Author: Minna Paakkulainen

Tähän asti kesäkenkävalikoimani on koostunut noinabout mustista lipsuista ja loppuun tallatuista puukenkäsandaaleista. Costa Rican reissun jälkeen vuosikausia palvelleet mustat perinnepuukkarit (juu… täkäläisiä perinnepuukenkiä tekee muutkin kuin Swedish Hasbeens…) päätyivät lempparisandaalien taivaaseen.  Jäljelle jäi siis sinänsä ihan mainiot Havaianakset, mutta eihän ne nyt ihan joka tilausuuteen kuitenkaan käy. Juhlakorkoja löytyy myöskin garderobista ihan riittämiin, mutta käyttökenkä-osastolla oli vakava tyhjiö. Kunnes yllättäen suunnasta jos toisestakin löytyi vähintäänkin täydellisiä kesäsantsuja peräti kolme paria!

Ensisijaisesti olin siis vailla matalia tai matalahkoja kävelykelpoisia kesäkenkiä. Jostain syystä päädyn aina ostamaan kahdentoista sentin korkoja, vaikka niillä onkin ihan täysin mahdotonta juosta t-bana-liukuportaita alas, kun pitää ehtiä aamun ensimmäiseen junaan. Arkikenkäkokoelmani on ollut vähintäänkin surkea ja siksi uudet tulokkaat lämmittävät mieltä kovasti.

Lontoon reissulla TopShopista löytyi nahkaiset läpsykkäsandaalit. Värejä oli muistaakseni valittavana viisi. Olisin halunnut ne kaikki. Vihreät tuntuivat kuitenkin kaikkein hauskimmalta valinnalta, vaikka en nyt tiedä oliko se garderobin väritystä ajatellen kaikkein viisain valinta. Sandaalien päälliosa on oikein mukavan pehmeää nahkaa. Pohja on aikas ohut, mutta hyvin olen silti pärjäillyt pitemmilläkin kävelyretkillä nuo jalassa.

Hinnaltaan nuo oli suorastaan edulliset – vain 22 puntaa! Päällinen on kuitenkin nahkaa… Ja nyt kun tsekkasin, niitä löytyy myös TopShopin nettikaupasta!! Mun on varmaan pakko tilata vielä samanlaiset valkoiset. Harmi, että punaisia, sinisiä ja keltaisia, joita ihailin Lontoossa, ei näytä enää olevan nettiputiikissa…

Olin jo melkein ostamassa edellisten perinnepuukkareitten ruskeanahkaisia siskoja, kun törmäsin Brandos.com – nettiputiikissa näihin kaunokaisiin. Eniten viehätyin pikkuisen korkeampaan korkoon ja poltetun ruskean maanläheiseen sävyyn. Jos nämä ovat edes puoliksi yhtä kestävät ja ihanat kuin edeltäjänsä, olen enemmän kuin tyytyväinen!

Nämä ihanaiset hopea-gladiaattorit päätyivät ilahduttamaan ikuisen harakan kimallusta rakastavaa sydäntä aivan sattumalta. Peetu oli tekemässä tilausta Forever21:iin ja ilmoitti tilaavansa minulle ihan mielettömän hienot kengät. Taka-ajatuksena oli tietty, että hän saa sitten lainata lahjaansa. ;D Kovin montaa kertaa nuo eivät ole kuitenkaan ollut vapaana lainattavaksi, niin paljon niitä on tullut käytettyä. Materiaali on täyttä muovia – ja siksi onkin suorastaan hämmästyttävää, miten mukavat ne ovat jalkaan! Ja koko tämä riemu alle kymmenellä eurolla. Sitäpaitsi niitä on vielä jäljellä Forever21:ssa!!

Ihana, rentouttava reissu Amsterdamiin on nyt takana. Miten voikin vain viikonlopun mittainen matka tuntua niin täydelliseltä breikiltä kaikesta! Ja miten mahtavaa onkaan hengailla vanhojen ystävien kanssa, jutella, nauraa ja vain nauttia yhdessäolosta.

Päätimme etukäteen, että mitään uuvuttavaa shoppailumaratonia emme halua matkastamme tehdä. Tärkeintä kun oli leppoisa tunnelma ja rentouttava oleminen. Useampikin seurueesta on pikkulapsivaiheessa, joten jo pelkästään se, että pääsee hetkeksi olemaan vain aikuisseurassa on varsinaista luksusta. Käppäilimme päivät pitkin pittoreskien kanaalien varsia ja keskityimme syömään pitkään ja hartaasti sekä aamiaista, lounasta että päivällistä.

Koska päätavoite kaikilla oli viettää mahdollisimman paljon aikaa yhdessä, päädyimme vuokraamaan majoitukseksi tilavan asunnon perinteisen hotellin sijaan. Visseringstaeten asuntohotellin lukaali on ehkä eniten hi-tech mesta, missä olen kuunaan yöpynyt. Täydellinen cappucino hurahti maitovaahtoineen mukiin vain yhdellä napin painalluksella ja poreammeessa lilluessa saattoi katsella seinään upotettua telkkaria. Pienen pähkäilyn jälkeen saimme onneksi tolkkua myös reippaasti yli 200 neliön pikkukämpän tietokoneohjatusta valaistusjärjestelmästä. Haha! Eniveis suosittelen lämpimästi asuntoasumista kaikille, jotka potevat eroahdistusta yksinäisen hotellihuoneen pimennossa. 🙂

Lauantaina periamsterdamilaiset sadekuurohyökkäykset toivat vaihtelua muuten varsin aurinkoiseen päivään. Shoppailuambitiot kohdistettiin lähinnä 2nd hand -tyyppisiin putiikkeihin. Episode on ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka. (Monet kiitokset vinkistä Maija!) Erityisesti tykkäsin uudelleen muokatuista omista malleista. Melkein oli pakko hankkia mustat nahkaiset uusiotuotantoshortsit. Jostain syystä sitten kuitenkin tajusin, että aika harvoin tulee eteen tilaisuuksia, joissa nahkaiset lyhyttäkin lyhyemmät hotpäntsyt on noin niinku asiallisen näköiset. 😀

Jossain kanaalin varrella törmäsimme minipieneen vintage-putiikkiin. Melkein yritin vakuutella itselleni, että aito Burberryn klassikkotrenssi on erinomaisen hyvä investointi. Vaikka se olisikin vähän iso…

Paitsi silloin, kun se on totaalisesti aivan liian iso.

Kuten taisin mainitakin, vietimme ison osan matkasta erinäisten ruokapöytien äärellä. Yksi ehkä kaikken hauskimmista ja omalla tavallaan eksoottisimmista elämyksistä oli lauantain lounas Bazar-nimisessä, entisessä moskeijassa sijaitsevassa ravintolassa.

Iloisessa hurlumhei-kaaoksessa, mikä tosin pysyi tarjoilijoilla erinomaisesti hanskassa, söin ehkä elämäni parhaimman meze-lautasen. Eikä vieruskaverin mustekalasalaattikaan näyttänyt ollenkaan hassummalta.

Amsterdamista ei nyt tällä kertaa tule perinteistä shoppailupostausta. Paitsi että tsekatkaa ihmeessä amsterdamilainen Laundry Industry, jos satutte kulmille!

Kiitos kaikista ihanista vinkeistä, joita olen saanut reissua varten! Vielä, jos jollakulla olisi kertoa osoitteita kivoihin 2nd hand tai vintage -puoteihin otan vinkit vastaan suurella ilolla!

Heiippa!! Minä lähden nyt AMSTERDAMIIN!!

Periaatteessa olen hyvin rauhallinen, oikeastaan jopa stoalaisen lunki ihminen.  Pikkuasiat eivät minua juuri kiusaa, eikä arkipäivän vastoinkäymiset hetkauta mielentyyneyttä. Asiat kun useimmiten menevät niinkuin menevät. Turha sitä on itseään kaikesta eteen sattuvasta hetsata tärisemään.

Paitsi, että kaikenlainen odottelu ja turhanaikainen venttailu ottaa kyllä hermoon ja lujaa! Mikä on tietysti keskinkertainen henkilökohtainen ongelma, sillä jo Tukholman kokoisessa kaupungissa odottelu ja milloin minkäkin asian viipyminen, on ihan arkipäivää. Takahampaiden kiilteet lähestulkoon pois kirskuteltuani, ymmärsin alkaa kantaa aina lukemista mukanani.

Nykyään myöhästyneet bussit, peruutetut t-banavuorot, jumiin jäävä kassajono, raiteille seisahtunut paikallisjuna, jonopaikka 281 nettitoimittajan palvelupuhelimessa tarkoittavat vain vielä yhtä hetkeä lisää nenä kirjassa tai lehdessä. Odottelua kertyy aika tavalla, sillä viikossa kuluu vähintään 2-3 pokkaria + pari paksua magazinea.

Tällä hetkellä matkalukemisena on tuorein Suomen Elle. Ihanaa, että ehtii halutessaan lukea vaikka jokaikisen jutun sanasta sanaan!

Elle 2 Elle 1

Ja kas, olihan sinne kansien väliin eksynyt yksi tutunoloinenkin juttu… Haha!

Ensi viikolla Tukholman kulmilla liikkuville tiedoksi: DAGMAR myy kevät/kesä 2011 mallistonsa mallikappaleet pois pilkkahintaan kolme päivää kestävän ystiksen aikana.

Dagmar ss11

Aukioloajat på finska: ke 15.6. & to 16.6. klo 8.00 – 19.00 ja pe 17.6. klo 8.00 – 15.00.

Venue löytyy täältä: Galleri Kleeberg, kellarikerros.

Poikkeuksellisesti maksuvälineeksi käy käteisen lisäksi myös kortti.

Siihen asti voikin fiilistellä vaikka tämän kanssa:

Old stuff