Siis voi apua, miten ihana auringonpaiste on ollut koko viikonlopun! Kyllä se kevät sieltä vaikuttaa olevan tulossa, vaikka lunta ja pakkasta on edelleen ihan poikkeuksellisen reippaasti. Monesti olen jo näin maaliskuun puolessa välissä laitellut ensimmäiset parvekekukkaset, mutta nyt on vielä ruukut ihan umpijäässä.
Olen viettänyt melkein koko viikonlopun ulkosalla, mitä nyt välttämättömimmät kotihommat on tullut hoideltua. Kauppaan en viitsinyt millään lähteä – ja se kyllä hiukan kadutti, kun kurkistin jääkaappiin. Valon lisäksi siellä ei ollut juuri mitään.
Pussi perunoita ja pari sipulia pilkisteli vihanneslaatikossa ja Oatlyn kauraranskankermaa sekä paketti vegaanijuustoa löytyi myös. Ai että tykkään vegaanisista maitotuotteista tosi paljon! Tällaiselle kokkikoululaiselle, jonka ruuanlaittoinnostus tulee ja menee, on niiden tavallisia lehmänmaitotuotteita huomattavasti pidempi “parasta ennen” -päivämäärä ihan pelastus.
Pakkasesta löytyi vielä paketti marinoitua tofua ja härkistä – joten päätin väsätä kunnon comfort foodia: mehevän herkullisen perunavuoan, josta riittää syötävää pitkälle ensi viikkoon.

VEGAANI PERUNAVUOKA
(6 – 8 annosta)
Ainekset:

• n. 1 kg perunoita
• 1 – 2 sipulia
• 3 dl kikherneiden keitinvettä/lientä purkista (2 kikhernetötsän neste)
• 200 g tofua
• 250 g paketti härkistä
• 200 g purkki kauraranskankermaa
• 200 g palanen vegaanijuustoa
• suolaa
• mustapippuria myllystä

Valmistus:

• Kuori ja siivuta perunat & sipuli.
• Sekoita iMat fraiche ja kikherneliemi. Mausta suolalla ja pippurilla.
• Raasta juusto karkeaksi raasteeksi.
• Pilko tofu pieneksi ja erottele härkis haarukalla.
• Laita uunivuokaan kerros perunansiivuja, sitten vähän sipulia, tofua, härkistä ja kastiketta. Toista ja laita lopuksi päällimmäiseksi kerros perunaviipaleita ja juustoraastetta.
• Paista 200 asteessa noin 45 min (kunnes perunat tuntuu pehmeiltä ja juusto on saanut kivan värin).
• Nauti heti taikka lounaslaatikosta – mielellään vihreän salaatin kanssa.

Joskus jo jonkin aikaa sitten keittelin ensimmäisen kerran itse kikherneet ja ihastuin aivan hurjasti, koska ne maistuivat mielestäni niin paljon paremmalta kuin purkkiversiot. Silloin tajusin myös alkaa ottaa keitinvettä talteen. Sen verran olin lukenut vegeruokien ohjeita, että tiesin liemen käyvän moneen tarkoitukseen kananmunan korvikkeeksi. Pakkasessa se säilyy hyvin siinä missä varastoon keitetyt kikherneetkin.
Jos nyt kuitenkin on sellainen tilanne, että haluat testata ihanaa vegaania perunavuoan ohjetta, mutta varastoista ei löydy valmiiksi kikhernelientä, niin tässä on kaksi ohjetta, joihin voi mainiosti käyttää itse herneet: Taivaalliset vegepullat kikherneistä ja Kikherne-tomaattikastike, kasvikset ja couscous.
Eikös se ole ihan food-preppingin perusajatuksia, että samalla kertaa syntyy useampi ruokalaji?

Perunavuoka on myös mainio esimerkki siitä, että vegaani ruoka ei todellakaan tarkoita sitä, että pureskeltaisiin vain lehtikaalia ja raakasalaattia! En nyt ole testannut, mutta voisin mennä vannomaan, että tuo kelpaisi ennakkoluuloisemmallekin lihansyöjälle.

Varsinaiseen salaattisesonkiin on vielä aikaa, mutta vaihtamalla osan salaattiaineksista uunissa paahdettuihin juureksiin ja vihanneksiin, tulee annoksesta juuri kylmään vuodenaikaan sopiva.
Sävyjä salaatin makumaailmaan tuo tuore mango ja fetajuusto. Ne lisätään paahtamisen loppuvaiheessa uuniin ja lopputulos on aivan mielettömän maukas! Suolainen feta ja makea mango täydentävät kasvisten ja juuresten makuja ihan täydellisesti. Lisäproteiinia ja mukavaa rousketta salaatiin tulee pannulla paahdetuista kurpitsansiemenistä.

HEDELMÄINEN LÄMMIN TALVISALAATTI
(4 annosta)
Ainekset:

• 500 g brysselinkaalia (tuore)
• 2 – 3 porkkanaa
• 250 g parsakaalia (tuore)
• 70 g baby-pinaattia (pikkupussi)
• 100 g lehtikaalia
• 1 iso mango
• 150 g fetajuustoa
• 1 dl kurpitsansiemeniä
• oliiviöljyä
• suolaa
• mustapippuria myllystä
• 2 – 3 rkl omenasiiderietikkaa

Valmistus:

• Laita ihan ensimmäiseksi uuni lämpiämään 125 asteeseen.
• Siivoa brysselinkaalit leikkaamalla siivu pois kannasta ja ottamalla pois rähjäiset päällimäiset lehdet. Paloittele neljään osaan ja laita leivinpaperilla päällystetylle pellille.
• Pese porkkanat ja leikkaa muutamaan osaan. Laita brysselinkaalien kaveriksi pellille.
• Huuhtele parsakaali ja kuori päällimäinen osa kannasta pois. Paloittele ja laita pellille.
• Kääntele pari ruokalusikallista oliiviöljyä pellillä odottaviin kasviksiin. Ripottele päälle vähän suolaa ja laita uuniin 15 minuutiksi.
• Paloittele fetajuusto. Kuori ja paloittele tuore mango.
• Lisää feta ja mango uunipellille kasvisten sekaan ja anna olla vielä 10 minuuttia.
• Paahda kurpitsansiemeniä kuivalla pannulla kunnes ne alkavat pullistua ja tuoksua hyvältä.
• Pese ja kuivaa lehtikaali. Revi lehdistä sopivia pieniä palasia annoslautasille niin, että kovat lehtiruodot jäävät käyttämättä.
• Jaa baby-pinaatti annoslautasille.
• Jaa uunivihannekset annoslautasille salaattipedin päälle. Ripottele sekaan kurpitsansiemenet.
• Pirskottele kastikkeeksi 1/2 rkl omenasiiderietikkaa, vähän oliiviöljyä ja mustapippuria myllystä.
• Käy kimppuun!

Ihana raikkaan täyteläinen talvisalaatti valmistuu yllättävän nopsaan, vaikka varsinkin mangonpaloittelutaidoissa on allekirjoittaneella kovasti toivomisen varaa. Haha!
Yleensä tässä kohtaa kerron sopiiko ohje mielestäni food preppaukseen eli seuraavan päivän lounaslaatikkoon mukaan otettavaksi. Nyt täytyy kyllä sanoa, että lämmin talvisalaatti ei ole ihan optimaalinen tuohon tarkoitukseen, vaan varsinkin koostumus on parhaimmillaan ihan heti nautittuna.
Testasin kyllä yhdellä annoksella, miten lounaslaatikkohommat toimisi – ja aivan herkulliseltahan se maistui. Lämmitin uunikasviksia kevyesti mikrossa ja kokosin sitten annoksen lautaselleni. Vähän purutuntuma oli väsähtänyt, mutta ei niin paljoa, että se olisi makuelämystä himmentänyt!

Pikkuhiljaa alkaa jouluruoka tulla vannoutuneimmankin fanin korvista ulos. Viimeisistä tähteistä saa fiksattua jos jonkinlaista pyttipannua, mutta lopulta tekee mieli jotain aivan muuta.
Tässä olisi aivan superherkullinen lihaton versio pasta carbonara -klassikosta. Lehtikaalisipsit on erinomainen vaihtoehto perinteiselle pekonille ja savuaromi antaa juuri oikeanlaisen miilunpolttajaefektin. (lehtikaalisipsien ohje löytyy täältä).

LEHTIKAALI-CARBONARA
(4 annosta)
Ainekset:

• 4 hlön annos spaghettia (pakkauksen ohjeen mukaan)
• 5 dl lehtikaalisipsejä
• 1 dl creme fraichea
• 40 g parmesania
• 1 – 2 tl savuaromia
• oliiviöljyä
• 4 munankeltuaista
• suolaa
• mustapippuria myllystä

Valmistus:

• Keitä spaghetti paketin ohjeen mukaisesti hyvin suolatussa vedessä. Ota noin desi keitinvettä talteen ennen valutusta.
• Laita creme fraiche ja savuaromi kattilaan, josta juuri otit spaghetit valumaan. Sekoita ja kaada pastat päälle. Lisää oliiviöljyä ja pastan keitinvettä sen verran, että spaghetti tuntuu sekoitettaessa irtonaiselta.
• Raasta parmesan-juusto ja laita se pastan sekaan.
• Mausta suolalla ja tuoreena rouhitulla mustapippurilla.
• Tarjoile kananmunankeltuaisen ja halutessasi extra-parmesanin kanssa. (Tarkoitus on, että jokainen saa itse sekoittaa keltuaisen annokseensa. Toki tuon voi tehdä myös valmiiksi kattilassa!)

Carbonara on ehdottomasti parhaimmillaan heti nautittuna. Itse otin yhden annoksen lounaslaatikossa mukaan toimistolle ja kyllähän se hyvää oli niinkin. Sekoitin kananmunankeltuaisen pastan sekaan jo kotona ja koostumus muuttui mikrossa lämmitettäessä vähän kokkeliseksi.
Eli en välttämättä suosittele Lehtikaali-carbonaraa lounaslaatikkovaihtoehdoksi, mutta kylläkin tuomaan virkistystä jouluruokien uuvuttamille makuhermoille!
 

Muistatteko, kun keväällä julistin kehittäneeni aivan täydellisen lehtikaalisipsiohjeen? En edelleenkään sano, että resepti olisi varsinaisesti huono – mutta nyt olisi tarjolla päivitetty ja paranneltu versio aiheesta.
Koko lehtikaalin puputtamiseni on suoraan sanottuna lähtenyt aivan lapasesta. Niinkuin tuossa Elämäni aakkosissa kerroin, erityinen heikkouteni on kaikki suolaiset herkut. Jotta hommassa säilyisi edes jokin roti, on ollut pakko kehittää jotain vähän säädyllisempää vaihtoehtoa perunalastuille. Sen jälkeen, kun hankin Food Pharmacy -kirjan, olen myös pyrkinyt ajattelemaan suolistobakteerieni hyvinvointia.
Food Pharmacy -filosofian mukaisesti kasviksia ei tulisi kypsentää korkeissa lämpötiloissa. Aikaisemman ohjeeni mukaan lehtikaalisipsit paistetaan rapeaksi 125 asteessa, mutta nyt viimeaikoina olen tehnyt sipsini vain 75 asteen lämmössä. Alunperin testasin alempaa lämpötilaa ihan terveellisyyssyistä, mutta aika pian huomasin, että sipseistä tulee kaikin puolin muutenkin parempia ja vaikka kypsentäminen vie hiukan kauemmin, se on myös huomattavasti vaivattomampaa.
Hörsyläreunainen lehtikaali kärähtää tosi helposti ja jo 125 asteen lämpötilassa sipsikokelaita pitää käydä kääntelemässä ja pyörittelemässä 10 min – vartin välein ettei ne tummu liikaa. Samoin nopeamman kypsennyksen aikana pitää olla tarkkana, ettei kaalit ole päällekäin. Nahkean sitkeäksi jääneet sipsit eivät ilostuta ketään.
75 asteessa kärähtämisvaara on olematon, yleensä en kääntele sipsejä kypsennyksen aikana kertaakaan. Pidempi aika vaikuttaa myös siihen, että ei se ole niin justiinsa, vaikka osa lehdistä olisikin vähän kasalla – kaikki ehtii kyllä hyvin rapeutua mukavasti.

LEHTIKAALISIPSIT 2.0
Ainekset:

• noin 400 g lehtikaalia
• 2 – 3 rkl oliiviöljyä
• pari hyppysellistä sormisuolaa
• 1 tl chilihiutaleita
• 1/2 lime

Valmistus:

• Pese lehtikaalit hyvin ja kuivaa astiapyyhkeeseen.
• Revi lehdet sopiviksi, noin tulitikkuaskin kokoisiksi paloiksi. Jätä kovat ja puisevat lehtiruodot käyttämättä.
• Laita lehtikaalinpalaset kulhoon ja puristele käsin sekaan noin 2 – 3 rkl oliiviöljyä. Mausta suolalla ja chilihiutaleilla maun mukaan. Hiero myös mausteet käsin vaivaamalla, muuten ne ei leviä kunnolla.
• Levitä lehtikaalit uuninpellille.
• Paahda sipsejä 75 asteisessa uunissa noin puolentoistatunnin ajan, kunnes lehtikaalit ovat kuivia ja rapsakoita. Voit hyvin avata uuninluukkua parisen kertaa, että kosteus pääsee ulos. Jos valmistusvaiheessa tuleekin jo nukkumaanmenoaika, voi uunin ottaa vain pois päältä ja jättää sipsit uuniin. Aamulla sitten odottaakin valmiit herkut uunissa.
• Pirskottele hyvin jäähtyneiden sipsien päälle halutessani reippaasti vastapuristettua limen mehua.

Sen lisäksi, että lehtikaalisipsit on aivan täydellistä naposteltavaa, ne toimii myös monissa ruuissa. Tykkään ripotella sipsejä esim. salaatin tai keiton päälle. Oikeastaan kaikki sellaiset ruuat, joiden kanssa pieni rapsakka suolainen asia maistuu – eli mihin voisi ajatella vaikka paistettua pekonia – sopii lehtikaalisipsien kaveriksi.
Yleesä säilytän itse ne sipsit, joita ei tule ihan heti syötyä, ilmavassa purkissa jääkaapissa. Parin, kolmen päivän ajan ne säilyy ihan mukavan rapeina, mutta sitten jääkaapin kosteus alkaa tehdä tehtävänsä ja sipsit alkavat ikävästi sitkistyä. Toistaalta harvoin sellaista tilannetta tulee, että koko pellillinen ei menisi lähes hujauksessa.

PS. Mukavasti tuliset lehtikaalisipsit sopivat erinomaisesti hehkuvan glögin kaveriksi! Eli tästä vähän vaihtelua joulunaluskutsujen tarjoiluihin.

Tein alkuviikosta ensimmäisen kerran itse kasvispullia. Peetu on meillä muutaman kerran kokannut erilaisia versioita “puhalilleistä”, mutta koska niistä ei ollut mitään reseptiin vivahtavaakaan löydöksissä, päädyin tekemään oman sovellukseni kikherne-lehtikaali-porkkanapullista.
Inkiväärin ja  valkosipulin ihanasti ryydittämistä palleroisista tuli niin poskettoman hyviä, että vaikka tänään söin lounaalla samaa ruokaa jo toista päivää peräkkäin, huokailin edelleen onnesta niin paljon, että kollegani taisivat jo totaalisesti kyllästyä.
Ohjeella tulee noin 25 – 30 pyörykkää, mikä riittää hyvin vähintään viiteen-kuuteen annokseen. Puhalillit eivät pahastu pakastamisesta, joten niitä voi yksineläjäkin hyvin tehdä isommankin satsin kerralla. Ja tosiaan – kasvispullat ovat myös täysin vegaaneja ja valmistettu kaikkien hyviä suolistobakteereja suosivien säännösten mukaisesti.

MINTUN MAKOISAT KASVISPULLAT
(noin 25 – 30 kpl)
Ainekset:

• 1 iso sipuli
• n. 3 – 4 cm pätkä tuoretta inkivääriä
• 2 valkosipulinkynttä
• 2 porkkanaa (isoa)
• 2 dl vihreitä herneitä (pakaste)
• 1 prk kikherneitä (noin 400 g)
• 3 dl lehtikaalisilppua
• 70 g mantelijauhoa
• 4 rkl arrowjuurijauhetta
• 1 – 2 tl suolaa (vähän riippuen, miten suolaisia kikherneet ovat)
• reilusti mustapippuria myllystä

Valmistus:

• Laita uuni lämpiämään noin 100 asteeseen.
• Kuori ja raasta porkkanat, inkivääri, valkosipuli ja sipuli.
• Laita kaikki ainekset kulhoon ja sötkötä suht tasaiseksi taikinaksi sauvasekoittimella.
• Tee taikinasta palluroita joko käsin tai kahdella lusikalla leivinpaperilla päällystetylle pellille ja laita uuniin kypsentymään.
• Pyörykät ovat valmiita, kun pinta on saanut pikkuisen kullanruskean sävyn ja ne näyttävät vähän rapeilta. 100 asteisessa uunissa kypsentyminen kestää aika kauan, mutta suolistobakteerien hyvinvoinnin vuoksi kannattaa välttää korkeampia lämpötiloja. Itselläni tosin alkoi tulla nukkumaanmenoaika ja nostin tunnin jälkeen lämpötilan hetkeksi 150 asteeseen.

Kasvispullien kyytipojaksi sopii tietty mikä vaan riisistä bulguriin ja vaikka perunamuusiin. Itse keittelin Paulúnsin kaikenlaisia jyviä, linssejä, kvinoaa ja punaista riisiä sisältävää supermixiä. Kastikkeena mustapippurirouheella, sitruunanmehulla ja tuoreella korianterilla maustettua turkkijogurttia (muuten annos olisikin kokonaan vegaani) ja vähän randomeja rehuja.

Samaa sapuskaa on tosiaan mennyt nyt jo parina päivänä sekä lounaalla että illallisella – ja yhä vaan maistuu niin hyvältä!

Kai tiesitte, että lehtikaali on ehkä maailman parasta ja terveellisintä superruokaa? Se hellii tärkeitä hyviä suolistobakteereita, pitää vatsan toiminnan miellyttävänä ja sisältää runsaasti A-vitamiinia, C-vitamiinia, B-vitamiineja, kaliumia, foolihappoa, kalsiumia sekä rautaa. Ei ihme, että lehtikaali on kirinyt varsinaiseksi trendiheinäksi parin viime vuoden aikana.
Itse syön lehtikaalia lähes päivittäin smoothieissa ja pataruuissa, iltaisin napostelen sipsejä hyvällä omatunnolla.
Viimeisin testaukseni on ihanan raikkaasti sitruunalta maistuva pesto. Ensimmäinen lehtikaalipestoni oli omasta mielestäni hiukan liian “vihreän” makuinen (Peetu kyllä väitti tykkäävänsä), joten muutin mittasuhteita hiukan.

Testatulla ja säädetyllä reseptillä tulee aivan mielettömän ihanan raikas, sitruunaisen pirteä pesto, joka sopii erinomaisesti sekä pastan kaveriksi että levitteeksi leivän päälle.
Lisukkeeksi paahdoin Peetun ohjeen mukaisesti uunissa maukkaan meheviä pikkutomaatteja. Tähän käy mainiosti ne huomattavasti lötsähtäneet, selkeässä pilaantumisvaarassa olevat tompsut. Todellinen win-win tilanne: tomaateista tulee aivan törkimysmäisen hyviä ja säästytään ruuan hukkaan heittämiseltä!

SITRUUNAINEN LEHTIKAALIPESTO
(n. 4 annosta)
Ainekset:

• 100 g lehtikaalia
• 1 dl auringonkukansiemeniä (naturel)
• n. 10 cm pätkä purjosipulia
• 1 valkosipulinkynsi
• 1 sitruuna
• 1 dl oliiviöljyä
• suolaa
• 4 hlön annos spaghettia

Valmistus:

• Pese lehtikaali ja riivi palasiksi niin, että lehtiruodon kovimmat osat jäävät käyttämättä.
• Kuori ja pilko valkosipulinkynsi muutamaan osaan. Pese purjosipuli hyvin ja pilko muutamaan osaan.
• Pese sitruuna hyvin. Raasta kuoren keltainen osa ja purista mehu.
• Mittaa oliiviöljy ja auringonkukansiemenet tehosekoittimeen. Lisää kaikki ainekset ja huruttele suht tasaiseksi, ihanan raikkaanvihreäksi pestoksi.
• Mausta makusi mukaan suolalla. Lisää oliiviöljyä, jos pesto tuntuu liian tönköltä.
• Keitä spaghetti paketin ohjeen mukaisesti hyvin suolatussa vedessä.
• Sekoita pesto keitetyn pastan sekaan ja nauti heti (taikka seuraavana päivänä).

UUNISSA PAAHDETUT TOMAATIT
Ainekset:

• Lötsähtämisvaarassa olevia tomaatteja, mieluiten pikkuisia maukkaita herkkutompsuja
• 2 – 3 rkl oliiviöljyä
• 1 rkl hunajaa
• hyvää sormisuolaa
• mustapippuria myllystä

Valmistus:

• Viillä pestyjen tomaattien päähän pieni viilto ja laita ne uuninkestävään oliiviöljyllä voideltuun vuokaan. Huiski päälle vielä vähän oliiviöljyä ja hunaja.
• Laita vuoka 200 asteiseen uuniin ja anna tomaattien paahtua noin 30 min – tai kunnes ne näyttävät meheviltä.
• Mausta valmiit tomaatit makusi mukaan hyvällä sormisuolalla ja tuoreena rouhitulla mustapippurilla.

Valmiin annoksen päälle voi silputa esimerkiksi vatsan toimintaa hellivää, C-vitamiinia ja rautaa sisältävää basilikaa.

Olen ennenkin todennut, että pasta noin periaatteessa ei ole mikään maailman paras valinta seuraavan päivän lounaslaatikoita ajatellen. Jostain syystä kuitenkin spaghetti-mallinen pasta tuntuu säilyttävän jäntevyytensä aivan mainiosti.
Jos pesto on tuntunut alunperin hiukan kuivalta, kannattaa lounaslaatikkoon lorauttaa pikkuinen tilkka ekstraa oliiviöljyä, niin makunautinto myös officella on taattu!