Kannattaa käydä lukemassa Sebastian Trilliance -arvonnan kilpailuvastaukset – voin luvata takuuvarmat naurut ja huikeita tarinoita pieleen menneistä värjäyksistä, leikkauksista ja permanenteista.

Yksi ehdoton suosikkini on nimimerkin beekoo tarina:

“Olimme sopineet kampaajan kanssa tyvikohotuksesta, mutta se menikin pieleen tosi pahasti. Hiukseni olivat käsittelyn jälkeen kikkarasikkarat tyyliin Late Lammas. Kampaaja syytti tästä lasimaista hiustani…
Viikon päivät tappelin tukan kanssa ja sitten marssin parturiin, mies vetäisi koneella hiukseni parin millin sängeksi. Se olikin sitten hiustyylini parin vuoden ajan. Kiharakokeiluja ei ole tuon episodin jälkeen ollut!”

Auts!

Oma filosofiani oli aikaisemmin, että hiukset on uusiutuva luonnonvara ja kaikenlaista voi kokeilla. Tukkani on ollut aivan pikimusta, mahonginpunainen, oranssinpunainen ja testattu on myös kaikki mahdolliset vaalean sävyt. Pituus on vaihdellut vyötärölle ulottuvasta lähes siiliin.

Yksi hauskimpia muistojani on, kun töissä perjantaina juteltiin kahvipöydässä hiuksista ja vannoin viihtyväni niin hyvin pitkissä hiuksissani, että en todellakaan aio leikata niitä – varmaankaan ikinä. Jotenkin siinä sitten mieli ehti muuttua ja jo seuraavana päivänä – eli lauantaina – laukkasin ympäri Tamperetta ja yritin löytää kampaajaa (ihan mitä tahansa kampaajaa…), jolta löytyisi aikaa katkaista kutrini. Lopulta sellainen löytyi jostain Kauppakadun peränurkilta. Kyllä kampaaja hiukan ihmetteli, kun ensinnä näytin seinällä olevaa kuvaa, jossa oli tosi lyhyeksi leikatut hiukset, että tollanen, ja sitten homman edetessä sanoin monta kertaa, että eiku lyhyemmäks vaan. Mutta maanantaina työkavereitten ilmeet olivat todella ikuistamisen arvoiset! Haha!

Uhkaavan bad hair dayn pelastaa useimmiten (ei kyllä aina…) hyvät tuotteet. Ihanaa kiiltoa antavia Sebastian Trilliance -tuotteita pääsee testailemaan osallistuja, joka kertoo hiuskokemuksistaan näin:

“Olin 14 vuotias kun värjäsin hiukseni pikimustiksi ja äiti siitä sitten riemastui ja käski kampaajalle. Menin kampaajalle jotta hän poistaisi värin mutta kampaaja oli sitä mieltä, että laitetaan permamentti ennemmin niin hiukset ei kärsi. Niin laitettiin kiharat ja hiuksista tuli punakat, aika rumat.”

Eli nimimerkki AIKKU!!

Onneksi olkoon voittajalle! Ja suurkiitokset kaikille kilpailuun osallistuneille ihanista vastauksista!

Vielä ehtii hyvin osallistua mahtavien Sebastian-hiustuotteiden arvontaan! Paketin arvo on peräti 85 € ja voittotsäänssit erinomaiset!

Klikkaa itsesi kilpailusivulle tästä!

Pitkät blondit hiukset on erittäin vaikea pitää kiiltävän ja terveen näköisinä. Siis ainakin, jos blondius on peräisin purkista – luonnonvaaleilla saattaa olla helpompaa. Vaikka hiukseni eivät enää nykyään ole kuin pari astetta normaalia väriä vaaleammat, kuluttaa käsittely yhtäkaikki hiusta, avaa hiussäikeitä ja lopputulosena on matta, helposti hamppuuntuvan näköinen lopputulos.

Käytän aina supertehokkaiksi mainostettuja hoitoaineita ja suosikkini ovat pitkään löytyneet Aussien 3 Minute Miracle -sarjasta, joka pärjää mainiosti laadussa huomattavasti kalliimmillekin hiusnaamioille. Kokeilen kuitenkin aina tosi mielelläni kaikenlaisia uusia tuotteita ja olin tosi innoissani, kun sain testiin Sebastianin Trilliance -sarjaan kuuluvan shampoon ja hoitoaineen sekä Shine Crafter -hiustenmuotoiluvahan.

Testitulokset:

Sebastian Trilliance Shampoo

• Todella syväpuhdistavan oloinen shampoo. Ensimmäisellä käyttökerralla melkein kauhistuin, koska hiukset tuntuivan niin natisevan puhtailta. Se kun yleensä tarkoittaa hyvin kuivaa lopputulosta. Ilman hoitoainetta en tuota uskaltaisi käyttää, mutta eipä se muutenkaan tulisi kysymykseen.
• Trilliance shampoon tuoksu on raikas ja pesuainemainen. Eli voisin kuvitella, että karamellinmakeista hiustuotteista pitävien mielestä tuo on melkein liiankin puhdas hajumaailmaltaan. Omasta mielestäni se tuntuu kivan raikkaalta.
• Iso plussa tulee kivasti kimaltelevasta tökötistä. Glitteriharakkaesteetikon valinta ehdottomasti.

Sebastian Trilliance Conditioner

• Kristalliuutetta sisältävän hoitoaineen luvataan siloittavan hiuksen pintaa ja luovan luonnollisesti valoa heijastavan efektin.
• Koostumukseltaan Trilliance hoitoaine on yllättävän juoksevaa. Aluksi tuntui, että voiko niin litkusta tuotteesta olla mihinkään, mutta yllätyin todella positiivisesti. Hiuksista tulee todella pehmeät ja luonnollisesti kiiltävät.
• Ohuehkosta koostumuksesta on se etu, että hoitoaine on poikkeuksellisen riittoisaa, eikä sen pois huuhtelemiseen mene puolta ikuisuutta, mikä usein on tilanne kohdallani.

Sebastian Shine Crafter Wax

Olen testannut muutamia hiusvahoja aikaisemminkin – ja todennut, että ne ei todellakaan mitenkään sovi pitkien hiusten muotoiluun. Melkein jätin tämänkin purnukan Karkin polkkatukan iloksi, mutta vaalea briljantinkiiltävä voide oli niin houkuttelevan näköistä, etten malttanut. Ja kun testipakkauksen mukana tulleessa esitteessä vielä mainittiin, että kiiltovaha sopii käytettäväksi myös kosteisiin hiuksiin, päätin, että kannattaahan tuo nyt testata ennenkuin tuomitsee. Onneksi testasin! En muista, koska olisin viimeksi yllättynyt yhtä positiivisesti.

Shine Crafter -vaha antaa luonnonkiharille hiuksille kirjaimellisesti loistavaa kimmoisaa tukea ja luonnollisen oloisen lopputuloksen. Levitän reiluhkon pähkinän kokoisen nökäreen tasaisesti kosteisiin hiuksiin, keskittyen päällimmäisiin kerroksiin. Tukka saa kuivua vapaasti – niinkuin tavallisestikin – ja välillä käsillä kiharoita puristellen. Yhtään vahamaisuutta ei ole havaittavissa hiusten kuivuttua, tuskin edes sitä, että olen mitään muotoilutuotteita käyttänyt. Ainoa, mitä saattaa havaita on normaalisti vaikeasti piilotettavan hamppuisuuden häviäminen ja ihanan terveen kiillon.

Olin siis koko settiin todella tyytyväinen! Ja siksi olen erityisen iloinen, että yhdellä teistä on nyt mahdollisuus voittaa sama, kaikille hiustyypeille sopiva Sebastian-paketti!!

Arvontaan osallistuminen:

1. Kerro tämän postauksen kommenttilaatikossa, mikä on hulluinta/hassuinta/kamalinta/kreiseintä, mitä olet hiuksillesi tai kampauksellesi tehnyt.
2. Jätä vastauksesi sunnuntaihin 3.3.2013 klo 23.55 mennessä.
3. Liitä vastaukseesi sähköpostiosoite, josta sinut tavoittaa (osoite tulee vain minun tietooni, eli ei ole mainosspämmivaaraa).

Kaikkien määräaikaan mennessä jätettyjen vastausten kesken arvotaan upea Sebastian-paketti, joka sisältää Trilliance shampoon ja hoitoaineen sekä Shine Crafter muotoiluvahan. Paketin arvo on huikeat 85 euroa!

Aivan mielettömän helppo tapa muokata tylsästä ponnarista kampaus on kiepsauttaa se ympäri solmun näköiselle venkuralle. Kikka toimii erinomaisesti, jos hiuksissa on edes aavistus töpöponnaria enemmän mittaa.

En tavallisestikaan pidä hiuksiani juurikaan auki – etenkään näin talvella – mutta juuri nyt alkaa tyvikasvu olla taas sellaisessa katastrofivaiheessa, että kiinnipito on ainoa ympäristöystävällinen vaihtoehto.  Perussöherönutturaan tulee turvauduttua lähes joka päivä, mutta oikeastaan ihan olemattomalla vaivalla pystyy saamaan vähän vaihtelua kampaukseen.

Maailman helpoin solmuponnari – tutoriaali:

Lopputulos näyttää siis kutakuinkin tältä. Eilen innostuin vielä palmikoimaan ponnarihännän ja mielestäni siitäkin tuli ihan kiva!

Vaihe yksi:

Hiukset laitetaan ihan normaaliin tapaan ponnarille halutulle korkeudelle. Korkeutta vaihtelemalla “solmu” saa vähän erilaisen ilmeen.

Vaihe kaksi:

Löystytä ponnaria hiukan ja tee keskelle sormilla pieni lokonen. Kiepsauta ponnari yläkautta lokosen läpi.

Vaihe kolme:

Perussolmu on nyt valmis. Halutessasi voit tarkistaa tilanteen peilistä ja tasapainottaa solmun löystyttämällä/kiristämällä hiuksia. Bloggari ei sitä tehnyt.

Vaihe neljä:

Piilotetaan ponnarilenksu. Erottele yksi suirula hiuksista ja kieputa se lenksun ympärille niin, että lenksu peittyy. Kiinnitä suirulan pää ponnarin alle pinnin tai hengettömän avulla.

Tadaa – valmista tuli! Joku fiksumpi olis saattanut katsoa peiliin ennen kuvan ottoa – ja todeta, että ponnarilenksu pilkottelee pikkuisen edelleen. En näytä kuuluvan siihen porukkaan. Mutta periaate selviää tästä varmasti kuitenkin. Mielestäni tuo viimeinen vaihe kruunaa koko jutun ja tekee sen, että kiepsautus näyttää oikeasti vähän solmulta.

Jos nyt joku sattuu ihmettelemään, miten vaalennetut ja muutenkin aika tanakasti käsitellyt hiukseni näyttää niin kiiltäviltä  ja hyvinvoivilta – kaiken lisäksi tähän aikaan vuodesta, voin kertoa, että viimeisin aseeni elotonta kuontaloa vastaan on tässä:

Sain Aussielta testiin uudet Miracle Shine shampoot ja hoitoaineet – ja olen ollut niihin todella tyytyväinen. Etenkin tuo tämän sarjan 3 Minute Miracle on aivan fantastinen. Olen kyllä tykännyt kaikista Aussien 3 Minute Miracle -hoitoaineista, joita olen kokeillut, mutta tämä Miracle Shine -sarjan version on pakko olla niistä kaikista parhain!

Helppojen, tumpelosormienkien toteutettaviksi sopivien kampauksien metsästys jatkuu! Kokeilin, miten ihastelemani feikkipolkka onnistuu – ja sehän olikin suorastaan helppoa. Tässä ohjeet, joiden avulla kuka tahansa puolipitkä- tai pitkähiuksinen voi testata elämää polkkatukassa.

Hiuksissa tulee olla jonkin verran pituutta, muuten kampausta on aika hankala toteuttaa. Sen sijaan kerrostelu ei haittaa. Tähän lookiin sopii oikein hyvin pieni hapsotus – ilmeestä tulee vain vähän kevyempi ja romattisempi. Liialliseen karkailuun pyrkivät suortuvat voi laittaa kuriin pinnien ja hyvän hiuslakan avulla. 

Kampauksen vaatima varustemäärä on aika minimaalinen. Tutoriaalin feikkipolkka on toteutettu yhden ponnarilenksun ja kolmen pinnin avulla. Pinnien määrää kannattaa lisätä tarpeen mukaan, mutta hämmästyttävän tukeva tuosta tulee vain kolmeakin käyttämällä. 

Liukkaisiin hiuksiin kannattaa suihkia aluksi jotain struktuuria antavaa spraytä. Omiin hiuksiini levitin vain reilun kokoisen  kökkäreen randomia muotoiluvaahtoa tukea antamaan. Esikuvien mukaista muhkeutta kampaukseen saa, kun käyttää jotain tuuheuttavaa ainetta, esim. Schwartzkopfin Dust it -puuteria.

Alkuvaiheessa hiukset kiinnitetään erittäin löysälle ponnarille.

Ponnarin pää käännetään niskaan – eli tavallaan tukka käännetään kaksinkerroin. 

Ponnarin pää kiinnitetään pinneillä takahiusten alle mahdollisimman tukevasti. 

Päällimmäiset hiukset pöyhitään paikoilleen niin, että kiinnityskohta ei näy. Mikäli hiukset eivät ole kovin paksut, kannattaa päällihiuksia tupeerata kevyesti alapuolelta ennen ponnarin kiinnittämistä. Näin kiinnityskohta jää helpommin piiloon ja kampauksesta tulee tasaisempi.

Kampauksen toteuttaminen ilman peiliä ja samanaikaisesti itselaukaisijaa räpsien, ei ole ihan maailman helpoin tehtävä. Normaalioloissa olisin toki tarkistanut kampauksen peilien avulla ja  tehnyt jotain noille parille roikkuvalle suortuvalle…

Tämän nopeampaa ja helpompaa ei kampauksen teko juuri voi olla! Ja bonuksena pääsee fiilistelemään elämää polkkatukassa.

Aina välillä iskee hillitön himo leikata lyhyet hiukset. Tuntuu, että mitä ideaa on pitää pitkiä hiuksia, kun ne jokatapauksessa on pikaisella söherönutturalla noin 90 % ajasta.

Surffailin Style.comissa etsiskelemässä hiusaiheista inspiraatiota ja kuinka ollakaan, törmäsin juuri sopivan viimeistelemättömän näköisiin, pitkistä hiuksista feikattuihin polkkatukkakampauksiin. Lyhyet hiukset ilman leikkausta – miten kätevää!

Ainakin näin kuvien perusteella vaikuttaisi, että sellaisen vähän vähemmän juhlavan version tuon tyyppisestä kampauksesta onnituisi tällainen tumpelokin tekemään. Kovin lyhyisiin hiuksiin feikkipolkkaa taitaa olla mahdotonta tehdä, mutta itselläni tulee tuskin pituuden kanssa ongelmia.

Kaksi ylintä kuvaa on Derek Lamin AW 2012-näytöksestä.  Tyyli on tuossa rokkaavampi ja vampahtavampi kuin kahdessa alemmassa, Rodarten AW 2012-näytöksestä napatuissa kuvissa. Rodarten romanttisempi kampaus sopisi hyvin vähän isompiin juhliinkin. Varsinkin tuollaisen uskomattoman kauniin tähtikuvioisen hiuskoristeen kanssa.

Kuvat: Derek Lam ja Rodarte.