Muistatteko vielä, kun syksyllä uhosin, että sesongin ainoa kenkähankintani tulee olemaan ruskeat arkinilkkurit? Mitään kenkäuutuuksia blogissa ei ole kuitenkaan esitelty – ei ainakaan tuohon kategoriaan kuuluvia. Siihen on aika yksinkertainen ja luonnollinen selitys. Jollain viime syksyn koti-Tukholmaan suuntautuneilla reissuillaan Peetu jätti, matkalaukun tilateknisistä syistä johtuen, omat Vagabondin nilkkurinsa tänne hoiviini.
Huolellista rasvausta ja muuta hoitoa vastaan olen saanut lainailla neidon kenkiä, joten enpä sitten tuntenut enää tarvetta hankkia omia. Melkein samanlaiset olisin varmasti ostanutkin – olihan samaiset Vagabondit myös omalla toivelistallani (vaikka varmaan olisin kyllä ehkä sitten kuitenkin päätynyt Dr. Martensin vastaaviin).

Tämän päivän asu on oikeasti eilisen keskiviikon asu. Taas meni tietokoneongelmien kanssa tapellessa niin myöhään, että oli pakko mennä nukkumaan ja jättää blogihommat tälle illalle. Sen verran jänskittää milloin tämä armas macini kämähtää ihan lopullisesti, että puhaltelin jo pahimmat pölyt lähes antiikkisesta, mutta yhä näköjään toimivasta, pc:stäni. On se hyvä, että on joku varasuunnitelma, jos tulee ihan karsea tietsakatastrofi.
Varasuunnitelmasta puheenollen. Jotain pitäisi kyllä keksiä, kun ovat näköjään peruuttaneet kevään.
Täällä on ollut jo tosi pitkään kaunista, aurinkoista ja suht lämmintä. Koko ihanuus huipentui viikonloppuna, jolloin parhaimmillaan lämpötilat huiteli kahdenkymmenen tietämillä. Sitten yhtäkkiä kaikki muuttui dramaattisesti ja nyt on tullut kaksi päivää putkeen vettä ja räntää. Tuulee niin, että tukka lähtee ja muutenkin on vähän huijattu olo.

Pukeutumiselle säiden heittely asettaa omat haasteensa. Ei nyt oikeastaan niin, että talvesta tai oikeasti vähän kylmemmistä ilmoista olisi niin kauan, etteikö sitä osaisi pukeutua sään vaatimalla tavalla. Ongelma on se, että kaunista kevätsäätä ehti kestää sen verran pitkään, että kellojen lisäksi myös nuppi asettautui kesäaikaan.
Pitkään hikoilin ohuemmassa talvitakissa, mutta lopulta päätin siirtyä kevättakkiin. Samoin talven tehokäytössä olleet neuleet saivat siirtyä syvemmälle vaatekaappiin. Ja hommahan on niin, että kun tämä on tapahtunut, paluuta ei enää ole. Nyt on kevät- ja kesävaateaika, näytti mittari mitä hyvänsä ja vaikka taivaalta sataisi jalkarättejä.

Kerrospukeutuminen on hyvä keino kiertää säiden armoilla oleminen. Halusin välttämättä ylleni jotain keväisen heleää muuttumatta silti jääkalikaksi, joten puin ikivanhan kesäsuosikkini, Filippa K:n nyöripaidan, farkkutakin alle. Farkkua farkun kanssa ja vaaleat sävyt toimivat mielestäni hyvin yhteen ja huolellisesti rasvatut nilkkurit kestävät kyllä pienet räntäsateet.
Farkkutakki on siis käytössä sisäjakkuna. Tuohon päälle vedin toki nilkkapituisen trenssini, kaulaan lämpimän pashminan ja sormikkaat sormiin – enkä palellut kovinkaan paljoa. Haha!

Toivot vilpittömästi, että keväinen asukokonaisuuteni toimisi magneetin tavoin ja houkuttelisi auringon ja lämmön mahdollisimman pian takaisin. Ehkä kohta voisi päästä jopa ihan farkkutakkisiltaan ulos?

• paita, Filippa K
• farkkutakki, Esprit (saatu)
• farkut, Lindex
• kengät, Vagabond (Peetun)
• laukku, Mulberry
• vyö, Vivienne Westwood