ohjeen mukaisesti litran detox-mehua. Défiligne-juoma tulee tiivisteenä ja korkin mittakupin avulla se laimennetaan juontikuntoon. Maultaan mehu on niin hyvää, että aluksi tuntui, että voiko tämä tosiaan tehota jollain tapaa. Miedon persikan tai vesimelonin aromit maistuvat päällimmäisenä ja taustalla on vieno vihreän teen aavistus. Ei siis tosiaankaan tarvinnut pakottaa detox-juomaa kurkusta alas. Päinvastoin!

Maanantaina ja tiistaina oli jo usko mennä. Tunsin oloni hiukan pirteämmäksi, mutta mustat silmänaluset ja väsynyt ilme vain tuijotteli takaisin kuvista. Keskiviikon kuva näyttää aavistuksen pirteämmältä – saattaa kyllä johtua myös valaistuksesta.
Kaikki selfiet on täysin ilman filtteriä, koska halusin, että mahdollinen “edistyminen” tulee selvästi esille. Pariin kuvaan lisäsin tosin hiukan valoa, koska niistä olisi muuten tullut aivan liian pimeitä. Kuvat on otettu iPhone 5s:llä.

Loppukiri! Detox-juoman nauttimisen lisäksi rukkasin hiukan normaalia ruokavaliotani. Aluksi ajattelin jättää pois myös kahvin, mutta sitten tajusin, että se on aivan turhaa, sillä jo juomassakin on hiukan kofeiinia. Muuten jätin pois kaiken näkyvän sokerin, eläinrasvat (paitsi maitotuotteita en), lihan ja alkoholin. Ei mikään erityisen suuri ruokaremontti siis, mutta jotenkin en jaksa innostua mistään kovin äärimmäisyyksiin menevistä dieteistä.
Viimeiset päivät olo oli aivan mahtava! Taisin olla ihan ärsyttäväkin kaikessa energisyydessäni. Haha! Myös unen tarve väheni aivan ihmeellisesti. Normaalisti olen kanttuvei, jos takana on vain seitsemän tunnin yöunet. Nyt saatoin herätä ihan itsekseni ja tarpeeksi nukkuneena vain kuuden ja puolen tunnin unien jälkeen. Uskomaton juttu!

Tässä vielä virallinen ennen ja jälkeen kuvapari. Ehkä suurin ero on fiiliksessä – mikä välittyy mielestäni myös kuvista. Tunnen oloni reippaammaksi, kaikenlainen ärsyttävä turvotus on häipynyt, iho vaikuttaa kimmoisammalta ja heleämmältä. Kuvissa posket näyttävät yhtä pyöreiltä sekä ennen että jälkeen, samoin eron freesiysasteessa voi selittää sillä, että toinen kuva on otettu perjantai-iltana rankan työviikon päätteeksi ja toinen sunnuntai-iltana hyvin levätyn viikonlopun jälkeen.
Siitä huolimatta olen sitä mieltä, että detox-kuuri toimi mainiosti. Mangostanihedelmää ja vihreää teetä sisältävä Défiligne-juoma laittaa vauhtia sekä neste- että rasva-aineenvaihduntaan. Yksi suuri etu juoman nauttimisessa on se, että kun litran päiväannosta lipittelee aamusta alkaen, ei kuuri pääse “unohtumaan” kesken iltapäivän verensokerikuilunkaan kohdalla.
Sisäistä kevätsiivousta olen juhlistanut myös ulkoisilla jutuilla.

Jostain luin, että tämän kevään ehdoton hittiväri kynsissä on puhdas valkoinen. Pitihän tuo tietenkin kokeilla. Sen verran olen kuitenkin jumittautunut “ringfinger” -manikyyriin, että nimettömiin oli pakko saada vähän kultahilettä. (Lumenen lakka saatu blogin kautta, sävy 39, Hiekkaa purossa).
Kampanjapaketissani tuli myös pikkupullo Yves Rocherin valkoista lakkaa. Aikaisemmin en olekaan YR:n lakkoja testannut, mutta oikein mainiosti tuo tuntuu pysyvän kynsissä. Lisäplussaa edullisesta hinnasta ja lakkapullon minikoko tuntuu tosi hyvältä silloin, kun haluaa vain testata jotain sesongin hullutusta. Niinkuin nyt esimerkiksi vitivalkoiseksi maalattuja kynsiä.
Toinen tärkeä kevätilmeen piristäjä on huulipuna!

Kyllä – luitte aivan oikein – huulipuna. Minulla!
Syytän tästä Lumenen paksun kynän mallisia punia, joiden myötä opin käyttämään väriä huulillani. Porttiteoria osoittautui jälleen toimivaksi ja meitsi käyttää nykyään aivan suvereenisti jopa ihan perinteisiä huulipunia.
Yves Rocherin kampanjapaketissa oli mukana aivan täydellinen kevätväri huulille. Sävy 71 Rose Poudré näytää raikkaalta ja valoisalta kevätkalpealla iholla. Se on riittävän roosa muttei kuitenkaan liian hallitseva.

 
Tykkään oikein kovasti!
Tuntuu, että nyt kevät saa tulla – olen valmis kaikin tavoin! (No okei, ehkä jotkut kengät vielä…)
Mikäli nyt heräsi innostus testata detox-kuuria tai hankkia vähän uusia kevätmeikkejä, kannattaa klikata Yves Rocherin sivuille. Koodilla YR30 saa nettikaupassa 30 % alennuksen aivan kaikista tuotteista! Kampanjakoodi on voimassa 3.4.-10.4.

Terkkuja aurinkoisen kauniista, reilun kymmenen asteen lämmössä köllöttelevästä Tukholmasta! Ajattelin tulla varoittamaan, että jos bloggari vaikuttaa tässä lähiaikoina aavistuksen takakireältä syynä ei ehkä ole pelkästään kesäaikaan siirtymisestä johtuva tuntia aikaisempi herätys tai edes siite- ja katupölyn aiheuttama jatkuva silmien kutina ja aivastusolo.
Aloitin perjantaina kymmenen päivän mittaisen detox-kuurin. Avukseni sain Yves Rocherilta Défiligne-juoman, jonka pitäisi edistää neste- ja rasva-aineenvaihduntaa. Lisäksi yritän syödä kuurin ajan mahdollisimman puhtaasti, välttää prosessoituja ruoka-aineita, sokeria, eläinrasvoja ja alkoholia. Mistään kokonaispaastosta ei tosiaankaan ole kysymys, joten ei tämän nyt luulisi niin kovin hermoille käyvän. Etenkin, kun tein sellaisen päätöksen, että kahvista ei tarvitse luopua.
Detox-kuurini on osa Indiedaysin ja Yves Rocherin kampanjaa (eli juoman olen siis saanut testiin kampanjaa varten). Varsinaiset tulokset raportoin ensi sunnuntaina, kun kymmenen päivää on tullut täyteen. Siihen asti edistymistä voi seurata Instagramista. Minttu löytyy salaperäisellä koodinimellä minnapaakkulainen.

Muistatteko, kun kerroin joku aika sitten ihanan suloisesta, vasta vähän aikaa sitten avatusta Kawaii Shop -putiikista? Olihan meidän ihan pakko siellä käydessämme päästää sisäinen kaksitoistavuotiaamme, pinkin krimskramssun-rakastaja valloilleen ja shoppailla edes jotain. Perusteellisen harkinnan jälkeen päädyimme hankkimaan kaksi erilaista kynsien koristeluun tarkoitettua Fimo-patukkaa. Kuvoita kyseisissä patukoissa olisi ollut vaikka mitä pikkuruisista vesimelonilohkoista, kiwi-hedelmiin, tähtiin, kukkiin, muffinsseihin, rusetteihin etc, etc. (Kantsii käydä tsekkaamassa täältä Kawaii Shopin nettikaupasta kaikkia ihania vaihtoehtoja!)
Pienet liilat kissannassut ja pinkit hattaranmakeat kukat oli valinta.

Fimo-patukat on valmistettu keraamisesta aineesta joka kovettumisen jälkeenkin on hiukan pehmeää. Idea on se, että patukasta leikataan terävän veitsen avulla ohuita siivuja, jotka sitten kiinnitetään kynnen päälle kynsilakan avulla. Siivuttaminen sujui yllättävän helposti, eikä yhtään haitannut, vaikka osasta tuli aika paksuja. Patukkaa voi myös vähän lämmittää (esmes föönillä) ja silloin leikkaaminen sujuu helpommin.

Yhdestä Fimo-patukasta voi saada tehtyä jopa sata kuviota. Meidän leikkuhommat olivat sen verran harjoitteluvaiheessa, että ihan niin montaa ei varmaankaan kyetty siivuttamaan, mutta ihan hyvä varasto kuvioita jäi siitä huolimatta.

Kawaii-manikyyri syntyy näin:

1. Lakkaa kynnet aluslakalla.
2. Laita kerros haluamaasi värillistä lakkaa kaikkiin kynsiin.
3. Lakkaa toinen kerros värilakalla yksi kynsi kerrallaan niin, että asettelet märän lakan päälle haluamasi kuvion.
4. Kuvio saattaa käpertyä ylöspäin reunoista kostuttuaan, joten painele varovaisesti puhtaan hammastikun avulla reunat takaisin paikoilleen.
5. Lisää muita haluamiasi kuvioita kynsilakalla (esmes pikkuisia pilkkuja).
6. Halutessasi voit laittaa päällimmäiseksi vielä kerroksen läpinäkyvää päällyslakkaa.
7. Anna kynsien kuivaa kaikessa rauhassa hyvin. (Kestää normaalia pidempään, suosittelemme kahden elokuvan leffamaratonia).

Ihanan suloiset ja ah-niin-aikuismaiset kynnet valmiina!

Muistatteko vielä reilu vuosi sitten kampausskeneä järisyttäneen sukkanutturan? Helppoudessaan ja rennon boheemissa tyylikkyydessään se oli aivan omaa luokkaansa. Varsinaisen sukan jälkeen bloggarit toki omaksuivat hiukan paremmin aiheeseen sopivan apuvälineen ja vähemmän pitkähiuksiset myös perinteisemmän tavan rakentaa ko. muhkea nuttura.
Itse kuulun siihen pitkähiuksisten lahkoon, jotka joutuvat ihan erikseen tsemppaamaan, että pitäisin hiuksiani auki arkisin. Tiedän, että jotkut kaverini suhtautuvat samoin stilettoihin – halu ja taitokin – käyttää korkeita korkoja on suuri, mutta jokin vain tökkii…
Itse kuljen kyllä suvereenisti missä tahansa koroissa ihan missä tahansa tilaisuudessa, mutta hiusten kanssa on hankalampaa. Vapaana roikkuvat kutrit rajoittavat henkilökohtaista vapauttani paljon enemmän kuin mitkään vaatekappaleet superlyhyet helmat ja superkorkeat korot mukaanluettuna. Silti olen tehnyt aktiivisen päätöksen pitää pitkät hiukseni (vaikka niistä viimeksi lähtikin yli 10 cm).
Yleensä runttaan kutrini arkisin vain auttavalle nutturantapaista muistuttavalle sykerölle. Silloin tällöin iskee halu olla piirun asiallisempi ja silloin hiuksetkin saavat olla vähän paremmin kuosissa. Se likilegendaarinen sukkanuttura oli teoriassa ihan ookoo, mutta jos nyt näin hypen jälkikäteen sanotaan asia niinkuin se on, niin voin kertoa, että erityisesti meillä, joilla on pitkähköt kerrostetut hiukset tuo sukkanutturan toteuttaminen ei ollut mitkää helppo homma.

Tässä nyt sitten superhelpoksi mainostetusta sukkanutturasta vielä kertaalleen helpotettu versio, joka sopii erityisesti kaikille niille, joilla on kerroksittain leikatut hiukset. Mitenkään erityisen pitkiä hiuksia tämän nutturan toteuttaminen ei todellakaan vaadi, mutta lyhyemmät kuin puolipitkät voi kokea ongelmia, joita en ole osannut tässä ottaa huomioon.
Sukkanutturan helppoversiota varten tarvitset: yhden nutturadonitsin (joo, rullattu sukka käy yhtä hyvin, jos nyt on ihan pakko… ;P), muutaman hengettömän ja yhden hiusten värisen ponnarilenksun.

Vaihe 1: kokoa hiuksen yhdeksi nipuksi about sille korkeudelle, mihin haluat nutturan asettuvan.

Vaihe 2: levitä hiuskarvat donitsin päälle ja vedä ponnarilenksu koko komeuden yli.

Vaihe 3: jaa yli jäänyt häntä kahtia, kiepauta kerran itsensä ympäri ja sitten nutturan ympäri eri puolilta kiertäen.

Vaihe 4: kiinnitä nutturan ympäri kierretyt hännät muutamalla hengettömällä. Suihkuttele koko komeuden päälle hyvää hiuslakkaa, jos siltä tuntuu.

Valmista tuli!
Sukkanutturan helppoversion tekemiseen ei mene sekuntiakaan kauempaa kuin pelkän ponnarilenksun avulla tehtyyn suttunutturaan. Lopputulos on kuitenkin aika selkeästi elegantimpi ja sivistyneempi. Win-win kaikin puolin!