Jaa-a, onko Oscar gaala pukuhässäköineen in vai out? Siitä voi jättää mielipiteensä Indiedaysin etusivulla.

Voipi olla, että niitä kaikkein sävähdyttävimpiä asuja ei juuri Oscar gaalassa nähdä. Kuitenkin maailmanlaajuinen raportointi takaa sen että niin red carpetilla keikistelevät celebrityt kuin heille markkinointimielessä kolttuja syytävät valmistajat pistävät kyllä parastaan. Kilpailuasetelman ansiosta pukuloistossa riittää niin ihailtavaa kuin ihmeteltävääkin.

Jenni ehti jo julistaa mielestään Oscareitten parhaan asun. Omasta mielestäni yhtä ainutta “parasta pukeutujaa” on melkein mahdoton nimetä, mutta monta tyylikästä esitystä kuvatulvasta kyllä löytyi.

Moni on yrittänyt vuosien varrella kilpailla Oscar patsaan kimalluksen kanssa kullanhohtoisen puvun avulla. Harva on onnistunut niin hyvin kuin Sandra Bullock upeasti miehustasta helmin kirjaillulla Marchesan luomuksella.

Maggie Gyllenhaal valitsee harvoin mitään kovin iisiä outfitia punaiselle matolle. Yleensä rohkeus palkitaan kiitoksin, mutta tällä kertaa Maggie on päätynyt monen floppi-listalle. Avantgardi Dries van Noten poikkeaa kieltämättä yleisestä linjasta, mutta itse olen sitä mieltä, että se on aivan nappivalinta! Sen sijaan tuosta pinkistä huulipunasta en ole niinkään varma…

Kate Winslet on usein kuvissa etäisen ja kovahkon näköinen. YSL:n koleanhopeinen puku ei yleisilmettä pehmennä, mutta tarviiko sitä aina nyt niin herttainen olla? Jääprinsessakategorian voittaja!

Aavistuksen pelottavaa, että Demi Moore näyttää niin paljon upeammalta nyt 46 -vuotiaana kuin pari-kolmikymppisenä. Tuskin ihan luomukauneutta? Eniveis hän on kyllä erinomaisen hurmaava Versacen hörsöunelmassa. Nuoremmalla ja pehmoisemmalla tyypillä mekko olisi ollut auttamatta kermaleivos, mutta Demissä riittää naista kantamaan nudet kerrostumat.

Nappivalinta nuorelta Carey Mulliganilta! Pradan puvussa on riittävästi särmää ja stailaus kokonaisuudessaan yksi gaalan mielenkiintoisimpia.

Camron Diaz onnistuu lähes aina olemaan suloinen ja cool. Oscar de la Rentan kultaluomus on tyylikkäästi oscahenkinen ja tuntuu suorastaan tribuutilta menneiden vuosikymmenien gaala-glamourille.

Muodinopiskelua Tukholmassa koskevaa postausta on toivottu pitkään ja hartaasti. Syy siihen, miksi se on viipynyt ja viipynyt on yksinkertaisesti se, että yritin olla kovin kunnianhimoinen ja selvittää eri opintojen sisäänpääsyvaatimukset, hakuajat ja kaikki muutkin detaljit kuten kunnon opintosihteeri ainakin. Itselläni on kokemusta vain muodin teorian, muotitieteen, opinnoista Tukholman yliopistossa ja sinnekin menin suoraan maisteritason koulutukseen taskussa kauppatieteen maisterin paperit Suomesta.

Tässä kuitenkin katsaus neljään keskeisimpään oppilaitokseen, joissa kaikissa voi opiskella muotia ja designia vähän eri kantilta. Tarkemmat tiedot hakuajoista ja sisäänpääsyvaatimuksista löytyy linkkien takaa.

Stockholms Tillskärarakademi tarjoaa käytännöläheistä koulutusta muotialalle haluaville ja siellä jo työskenteleville. Vaikka opetussuunnitelmassa mainitaan “design”, toimivat STA:n käyneet tietoni mukaan pääasiassa kaavoittajina ja malliompelijoina suunnittelijavetoisissa yrityksissä tai yrittäjinä. Täyspäiväisten opintojen lisäksi STA tarjoaa lyhyempiä kursseja, jotka mahdollistavat opinnot myös työssäkäyville. Kaikki koulutus on maksullista, mutta joihinkin opintoihin on mahdollista hakea lisäopintolainaa. Käsittääkseni STA on hyvin arvostettu alalla ja monet isommat firmat jatkokouluttavat työntekijöitään siellä.

Konstfack vastaa kaiketi parhaiten suomalaisten TAIKia. En ihan tarkkaan tiedä, miten tuo “University College” kääntyisi suomeksi – täällä kun ei ammattikorkeakoulu -käsitettä tunneta. Mutta eniveis Konstfack on siis korkeakoulu, jossa taiteelliset ambitiot ovat korkealla. Sisäänpääsyyn vaaditaan ylioppilastodistuksen lisäksi työnäyte. Valmistuneet ovat taiteen kandeja tai maistereita.

Tukholman yliopiston Muotitieteen laitoksella muotia voi opiskella teoreettisesta näkökulmasta. Monitieteelliset opinnot yhdistävät yhteiskuntatieteitä, historiaa, taloustiedettä, historiaa, populäärikultturia, etnologiaa etsetera. Muodin roolin ymmärtäminen yhteiskunnallisena, taloudellisena ja sosiaalisena vaikuttajana ja peilinä on keskeistä. Kokonaista tutkintoa muotitieteitä ei voi lukea, ennen kanditasoa pitää opintoja täydentää sopivilla kursseilla esim. journalistiikassa, taloustieteissä, yhteiskuntatieteissä tai käytännössä melkein missä vaan, mikä sattuu kiinnostamaan… 😀 Lisätietoja ja hakulomakkeita löytyy täältä.

Beckmans on ehkä pohjoismaiden arvostetuin muotisuunnittelijoitten kouluttaja. Vuosittain opiskelijoita otetaan vain 14 ja kilpailu paikoista on erittäin kova. Useimmilla Beckmansin opiskelijoista onkin jo takanaan varsin merkittäviä saavutuksia. Ylioppilastodistuksen lisäksi vaaditaan ruotsinkielen taitoa, perustaidot kaavoituksessa, ompelussa ja taiteissa ovat välttämättömiä ja lisäksi tulee olla tottunut tietokoneen käyttäjä. Käsittääkseni kuitenkin työnäytteet ratkaisevat sisäänpääsyn. Monet Ruotsin johtavista suunnittelijoista ovat Beckmansin kasvatteja.

Täyspäiväiset opinnot oikeuttavat opintotukeen, joka on suuruudeltaan tietääkseni suunnilleen samaa luokkaa kuin Suomessakin. Suomalaisilla opiskelijoilla on samat oikeudet täkäläiseen opintotukeen kuin ruotsalaisillakin, eli mitään erityisperusteluita tai spesiaaleja hakemuksia ei tarvitse väsätä. Porkkanana niille, jotka ovat jo aikansa opiskelleet voin kertoa, että Suomessa jo käytettyjä opintotukikuukausia ei huomioida mitenkään. Käytin omat opintotukeni viimeistä viikkoa myöten loppuun KTM opintoja suorittaessani, mutta täällä käytössä oli taas täysi potti. Lisätietoja opintotuesta täältä: CSN

Ja asiantuntevan kommentin jälkeen hippusen editointia… Elikkäs nyt näyttäisi olevan niin, että ne, jotka muuttavat Ruotsiin opintojen perässä, pysyvät Suomen opintotukijärjestelmässä. Ja että vaatisi peräti kahden vuoden oleskelun maassa, jotta opintotukikuukaudet nollaantuisivat… Minttu pyytää anteeksi harhaanjohtavaa ja ehkä turhiakin haaveita herättäneestä postauksesta. Olin asunut täällä jo kuusi vuotta ennenkuin päätin aloittaa opinnot ja kirjoitan vain omista kokemuksistani. Niin kovasti kuin haluasinkin olla ihka oikea opintosihteeri!

Lisätietoa löytyy täältä: CSN och EU-medborgare

Tavallaan ihan ihanaa, että täällä Tukholmassakin on ollut oikea talvi – lunta, pakkasta ja kivoja talvipäiviä on riittänyt ihan kuin joskus muinoin kotona Tampereella. Tyypillisin tukholmalaistalvi voi olla äärimmäisen rasittava +2 astetta ja vesisadetta. Eli sikäli en valita… Jotenkin kuitenkin tuntuu, että nyt kyllä riittää jo!

Haaveksien katselen Karkin kuvia Australiasta Brisbanesta, missä tytöt viettävät juuri nyt aikaansa…

Kunnon pitkä loma jossain auringossa ja lämpöisessä tekisi nyt tosiaankin terää… Toisaalta lyhyempikin reissu, vaikka johonkin Euroopan ihanista suurkaupungeista, olisi tosi huippua!

Inspiroiduin Euroopan kasinoista kertovasta jutusta. Voisi vaikka lähteä kiertämään Eurooppaa ja tsekkailla elämänmenoa vähän toiselta kantilta. Eikös niitä Inter Rail -kortteja myydä nykyään muillekin kuin nuorisolle? Muistan erinomaisesti parin ziljoona vuotta sitten tekemäni reilireissun ihanan vapauden tunteen. Näin vanhempana voisi ottaa iisisti ja vaikka varailla muutaman hotelliyön etukäteen.

Hmh. Tai sitten vain hoksaan asuvani yhdessä Euroopan makeimmista kaupungeista ja lähden turisteilemaan Tukholmaan!

Willz u b my valintine??

Joskus muutama vuosi sitten käytiin tyttöjengillä täkäläisessä kasinossa tutustumassa uhkapelien maailmaan. Kysymyksessä oli erityisesti naisia varten suunniteltu “Ladies Night”. Meille esiteltiin perusteellisesti kaikki erilaiset pelit ja saimme pussukan täynnä leikkipelimerkkejä, joilla saatoimme harjoitella pelaamista. Pelaaminen olikin suhteellisen hauskaa ja surutonta niin kauan, kun ei tarvinnut välittää häviämisestä. Tosin voitotkaan eivät aiheuttaneet suurensuuria riemunkiljahduksia, kun pelimerkkejä ei voinut vaihtaa rahaksi. Pikkuisen tuuletimme tietty – voittaminen on aina kivaa.

Periaatteessa olin tosi innostunut kasino-vierailustamme. Odotin hiukan James Bond -elokuvista tuttua tunnelmaa, cooleja miehiä komeissa smokeissaan ja kohtalokkaita naisia timanttikäädyt kaulassa. Valitettavasti todellisuus oli hiukan karumpi. Juuri kukaan ei ollut pukeutunut tavallista arkiasua kummemmin ja farkut olivat miehillä tavallisemmat kuin prässihousut. No, ehkä olisikin liioittelua odottaa suuren maailman loistoa tukholmalaiselta kasinolta tavallisena tiistai-iltana…

Suuressa maailmassa tilanne taitaa olla pikkuisen toinen. Casino Top10 -sivustolta bongasin hauskan jutun Hollywood julkkisten pelitavoista Las Vegasissa. Jotkut ne vaan voi hävitä 525 000 dollaria ilman, että tuntuu missään!  Koko jutun voi tsekata täältä: Raha, Rakkaus ja Alkoholi – Julkkikset Las Vegasissa.

Samassa jutussa puhutaan myös Las Vegasin pikahäistä. Yksi tuttuni päätti miehensä kanssa jättää väliin suureelliset hääjärjestelyt ja käyttää rahat Vegasin matkaan. Pikaisen vihkimisen jälkeen reissu saattoi jatkua häämatkana. Aika tyylikästä, vaikka ei tietenkään sovi kaikille ikänsä prinsessahäistä haaveilleille!

Pupulandian Jenni kirjoitteli eilen Sonia Rykielin H&M:lle suunnittelemasta neulemallistosta. Mallistosta vaikuttaa tulevan lehtimainosten ja netissä pyörivien pressikuvien perusteella todella laaja. Tyyliltään se on hyvin soniarykielmäinen – naisellinen, rento, fiksusti leikkisä, värikäs ja (tietenkin) raidallinen. Pidän erittäin paljon päämallistojenkin huokumasta elegantinhauskasta elämänfilosofiasta. Pukeutumisen ei tarvitse olla niin vakavaa ja hauskuus ei todellakaan ole yhtä kuin väsynyt I’m with the band -tyyppinen tekstiteeppari.

Osa mallistosta on makuuni liiankin värikäs – olkoonkin, että sitruunankeltainen on värinä överiherkullinen ja etenkin räätälöilymmät asut yllättävänkin täydellisesti päälinjaston kanssa synkronissa. Kuvien perusteella tulossa on kuitenkin niin monta upeaa pakko-saada -juttua, että taitaapi olla edessä aikainen herätys jonotushommiin…

Ainakin nämä jutut päätyivät ostoslistalle:

Lyhyet räätälöidyt shortsit on ihan MUST ensi kevääksi! Tykkään erittäin paljon city-shortsi-ajattelusta. Siitäkin huolimatta, että useimmat trendit, jotka on jo kerran ehtinyt elää, tökkivät aika pahasti palatessaan takaisin. Mustien minihameitten jumituskäyttäjälle lyhyet shortsit tarjoavat sopivasti vaihtelua. Sitäpaitsi muistan erinomaisen hyvin, miten vapauttavat shortsit ovat. Ei ylös kipuavaa hameenhelmaa, ei kävellessä sivuun kieppuvaa vetoketjua, ei pelkoa epäsäädyllisestä harppomisesta korkeissakaan rappusissa… etc. Aivan täydellinen vaatekappale toisin sanoen! Kuvan liivikin näyttää kivalta – toivottavasti myös livenä.

Neulemekon malli on mielestäni oikein kaunis. Sopivan väljä leikkaus ja sensuellit olkaimet kruunaavat rykiel-raitaisen asun. Aloin kuitenkin miettiä, että missäköhän tätä käyttäisin. Rannalla? Paidan kanssa cityssä? Paljon enemmän itsestäänselvältä tuntuu kiva leveä raitahuivi ja huippusöpöt raitaiset nilkkasukat. Ja ihan pakko tunnustaa, että olen totaalisen heikkona lähes joka kuvassa näkyviin rannekoruihin!!

Voisin kuvitella, että aika moni ihastuu kuvan väljiin pussilahkeisiin henkselihousuihin. Itselleni niitä en osaa ajatella, mutta housujen alla näkyvä raitaneule on ihan pakko saada metsästettyä omaan garderobiin. Aivan hillittömän söpö rusettikoristeinen venepääntie ja hihansuissa negatiiviksi muuttuva raidoitus. Pienillä jutuilla perusraitaneule muuttuu ihan uudeksi. Sitäpaitsi olen aina ollut sitä mieltä, että venepääntie pukee mallistani kroppaa.

Neuletunika suorastaan kuiskuttelee: Minttuuu, Minttuuu, minttuuuuu… Muutamakin tuon saman mallinen tunikamekko on löytynyt ja löytyy edelleen tyttöjen kanssa yhdistetyistä varastoistamme. Kaikki nukkavieruksi rakastettuina. Väljänmallinen, elegantisti polvien yläpuolelle päättyvä tunika on ehkä maailman kätevin vaatekappale. Helppo kiskoa päälle niinäkin päivinä kun tuntuu, että joku kaasupallo on tehnyt pesän vatsan seutuville, tai kun ei millään jaksa alkaa pohtia mitähän kaikkee sitä tänään mätsäis ja minkä kanssa. En mitenkään voisi vastustaa lempparivaatekappalettani rykiel-raitaisena!

Pinkki shortsijakkupuku voi kyllä oikeasti olla niitä asioita, jotka ovat paperilla parempi idea kuin oikeasti käytännössä. Jakun malli hipoo mielestäni täydellisyyttä – ainakin kuvan perusteella. Sisälläni asuva pieni salapoliisi alkoi heti miettiä, että kuvan shortsit näyttävät samoilta kuin ensimmäisen kuvan mustat shortsit. Periaatteessa tämä voisi tarkoittaa sitä, että pinkkiä jakkua olisi saatavana myös mustana. Hmmh. Tai sitten voisi heittäytyä villiksi ja leikkä vadelmavenettä ensi keväänä…

Näyttäisi siltä, että erilaisia toppeja ja raitapaitoja on tulossa Sonia Rykiel pour H&M -mallistoon todella paljon. Jotkut ovat vähän liian tyttömäisiä tai bling-bling omaan käyttööni, vaikka monet voinkin kuvitella jonkun muun garderobiin.

Kuvien tsekkaamisen jälkeen tuntuu vahvasti siltä, että tämän on pakko olla yksi H&M:n onnistuneimpia yhteistyöjuttuja. Käyttökelpoisia ja kivoja vaatteita – sopivasti pientä ekstraa H&M:n normijuttujen lisäksi. Neuleiden materiaaleista tosin ei itselläni ole vielä mitään tietoa, mutta yleesä tuokin puoli on ollut suht kohdallaan yhteistyömallistoissa.

Mitä mieltä olet – onko Sonia Rykielin H&M:lle suunnittelema neulemallisto hitti vai floppi?