Paperilla monet asiat ovat niin helppoja. Sitä katselee päiviä kalenterissa, selaa viikkoja ja merkkailee treenejä, suunnittelee ruokavalioita. Kunnianhimoisesti tuumaa, että eihän tuo ole temppu eikä mikään – viikot sujahtavat ohi muutenkin niin vauhdilla. Kohta on pääsiäinen, kesä ja aika ottaa ne kaikki ihanat pieneksi jääneet vaatteet takaisin käyttöön.
Käytännössä homma sujuu aika harvoin ihan niin. Etenkin, jos sattuu olemaan kaltaiseni – toisaalta malttamaton, toisaalta aivan onneton itsekurin pitäjä.
Tässä siis jatkokertomusta Indiedaysin ja Nutrilettin kampanjan yhteydessä aloittamaani painonpudotuksen pikastarttiin.

Kuva: Nutrilett töissä, kotona ja reissussa. Aluksi tein pirtelöt toimistolla ikivanhassa Tupperi-sheikkerissä, mutta sitten sain Karkilta huomattavasti sporttisemman shokkipinkin version. Nyt hävettää huomattavasti vähemmän! Haha! Smoothiet on ihania ja täyttäviä illalla treenin jälkeen ja patukat älyttömän käteviä reissussa.
Aloitin todella kovalla tsempillä ja päättäväisin mielin. Ja kaikille, jotka suunnittelevat samantapaista pikastarttia suosittelen samaa. Kannattaa miettiä omia odotuksiaan – ja pyrkiä olemaan realistinen. Itse esimerkiksi tiesin jo aloittaessani, että kaksi Saksassa vietettyä koulutuspäivää tulevat olemaan paussi kuurista. Jos olisin yltiöpäisesti suunnitellut vetäväni Nutrilettia myös siellä, olisin todennäköisesti vain “sortunut” ja itseensä pettyneenä takaisin ruotuun palaaminen on aina hankalampaa kuin harkitun breikin jälkeen.
VLCD-dietillä tuloksia on realistisesti odotettavissa varsin nopeasti. Silti kannattaa muistaa, että kolmen päivän jälkeen ei varmastikaan vielä ole järkevää sovittaa sitä kaksi kokoa sitten pieneksi jäänyttä tavoitehametta. (Note to self). Itse pidin itseäni niin älyttömän reippaana neljän päivän nutrilettailun jälkeen, että olin aivan hämmästynyt, kun farkut eivät solahtaneetkaan päälle tuosta noin vain.
Ehdin olla kuusi päivää Nutrileteilla ennen Saksan reissuani. Koko alkuaika sujui varsin hyvin; kaikki erilaiset ateriankorvikkeet antavat yllättävänkin kylläisen olon. Toisen päivän iltana, kun kävin treenaamassa, tunsin pientä huimausta ja pyörryttävää oloa hetken, mutta se meni nopeasti ohi. Muina päivinä en huomannut vastaavaa, vaikka kävin jumpassa ihan normaaliin tahtiin. Vaikeinta taisi olla haistella työkavereiden lounasruokien tuoksuja.
Olin ajatellut, että Saksan poikkeuspäivien aikanakin koitan pitää jotain rotia sen kanssa, mitä laitan suuhuni. Voin kertoa, että se onnistui ns. aika hyvin. En syönyt kaikkia lautaselleni annosteltuja juustoperunagratiineja ja schnitzelistäkin vain puolet, mutta kun ohjelmassa oli yhteistä ruuanlaittoa pitkin päivää, en voi todellakaan väittää viettäneeni mitään keventelijän koulutuspäiviä. Saksalaiset kyllä osaavat leivonnaisensa! (Mistä tuli mieleen, että teimme aivan mielettömän ihanaa omenapaistos/-kakkua ja sain siihen ohjeenkin. Sitä on pakko testata – ja laittaa ohje teillekin – heti, kun se sinipallollinen jakkupuku mahtuu taas päälle).

Saksan reissun jälkeen tuntui täysin siltä, että olen taas takaisin lähtökuopassa – tai (rasva)kukkulalla ehkä paremminkin. Lisäksi havaitsin takaisin ruotuun palaamisen yllättävän hankalaksi. Ensin sitä oli matkustuksesta vähän rähjääntynyt ja väsynyt. Sitten töissä iski keskivaikea stressimomentti, jota kompensoi kyllä mukavasti se, että Peetu oli pikavisiitillä viikonloppuna, mutta kaikki tämä tuntui vaativan jotain Nutrilettia tukevampaa syötävää ja vähän viiniäkin. Useimmat ateriat onnistuin kuitenkin korvaamaan Nutrilettilla – eli mistään aivan totaalisesta täysrepsahduksesta ei voi puhua.
Nutrilett-kampiksessa mukana oleva kollega on toteuttanut “osanutrausta” (kantsii lukea muutenkin tuo postaus, huomaan olevani varsinainen aloittelija tällä alueella…). Silloin tarkoitus on korvata osa aterioista Nutrilettilla ja osan aikaa syödään normaalisti, mutta kevyesti. Tavoittelen periaatteessa kaikessa elämässäni kultaista keskitietä, ääripäitä karttava svenneläinen lagom-ajattelu on mielestäni just hyvä. Kuitenkin vain joidenkin aterioiden korvaaminen Nutrilettilla ja muuten ns. “normaalisti” syöminen kuullostaa tosi hankalalta. Sen toteuttaminen onnistuneesti vaatii selkeästi huomattavasti parempaa itsekuria kuin mitä itselläni on. Siksi viikonloppunakin, vaikka pääasiassa korvasin ateriat Nutrilettilla, ne toiset taisivat kyllä sitten kompensoida senkin edestä.
Maanantaina palasin kunnolla takaisin ruotuun – ja nyt on menossa kolmas täysnutrauspäivä.

Kuva: Tältä näyttää kaappini ylähylly toimistolla. Aamupala, lounas ja iltapäivän välipala käden ulottuvilla vähentää kiusauksiin sortumista. Kuten myös aavistuksen myöhässä saapuminen niihin aamupalavereihin, joissa on tarjolla aamiaisbuffet… 
Normaalistikin käytännössä aina arkiaamuisin syön aamiaisen vasta toimistolla. Nykyisin se on mansikan, vaniljan tai suklaan makuinen Nutrilett-pirtelö. Lounaaksi syön Nutrilett vihannes- tai kanakeiton ja juuri ennen töistä lähtöä vielä toisen makean pirtelön. Jos olen menossa treenaamaan, nappaan mukaani valmiin smoothien – joko tavallisen tai erityisen proteiinipitoisen. Sellaisina iltoina, kun en treenaa, syön heti kotiin tultuani toisen suolaisen keiton ja viimeisenä ennen nukkumaanmenoa yhden makean smoothien. Treeni-iltoina juon tosiaan hiukan enemmän energiaa sisältävän smoothien joko heti treenin jälkeen tai matkalla kotiin – joskus vasta kotona ja suolaisen keiton vasta sitten vähän myöhemmin illalla.
Erilaiset Nutrilett-patukat (niitä on kaikelaisia proteiinipatukoita ja tavallisia ateriankorvikkeita etc. Kaikki tuotteet voi tsekata täältä) on tosi käteviä ottaa mukaan ja niitä on helppo syödä diskreetisti. Toimistolla olen kertonut kaikille, joita yhtään kiinnostaa, että olen pulverikuurilla, mutta muuten en ehkä ole niin kiinnostunut keräämään huomiota ateriavalinnoillani. Lisäksi patukat on aivan älyttömän hyviä, joten niiden naposteleminen tuntuu melkein huijaukselta!
Se kyllä täytyy patukoista sanoa, että ne kannattaa pureskella tooodella hitaasti, sillä niistä tulee nopeammin täyteen kuin uskoisikaan. Patukat ovat niin täyttä tavaraa, että pitää myös muistaa juoda ihan tolkuton määrä vettä, ettei järjestelmä ala jumittaa. Ja tuosta edellä mainitusta syystä en suosittele kuin maksimissaan yhden aterian korvaamista patukalla/päivä. (Jos siis on yhtään taipumusta käyttöjärjestelmän hitauteen, kuten allekirjoittaneella. (Sorry, jos tämä oli too much information!))
Hyvältä maistuu kaikki muutkin Nutrilettit. Siis olosuhteet huomioiden tietenkin. Jos odottaa, että suklaan makuinen pirtelö maistuu samalta kuin Hesestä ostettu, pettyy varmasti. Mutta tosiaan, oletusarvon mukaisissa rajoissa kaikki Nutrilett-tuotteet ovat mielestäni yllättävänkin maukkaita, keitot suorastaan hyviä.

 
No mutta miten ne tulokset sitten?
Olin jo miettinyt etukäteen, että kirjoitan suunnilleen tämän, mitä tässä nyt olen kirjoittanut, ja sitten pahoittelen, että mitään varsinaisia tuloksia ei ole, mutta olo on mainio ja blaa, blaa. Niinkuin kerroin, meillä ei ole vaakaa, enkä ole (valitettavasti) kerinnyt tällä viikolla vielä jumppaankaan, että olisin voinut punnita itseni SATSissa. Päätin kuitenkin mitata vyötärön ympärykseni juuri ennenkuin aloin kirjoittamaan tätä juttua. Ja en TODELLA ollut uskoa silmiäni:
VYÖTÄRÖLTÄ ON KADONNUT 5 cm!!
Osa on nestettä – tietenkin – ja osa alkumittaustuloksesta vain joulun ja uuden vuoden jälkeistä turvotusta, mutta silti. 5 cm on mielestäni aika hemmetin paljon! Etenkin, kun olin varautunut, että kaiken tämän minttuilun jälkeen mitään erityisiä tuloksia ei olisi raportoitavissa.
Eli tästä on todella hyvä jatkaa eteenpäin!
Seuraava raportti tulee vähän reilun viikon päästä. Siihenkin liittyy tietty haaste: Tukholman muotiviikko alkaa ensi maanantaina. Muotiviikon aikaiset epäsäännölliset ja ei-ohjelmoidut ruoka-ajat johtaa helposti epäterveellisiin pikaruoka-aterioihin ja silloin tällöin kohdalle osuva kuohuvien tarjoilu asettaa omanlaisensa haasteet. Uskon kuitenkin, että tästäkin selvitään hienosti realistisen suunnittelun avulla.

Kaurapuuro on yksi niistä asioista, jotka jakaa ihmiset kahteen leiriin: toiset rakastaa vilpittömästi ja toiset eivät voi sietää. Itse kuulun puurofaneihin ja siksi onkin tosi hauskaa, että pääsin mukaan Indiedaysin ja Elovenan kampanjaan, jossa on tarkoitus kertoa omista puurokokemuksista ja ennenkaikkea kehitellä uusia, herkullisia puuroreseptejä.

Olen aika varma, että ne, jotka eivät tykkää puurosta, ovat joutuneet – suorastaan ehkä jopa pakotettu – syömään sitä lapsena ja siitä sitten juontuu vastemielisyys. Itse en muista, että meillä olisi koskaan syöty kaurapuuroa, kun olin pieni. Varmasti sitä jossain tarjottiin, mutta varsinaisesti muistan, kun liityin partioon ja siellä oli aina reissuilla aamulla kunnon puuroa. Ai että se oli minusta hyvää – ja ai että monet pitivät minua omituisena mieltymykseni kanssa! Sama toistui myöhemmin riparilla, missä kaikki coolit söivät leipää aamiaiseksi, mutta minä olin tyytyväinen kaurapuuroni kanssa.
Siitä lähtien kaurapuuro on ollut olennainen osa ruokavaliotani. Eikä tosiaankaan pelkästään, koska se on terveellistä, ravitsevaa ja edullista – vaan siksi, että tykkään siitä niin paljon! Kyllä edelleenkin jotkut toimistolla katsovat hiukan ihmetellen, kun vedän tuhdin lautasellisen puuroa lounaaksi.
Ihan peruspuuron lisäksi käytän kaurahiutaleita paljon erilaisten aamiaisten, välipalojen ja smoothieiden valmistuksessa. Tässä herkkuaamiaiseni, maustamattomaan jogurttiin tehty tuorepuuro, joka on ollut nyt viimeaikojen lempparini.

RISE & SHINE
Ainekset:

• 1 ½ dl maustamatonta jogurttia
• 1 dl vadelmilla maustettuja Elovena pikapuurohiutaleita
• 1 dl pakastemustikoita
• 1 rkl pellavansiemeniä
• 1 rkl chia-siemeniä

Valmistus:
Sekoita ainekset ja anna mehustua. Joskus teen tämän valmiiksi jo illalla jääkaappiin, mutta pikapuurohiutaleet on siitä hyviä, että ne turpoavat varsin nopeasti – eli aamullakin kyllä ehtii.

Oletko puurofani tai haluaisitko tulla sellaiseksi? Täältä löytyy lisää kivoja reseptejä ja samalla voit osallistua lukijakilpailuun, jossa omaa suosikkireseptiään kommentoimalla voi voittaa runsaan tuotepaketin sekä Iittalan Elovena-aiheisen mukin.
Lukijakilpailu ja lisää puuroreseptejä löytyy siis kampanjasivulta – eli täältä!

Muistatteko vielä, kun ennen joulua kerroin, että olin päässyt mukaan Indiedaysin ja Swiss Whiteningin kampanjaan ja sen myötä testailemaan kotona itse tehtävää hampaidenvalkaisua? No, tässä nyt joka tapauksessa omat käyttökokemukseni ja kuvatodisteet lopputuloksesta.
Täällä on ollut koko viikonlopun ihan älytön lumimyräkkä eikä päivä ole valjennut käytännössä ollenkaan. Siitä syystä kuvat eivät ehkä näytä niin luotettavilta kuin haluaisin, mutta ihan tähän alkuun voin sanoa, että olen todella tyytyväinen lopputulokseen! Perhe kommentoi heti ensimmäisen valkaisukerran jälkeen, että tulos oli selkeästi silminnähtävissä.

Swiss Whitening -paketissa on kolme hammasmuottia (yksi varalle), joista muokataan kuumaan veteen kastamalla juuri tismalleen itselle sopivat. Muokkaaminen oli yllättävän helppoa ja muoteista tuli todella hyvät.
Valkaisuaine on pakattu kätevästi ruiskuun, josta sitä on helppo annostella muottiin. Ruiskussa on kaksi eri päätä: toisella nokka sulkeutuu tiiviisti ja toinen, pidempi, on annostelua varten. Päät kiinnittyvät nokkaan kiertämällä. On todella hyvä, että ruiskun saa suljettua tiukasti, sillä valkaisuaine säilyy vuoden käyttökelpoisena – eli ylläpitohoitoja voi tehdä halutessaan monta kertaa. Valkaisuainetta on niin runsaasti, että se varmasti riittää koko vuodeksi.

Se täytyy tunnustaa, että hiukan kyllä ennen ensimmäistä valkaisukertaa jännitti. Olin kyllä kuullut ja lukenut blogeista tyytyväisiä käyttökokemuksia juuri Swiss Whitening -valkaisusta, mutta olen onnistunut polttamaan hiukseni pilalle täysin turvallisella kotikäyttöön tarkoitetulla hiustenvaalennusaineellakin, joten lievä arkuus on ihan tervettä kai. Pari vuotta sitten kävin laservalkaisemassa hampaani ja se oli niin tuskallinen kokemus, että en kyllä ikinä halua kokea moista uudelleen. Silloin ikeneni olivat niin kipeät toista viikkoa valkaisun jälkeen, että tuskin sain hampaani pestyä.
Ensimmäisellä käyttökerralla annostelin valkaisuainetta muotteihin varsin säästeliäästi. Pelkoni oli kuitenkin täysin turhia. Swiss Whitening -valkaisuaine ei tunnu juuri miltään käytön aikana – ehkä ihan minipientä kuumotusta on havaittavissa, mutta ei muuta. Muotit istuvat napakasti paikallaan ja suurin haitta on se, että sen 50 minuutin aikana, minkä käsittely kestää, ei voi oikein puhua.
Ennen käsittelyä hampaat harjataan tavalliseen tapaan. 50 min jälkeen muotit otetaan pois ja itse olen vain purskutellut miedosti hammastahnalle maistuvan valkaisuaineen pois. Toimitus ei toisin sanoen ole millään lailla vaivalloinen tai vie älyttömästi aikaa.

Tässä on jo aikaisemmin julkaisemani “ennen” kuva lähtötilanteesta ja tänään otettu “jälkeen” kuva itseäni kovasti ilahduttavasta valkaisutuloksesta. Miten hurjasti paljon freesimmältä sitä näyttääkään, kun hampaat ovat valkoiset! “Jälkeen” kuvassa kasvoillani on meikkivoidetta – ja siksi ihokin näyttää vaaleammalta – mutta kaulan ihon sävyjä vertailemalla näkee selvästi, että molemmissa kuvissa on sama valoisuusaste ja suunnilleen sama sävy. Aika huikea ero vain muutaman päivän valkaisukäsittelyn jälkeen!
Kiinnostaisiko testata tehokasta, turvallista ja riittoisaa Swiss Whitening -hampaidenvalkaisua? Nyt on siihen aivan loistava tilaisuus, sillä koodilla Go4itvol2 saa 10 euroa alennusta valkaisupaketista täältä: Paras hamapidenvalkaisu – helppo käyttö kotona. Tuotteen normaalihinta on 149 euroa, mutta nyt se on huipputarjouksessa 59 euroa. Koodilla saa siis vielä 10 euroa hinnasta pois eli hintaa jää vain 49 euroa – todella huippuhyvä kokeilutarjous!

Karkki on valitellut vilustumisen oireita muutaman päivän ajan. Eilen peruutettiin yhteiseksi suunniteltu jumppa, mutta täksi päiväksi halusin treenikaveria. Oli siis otettava tehokkaimmat mahdolliset keinot käyttöön. Varsinaisesti Karkki ei siis ole ollut kipeä, mutta on valitellut vähän kurkkukipua ja tuntenut olonsa väsyneeksi. Ketään oikeasti sairasta en toki kanssani Pumppiin pakottaisi.
Sain joululahjaksi aivan ihanan smoothie-kirjan, jossa on houkuttelevien reseptien lisäksi myös kerrottu monelaista kiinnostavaa faktaa eri ainesosista. Sen perusteella valkkasin meidän tämän päivän juomaan kaikkein tehokkaimmin flunssankarkoitukseen sopivat ainekset.

• Viherkaali sisältää runsaasti omega-3:sta, minkä ansiosta se auttaa taistelemaan kropan tulehduksia vastaan. Lisäksi viherkaali sisältää enemmän kalsiumia kuin maito, mikä sinänsä ei auta flunssaa vastaan, mutta on muuten hyvä asia!
• Persilja poistaa tehokkaasti epäpuhtauksia ja vahvistaa siten vastustuskykyä.
• Sitruuna sisältää C-vitamiinia – flunssankarkoitusvitamiinia numero yksi – ja lisäksi se antaa smoothielle kaivattua raikkautta.
• Avocado on ensisijaisesti hyvää ja tekee smoothiesta ihanan pehmoista. Lisäksi se sisältää paljon hyviä kasvirasvoja.
• Inkivääri on vanha tunnettu flunssalääke, jolla on tulehduksia tehokkaasti parantava ja vastustuskykyä tukeva vaikutus.

FLUNSSANKARKOITUS-SMOOTHIE
Ainekset (2 annosta):

• 1/2 pakastepussillinen viherkaalia
• 1 kypsä avocado
• 1 nippu lehtipersiljaa (tavallinenkin käy)
• 1 sitruuna
• peukalon kokoinen pätkä inkivääriä

Valmistus:
Laita viherkaalit jäisinä blenderiin (antaa ihanaa viileyttä smoothielle), revi mukaan persiljat ja lisää myös puristettu sitruunan mehu ja avocado. Kuori inkivääri ja pilko mukaan. Lisää haluamasi määrä vettä (itse laitoin n. 2 dl ja smoothiesta tuli aika paksua) ja huruttele tasaiseksi. Huom. viherkaali voi olla vähän tikkuista, joten anna smoothien pyöriä rauhassa tarpeeksi kauan.
Nauti!

 
Lopputulos on herkullisen kirkkaanvihreä ja niin hyvää, että Karkkikin äityi oikein erikseen kehumaan. Ohjeella tulee kaksi annosta, mutta jos kerralla menee vain yksi, toinen säilyy kyllä jääkaapissa 1 – 2 päivää.
Tuskin nyt ihan pelkästään smoothien ansiota, mutta pääsimme jumppaan, eikä tytär ole enää valitellut oloaan. Itse sain smoothien myötä pienen breikin Nutrilett-kuuriini, joka on kyllä sujunut ihan mukavasti, mutta pelkästään makeasta koostuva ruokavalio alkaa kieltämättä käydä pidemmän päälle hiukan yksitoikkoiseksi.

Nyt seuraa juttua aiheesta, josta en tietoisesti ole kirjoittanut milloinkaan blogin historian aikana, nimittäin painon pudottamisesta, laihduttamisesta. Olen mukana Indiedaysin ja Nutrilettin kampanjassa – ja nyt aion kertoa miksi.
Olen aina ollut ns. pehmeä. Painoni on vaihdellut jonkin verran, mutta pääosan aikuisikääni se on pysytellyt siinä 60 molemmin puolin. Todella hoikka en ole ollut kuin kerran elämässäni. Avioeron jälkeen meni noin 9 kk, jolloin olo oli niin järkyttävä, että en kertakaikkiaan pystynyt nielemään mitään kiinteää, enkä kyllä kaikelta vatsakivultani tuntenut nälkääkään. Blogikuvissa näytin tosi hyvältä, mutta ikinä en ole voinut yhtä huonosti. Blogihistoriasta voi keväästä 2009 eteenpäin katsoa, jos kiinnostaa – itse en niitä kuvia halua tänne linkata.
Jossain vaiheessa ruoka alkoi taas maistua hyvältä ja painokin normalisoitua sen myötä. Ja sanon todella normalisoitua, sillä yhtä vähän kuin tunnen oloni kotoisaksi lyhyissä hiuksissa, olen oma itseni hyvin hoikkana. Minäkuvani on hiukan pehmeän pyöreä, naisellisen kurvikas, enkä missään tapauksessa halua palata kuikelomittoihini, vaikka siltä ajalta onkin muutama ihana vaate jäljellä vaatekaapissa.

Ongelma on se, että painoni noustua kymmenisen kiloa, jolloin olin mielestäni omassa ihannepainossani siinä 60 kg:n korvilla, nousu ei tasaantunutkaan. Hitaasti, mutta varmasti olen kerryttänyt elämäniloa ympärilleni niin paljon, että en voi enää sivuuttaa asiaa olankohautuksella.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kukin saa olla juuri niin pyöreä tai hoikka kuin itsestä tuntuu hyvältä. Yhteen – hoikkaan – muottiin sovittautuminen on mielestäni todella epäkiinnostavaa. Tiedän luonnostaan hyvin laihojen ihmisten kokevan kiusaamista, väheksymistä ja saavan ikäviä kommentteja lähes yhtä paljon kuin luonnostaan pyöreiden. Mielestäni se on todella väärin ja kaikkien tulisi saada olla ihan rauhassa juuri sen kokoisia ja muotoisia kuin ovat – ilman että ulkomaailmalla on mitään syytä olla siitä mitään mieltä.
Haluan sanoa tuon edellisen siksi, koska syy, miksi hain mukaan Indiedaysin ja Nutrilettin kampanjaan ei todellakaan ollut se, että kokisin ulkonäössäni olevan jotain vikaa. Tai ainakaan se vika ei ole se, että olisin omasta mielestäni liian pyöreä. Kiloja on kertynyt, kyllä, mutta tykkään edelleenkin peilikuvastani, enkä ulkönäön vuoksi pidä tarpeellisena dietin aloittamista.

Isäni kuoli vain 61-vuotiaana sydänkohtaukseen. Hän oli ylipainoinen ja kärsinyt noin kymmenen vuotta kakkostyypin diabeteksestä, mikä kaiketi oli yksi suuri syy sydänkohtaukseenkin.
Sanotaan, että omena-vartalonmuoto ja painon kertyminen vyötärölle ja keskivartaloon, on kaikkein vaarallisin lihavuuden muoto. Naisilla vyötärönympäryksen pitäisi mieluiten olla alle 80 cm ja yli 88 cm ympärysmitta on jo merkki terveydelle vaarallisesta pyöreydestä. Check, check ja check.
Olen nimenomaan sitä tyyppiä, jolle paino kertyy ensimmäisenä vatsaan ja vyötärölle. Vaikka miten olisin sitä mieltä, että en halua alistua mihinkään naisia kahlehtivaan ulkonäkökeskeiseen hoikkuuden ihannointiin ja ulkoa saneltuun malliin, en voi kuitenkaan sulkea silmiäni siltä tosiasialta, että ruumiinrakenteeni ja perintötekijät huomioon ottaen, nyt on todella korkea aika sulattaa muutama sentti vyötäröltä. Haluan pysyä terveenä ja juuri tällä hetkellä se vaatii hoikistumista.

En fanita mitään ihmedieettejä tai joitakin ruoka-aineita hyljeksiviä ruokavalioita. Terveellinen, hyvä, kasvispainotteinen, vähän käsitelty, lisäaineeton ja kuitupitoinen ruoka on mielestäni hyvinvoinnin kannalta paras. Ja laihdutusvinkeistä ainoa toimiva on: syö vähemmän kuin kulutat. Silloin paino putoaa, mutta joskus joutuu sietämään myös nälän tunnetta. Miksi sitten lähdin mukaan kampanjaan, jossa on tarkoitus syödä kahden viikon ajan Nutrilett-laihdutusvalmisteita?
Ongelmani on ollut se, että syön 80 % ajasta terveellisesti ja suhteellisen kevyesti – niin, että painoni pysyy tasaisena. Sitten tulee juhlaviikonloppu, lomamatka, joulu, pääsiäinen, juhannus, synttärit. Parin-kolmen päivän ajan, lomilla jopa viikon ja ylitsekin, saan energiaa enemmän kuin tarvitsen. Hurvittelun jälkeen palaan taas normaaliin ruokavaliooni, mutta painonnousu on jo tapahtunut, eikä paluu normaaliin riitä palauttamaan vyötäröä takaisin samoihin mittoihin. Pieni rappunen kerrallaan paino nousee, vaikka suurimman osan ajasta syönkin ns. hyvin.
Olen yrittänyt kevennyspäiviä ja pieniä nyt-kyllä-otan-itseäni-niskasta-kiinni-periodeja. Ainoa tulos on ollut, että painon nousu on pysähtynyt, mutta mitään mitattavissa olevaa pudotusta ei ole tapahtunut.

Nyt en voi enää siirtää dietin aloittamista pidemmälle. Ajattelin, että olisi mainio startti pidemmälle kevennysperiodille, kun heti alkuun saisi selkeitä – ja ainakin itselle näkyviä tuloksia. Siitä olisi sitten mukava jatkaa kohti terveempää olomuotoa omin konstein.
Nutrilett on testattu ja käsittääkseni myös monissa sairaaloissa käytetty valmiste, joten sen kanssa tiukan alkupuristuksen läpivieminen tuntuu turvalliselta. Ateriakorvikkeista saa kaikki tarpeelliset vitamiinit ja hivenaineet, mutta vain tosi vähän energiaa. Nälän tunteilta ei varmasti voi välttyä, mutta silloin voi ainakin rauhoitella itseään, että kroppa saa kaiken tarvitsemansa. Korvien välillä vain on hiukan hankalaa.
Tavoitteena on tosiaan kahden viikon tiukka puristus. Tosin ensi viikon alussa olen menossa kahden päivän koulutukseen Saksaan ja tiedän jo nyt, että siihen liittyy yhdessä valmistettuja ja nautittuja aterioita – eli silloin pidän pienen breikin kuuristani. Muuten aion olla varsin tiukkiksena.

Alkupaketissani on valmiita smoothieita, vaniljan makuisia jauhepusseja ja kolmea eri patukkaa. Tosi harmi, että en löytänyt mistään Tukholmasta suolaisia Nutrilett-keittoja. Voin kuvitella, että suolaisen himo käy aika rankaksi, jos tarjolla on vain makeita ateriankorvikkeita.
Melkein kaikkia Nutrilett-valmisteita olen maistanut aikaisemminkin. Patukat ja valmiit smoothiet ovat olleet pelastukseni, kun olen ollut menossa töiden jälkeen treenaamaan ja yleisesti nääntymässä nälkään. Smoothieita kiskoin myös eroni jälkeisessä nielemisongelmaisena kautena. Tajusin, että jotain sitä pitää saada sisuksiinsa – ja nesteen nieleminen oli jokseenkin helpompaa kuin kiinteän ruuan.
Koskaan aikaisemmin en kuitenkaan ole käyttänyt mitään laihdutustuotteita näin oikein kuurina. Hiukan suoraan sanottuna jännittää miten onnistun pysymään ruodussa, mutta toisaalta tuntuu kyllä hauskalta testata tällaista pikastarttia!

 
Aion pitää teidät ajatasalla tapahtumien kulusta, onnistumisista, epäonnistumisista ja muista kokemuksistani. Mitään painokäyrää en aio julkaista – siitä yksinkertaisesta syystä, että en omista vaakaa. Joskus toki punnitsen itseni SATS:in pukuhuoneessa, että pysyn hiukan kartalla missä mennään. Koska ensisijainen tavoitteeni on saada vyötärön ympärysmittani takaisin turvallisen terveelliselle tasolle, aion käyttää mittanauhaa edistyksen mittarina. Ja tietenkin myös hameiden ja farkkujen vyötärönauhat paljastaa, onko mitään edistystä tapahtunut.
Tervetuloa seuraamaan kamppailuani ja kaikki neuvot sekä tsemppitoivotukset ovat erittäin tervetulleita!

Nyt ei olisi voinut yhteistyökampis tulla parempaan saumaan! Pääsin nimittäin mukaan Indiedaysin ja Swiss Clinicin Swiss Whitening -kampanjaan – eli testaamaan kotona tehtävää hampaiden valkaisua.
Olen tosi innoissani, sillä juuri tästä kotivalkaisumenetelmästä olen kuullut niin paljon hyvää: näkyviä tuloksia voi todistetusti saavuttaa jo kolmen-neljän päivän aikana, yksi valkaisukerta kestää vain 30 – 50 min (eikä esim. koko yötä) ja lisäksi menetelmä on hammaslääkäreiden kehittämä ja turvallisesti kotona toteutettavissa.
Lähtötilanne näyttää tältä:

Hampaani eivät ole luonnostaan mitenkään erityisen valkoiset. Alituinen kahvin kittaaminen ja punaviinifanius näkyy selvästi. Jotenkin tuntuu, että kun hampaat eivät ole valkoiset, koko olemus vaikuttaa nuhraantuneelta. Käytän koko ajan valkaisevaa hammastahnaa, mutta ei sen teho oikein tunnu riittävän. Haluan aloittaa uuden vuoden raikkaana ja freesinä – ja valkoiset hampaat ovat tärkeä osa kokonaisilmettä!
Swiss Whitening -valkaisumenetelmää on helppo käyttää.

Paketin mukana tulee kolme muottiaihiota, joista muokataan juuri omiin hampaisiin sopivat kastamalla ne 2 – 3 sekunniksi kiehuvaan veteen. Muotti istuu näin tosi hyvin ja valkaisuaineen käyttö on helppoa ja vaivatonta.
Valkaisuaine tulee valmiiksi kätevässä ruiskupullossa, josta sitä on helppo annostella pieni määrä muottiin. Yhdestä ruiskullisesta riittää 36 käyttökertaan – eli 18 valkaisua ylä- ja 18 valkaisua alahampaille. Olen tosiaan lukenut monia juttuja, missä Swiss Whiteningia on testattu käytännössä ja useimmat raportoivat selkeästi näkyviä tuloksia jo 3 – 4 päivän käytön jälkeen. Ei tarvita kummoistakaan laskutoimitusta toteamaan, että tuote on todella riittoisa!
Laitan ilman muuta tänne blogiin omat testikokemukseni, kunhan pääsen valkaisun kanssa kunnolla vauhtiin.

Miksi en sitten ole aikaisemmin hankkinut Swiss Whitening -hampaidenvalkaisupakettia, jos kerran olen ollut niin vakuuttunut sen voimivuudesta? Yksinkertaisesti siitä syystä, että 149 euron hinta on tuntunut kaikesta huolimatta hiukan korkealta.
Nyt Swiss Whiteningista on kuitenkin ihan mahtava kampanjatarjous: koodilla Go4itvol2 saa 10 euron lisäalen hampaidenvalkaisupaketista, jonka muutenkin saa nyt 59 euron erikoishintaan. 49 euroa Swiss Whitening -hampaidenvalkaisusta on ihan huippuhinta mielestäni!