• Haluan kulkea paljain säärin
• Haluan sujauttaa paljaat varpaani pikkuisiin sandaaleihin
• Haluan, että shortsit muuttuvat vakiasukseni
• Haluan, että arkimeikkini muodostuu aurinkolaseista ja värillisestä huulirasvasta
• Haluan hiusteni raidoittuvan auringossa
• Haluan loikoilla piknikillä ja kuulla, miten pääskyset kirkuvat
• Haluan käyttää ohuita selän paljastavia toppeja,

mutta tiedättekö mitä – täällä sataa rakeita!

Eikä +10 asteen lämpötilakaan juuri houkuttele sen paremmin piknikille kuin pukeutumaan shortseihinkaan.

Mutta eikös sitä niin sanota, että  torstai on toivoa täynnä?  Sovitaanko nyt niin, että toivotaan yhdessä kaikki oikein kovasti. Kollektiivista ajatuksenvoimaa ei kai voi vastustaa edes oikutteleva säiden haltija!

Kaikki kuvat: Stockholm StreetStyle

Viime lauantaiset Marimekko-kangasmuistelot jäivät vaivaamaan takaraivoon. Hoksasin, että kaipaan aikoja, jolloin vähintään puolet garderobistani oli oman äidin Marimekon kankaista toteuttamia. Lisäksi tajusin, että en taida selvitä seuraavasta lämpimästä kaudesta ilman valkoista mekkoa. Ihanin Marimekon valkoisista kankaista on ehdottomasti Muija-puuvillabatisti. Batisti on kevyttä ja herkkää, mutta pilkkupainatus kivan keittiökuosimaisen rento.

Muija-batisti (näkyy muuten tosi hyvin tuo valkoinen kangas, valkoisella painatuksella valkoisella blogipohjalla… Haha!)

Toisaalta kokovalkoinen mekko voi tuntua ajatuksena loistavalta, mutta käytännössä sitä saattaa näyttää enemmän rippilapsi-wanna-beeltä kuin kesänkepeältä kaupunkikissalta. Tyyli-inspiraatiota ja päätöstukea etsiessäni päädyin (jälleen kerran) Stockholm Streetstylen sivuille…

 Mikään oikeastaan noista kuvista ei vastaa tismalleen mielikuvaa, jonka olen mekosta saanut päähäni. Ajattelin, että malli voisi olla lähempänä 50-luvun kotirouvamekkoa (vähän ehkä tähän tyyliin, mutta kokonaan valkoisena…) kuin tyttömäistä kesäunelmaa. Kuvien stailaus on sen sijaan just kohdallaan!

Valkoinen mekko yhdistettynä nahkatakkiin, farkkurotsiin, cowboy-bootseihin, kuluneeseen ruskeaan ja nudeen tai kirkkaisiin ja raikkaisiin väreihin toimii aivan täydellisesti. Ehkä sittenkin tarvitsee miettiä vielä oman tulevan Muija-kankaisen mekkoni mallia… Fiftarimekko cowboy-bootsien kanssa voi olla vähän too much – eikä Mintusta taida vieläkään olla kulkemaan päästä varpaisiin yltiö-chicissä outfitissa.

Ruotsalaisista ja varsinkin tukholmalaisista sanotaan, että ne (me?) pukeutuu trendikkäästi, mutta hyvin keskenään samankaltaisesti. Bongailin Aussome You -tapahtumassa muutamia hienoja asuja ja kyllähän niissä tiettyjä samankaltaisia teemoja on havaittavissa. Keltanen väri, pitkät helmat, musta sifonki, shortsit ja karamellivärien ykkönen, herttainen pinkki, toistuvat outfitista toiseen.

Ruskeat hot-pantsit, farkkupaita ja komeat puuhelmet – toimivan ja kivan näköinen kokonaisuus. Tykkään myös siitä, miten yleensä niin vaikea ja ärsyttävä kapistus kuin sateenvarjo matsaa kokonaisuuteen aivan saumattomasti.

Superherkullinen pinkki välikausitakki. Huulipuna on takin kanssa täydellisesti samaa sävyä ja hiusten kaunis punainen sopii kuin nakutettu.

Pitkät helmat, romanttinen paita ja biker-rotsi. Johtuukohan se noista markkeeratuista kulmakarvoista, kun asusta tulee jostain syystä hyvin kasarimaiset fiilikset, vaikka mikään vaate ei ole erityisen 80-lukuinen?

Illan dj:n asu. Mekko on kauniisti liukuvärjätty. Ylhäältä kirkkaan sitruunankeltainen ja alhaalta lämpimän appelsiininkeltainen puku on saanut näyttävän keltaisen kaulakorun kaverikseen.

Lisää pitkiä helmoja ja huikeat pinkit kiharat!

Pitkät sifonkihelmat on käyttökelpoiset, kun alle pukee shortsit tai lyhyen hameen. Monivärilurex-toppi rimmaa hienosti punaisten kutrien kanssa.

Keltaiset shortsit ja toppi tai sitten kenties jopa jumpsuit – enpäs huomannut kysyä – ja toiseen korvaan pujotettu superpitkä höyhenkorvis toimivat mielestäni ihan timantisti yhdessä. Tässäkin muuten vähän punertavat hiukset… Tarkoittaako tämä, että tukholmattaret ovat siirtymässä pois tavaramerkikseen muodostuneista pitkistä hunajanvaaleista kutreista??

Tapahtuman osallistujat saivat mukaansa muistoksi hauskoja Aussome You -rintamerkkejä.

Tosi kiva idea! Harmi vaan, että ei tajuttu Karkin ja Peetun kanssa, mihin tarkoitukseen kuvia otettiin. Oltais ilman muuta seisty vähän enemmän lähekkäin niin badgesta olisi tullut paljon hienompi. No, eipä noita nyt varmasti tule ikinä oikeasti käytettyä – ja muistona toimii vähän keskinkertaisempikin kuva ihan mainiosti.

Tämän aamun Metro-lehdessä sanottiin, että nyt on tyypillinen huhtikuun sää. Välillä on varsinainen räntärytäkkä – niinkuin esim. viime lauantaina, välillä aurinko pilkistelee ja ilmakin vähän lämpenee. Aamulla on melkein pakkasasteita ja tuuli kirpistelee poskia.

Olkoon sitten tyypillistä ja ihan normaalia – minulle riittää jo!!

Haluan tuntea lämpimän kevättuulen paljailla säärillä, kulkea sandaaleissa sukkien kanssa tai ilman, jättää kotiin paksun talvitakin, siristellä silmiäni kullanhohtoisessa ilta-auringossa. Haluan pukea nuden värisen pitsitoppini kukkahelmojen kanssa. Haluan kunnon kevään!!!

 Kaikki kevätkaihoa lietsovat kuvat: Stockholm Street Style

Juuri nyt tuntuu tarpeellisemmalta kuin pitkään aikaan saada vähän päivitystä ja ajankohtaisuutta kevätgarderobiin. Vastustan ajatusta vain yhtä sesonkia tai käyttöaikaa hankituista vaatteista – kaiken, mitä ostan, pitää kestää käytössä mahdollisimman pitkään ja toimia myös kaapista löytyvien vanhojen vetimien kanssa. Jotain uutta on kuitenkin aina kiva hankkia ja etenkin näin sesongin vaihtuessa päässä risteilee toivelistoja kaikista jutuista, joita tunnen tarvitsevani. Olen erittäin surkea heräteostosten tekijä ja siksi onkin shoppailumoodin iskiessä hyvä, että olen etukäteen miettinyt, mitä oikeasti tarvitsen.

Yksi tämän kevään ykköshankinnoista on vaalea jakku.

 Kokovalkoisia jakkuhousupukuja on näkynyt eri valmistajilla jo viime keväänä. En ole ihan vakuuttunut, osaisinko käyttää valkoisia liehuhousuja, mutta kapeat chinot voisivat kyllä toimia. Tykkään erityisesti kuvan jakun kevyesti kaulalle nousevista kauluksista. Tosin tuo taitaa olla ihan tavallinen smokki-bleiseri, jonka kaulukset on nostettu ylös. Mutta näinhän ne inspiraatiokuvat yleensä toimivat. En itseasiassa halua kuvan asukokonaisuutta, mutta löydän yksityiskohdan, joka miellyttää ja jonka haluaisin toteuttaa omassa pukeutumisessani vähän toisella tavalla.

 Tässäkään kuvassa jakku ei ehkä ole juuri etsimäni kaltainen, mutta inspiroiduin kovasti tuosta punaisen, pinkin, nuden ja valkoisen yhdistelmästä. Tällä tavoin ajattelin itsekin yhdistää vaalean jakun: tasapainottamaan ja rauhottamaan väreissä hehkuvaa asukokonaisuutta.

Tsekkailin netistä myös kivoja budjettivaihtoehtoja vaalealle jakulle. Ihan vitivalkoista en halua, vaikka kuvissa se kieltämättä näyttää hyvältä. Jotenkin tuntuu, että vitivalkoinen on hyvin vaativa väri – ja murretut luun-, helmen- ja hiekanvaaleat olisivat käyttöiältään ajattomampia.

Ihan täydellistä mallia en surffailureissullani löytänyt. Nämä kaksi on H&M:ltä. Vasemmanpuoleisessa on mielestäni kaunis luonnonvalkoinen sävy, mutta yksinappinen malli ei oikein tunnu omalta. Oikeanpuoleinen vaikuttaa kivalta ja ryhdikkäältä, tykkään myös mallista kovasti, mutta sävy saisi olla ehkä vielä aavistuksen vaaleampi. 

Zara on osoittanut olevansa melkoisen taitava pikkutakkien tekijä. Nämä kaksi ovat malliston ykkössuosikit, vaikka ovatkin molemmat tuota yksinappista mallia. Varsinkin tuo vasemmanpuoleinen voisi olla hyvin lähellä täydellistä, varsinkin värinsä puolesta ja kaulusten malli on myös hyvin kaunis.

Onneksi nyt on vähän ajatustyötä tehty, niin voi sitten seuraavalla shoppailukierroksella hyvillä mielin hankkia juuri sen täydellisen jakun, kun se eteen osuu. (Luottavaisin mielin sanoo hän… :D)

 
Inspiraatio: Stockholm StreetStyle muut kuvat Zara ja H&M

Ollaan juuri pinkaisemassa Peetun kanssa kaupungille vähän tsiigailemaan kangaskauppojen tarjontaa. Pitäisi nimittäin alkaa pikkuhiljaa toteuttaa unelmien ylioppilasmekkoa.

Ruotsalaisten perinteitten mukaan tytöt pukeutuvat lakkiaisissa valkoiseen. Peetun suunnitelmissa on lähes kokovalkoinen mekko, jossa on vähän harmaata ja lyyran taivaansinistä. Ruotsalaisten ylppäriperinteet ovat aika paljon samanlaiset kuin Suomessakin, mutta erojakin on. Lisää juttua ruotsalaisten lakkiaisperinteistä voi lukea täältä: Lakkiaiset ruotsalaiseen tapaan.

Peetun lakki on mielestäni tosi hieno! Kaikki nuo kultanauhat ja kirjailut saa itse valita. Peetu halusi kauniin nahkalippaisen lakin, jonka lyyra on kullattu ja kivi aito Swarovski-kristalli. Hintaero muovilippaiseen ja muovilyyraiseen versioon ei kuitenkaan ollut suurensuuri.

Mekkoinspiraation lähteenä on Miu Miun kevät/kesä 2008 -malliston kauniit mekot.

Minttu saa kunnian toteuttaa unelmien ylppärimekon. Ihan yhtä lyhyt kuin esikuvanssa luomuksesta tuskin tulee, mutta samaa henkeä tavoitellaan. Kaulukset jäänevät myös pois, vaikka olisivatkin just nyt tosi kuumintahottia.

Toivotaan nyt vaan, että oikeanlainen kangas löytyy ilman suurempaa tuskaa…