Kevätsää on tänään ollut vähän kuin mielialani. Välillä paistaa todella heleästi pilvettömältä taivaalta, on lämmintä ja ihanaa. Seuraavaksi, kun katsoo ikkunasta, taivas on täyttymässä pikimustista pilvistä, napakka tuuli riepottelee vielä toistaiseksi kevätkaljuja puita ja kohta jo sataa rankasti.
Ja sitten taas paistaa!
Opetuksena lienee se, että kantsii nauttia täysillä paisteisista hetkistä, iloita ja imeä energiaa itseensä. Sadekuuron iskiessä voi aivan mainiosti pysytellä sisällä kuivassa ja turvassa ilman stressiä tai kiirettä mihinkään. Aina voi luottaa siihen, että kohta taas paistaa.
Pätee niin keleihin kuin elämäänkin. Metafora sopii muutenkin tällaiselle itseni kaltaiselle sääriippuvaiselle.
Konkreettisesti tuo hiukan toki aiheuttaa haasteita ihan käytännön tasolla. Nopeat vaihdokset tekevät säänmukaisen pukeutumisen täysin mahdottomaksi. Kerrospukeutuminen auttaa hiukan toki – ja se, että jättää sateelle arat mokkakengät kotiin. Sekä tietysti se, että on henkisesti valmistautunut sekä pieneen viluiluun että hikoiluun. Tai vaihtoehtoisesti varautuu päivään matkalaukullisella vaihtovaatteita!
- neule, joku Zalandon oma merkki, en enää muista mikä ja lappu on revitty pois
- jakku, Monki
- farkut, Esprit (saatu)
- nilkkurit, H&M
