Ihanan aurinkoiset ja lämpöiset terkut täältä Italiasta! Tähän mennessä Rimini on ollut aivan mahtavan upea lomapaikka – enkä oikein edes tajua, mistä maine ylikansoitettuna turistikohteena oikein edes tulee. Siis onhan täällä toki meidän lisäksemme myös muita turisteja, mutta myös selvästi paljon pidempään viipyviä matkailijoita. Ehdottomasti eniten tuntuu kuitenkin olevan italialaisia – joko paikallisia tai kotimaanturisteja. Ja siitäkin syystä fiilis on ihan – ja ihanan – autenttinen.
Meidän hotelli on 200 metrin päässä merenrannasta. Merivesi on suolaisen suloista ja suorastaan yllättävänkin lämmintä. Tänään oli tosin sen verran kova tuuli ja merenkäynti, että punaiset varoitusliput hillitsivät isompia aalloissalillumisintoiluja.

Tuulen ansiosta ilma on ollut hyvin miellyttävä. Eli vaikka aurinko onkin porottanut lähes pilvettömältä taivaalta, olo ei ole ollut lainkaan tukala varsinkaan rannalla. Niin ihanan leppoisaa ja mukavaa, että sitä on vaikea pukea sanoiksi. Ehkä kuvaavaa on se, että jo nyt tuskin muistan, mikä viikonpäivä on menossa (no se on se “loma”-niminen viikonpäivä!!) ja muutenkin elämän tempo on solahtanut ihanaan, nukkumisen ja syömisen rytmittämään tahtiin.

Kävi myös sellainen hieno tsägä, että täällä sattuu olemaan juuri nyt paripäiväinen Al Meni -niminen ruokamessu-, ravintola-, kokkishow- ja gastronomiatapahtuma. Paikalla on hillitön määrä paikallisia tuottajia, viljelijöitä, viinin valmistajia, tryffelin metsästäjiä, juustoloita ja muista herkkujen valmistajia, jotka mielellään antavat maistiaisia tuotteistaan.

Keskusteltassa liuta tähtikokkeja tosi toimissa. Häslingistä päätellen paikalla oli jotain kohtuullisen isoja staroja, mutta meille kyllä nimet ei valitettavasti sanonut mitään. Hienoo katseltavaa kuitenkin ja hyvä show. Kyllä italialaiset ymmärtää, miten ruokaa rakastetaan!

Häppening jatkuu vielä tänään ja ajateltiin käppäillä ranta-piazzan kautta illalliselle. Ihan minipikkuisen harmittaa, että ei voi ostaa mukaansa kaikkia upeita, paikallisesti tuotettuja, monesti ekologisia herkkuja. Tai hankalahan niitä olisi saada ehjänä kotiin, joten ehkä se vain on parempi, että voin jo nyt jännittää, miten saan ylipainavan matkalaukkuni takas kotiin…

Lounas gastronomimarkkinoilla – niin herkullista!! Mukana on myös lukuisia huippuravintoloita, jotka valmistavat ihania pikkuaterioita hyvinkin siedettävään hintaan. Tässä lounaaksi Vongole-minisimpukoita, tuoretta tomaattia ja ja…

Ja sitten ollaankin jo eilisillan aperitiiveillä.

Ehkä maailman paras Bellini, tuoreista makeista persikoista – sekä hillitön naksuarsenaali, joka sisältyi kahden 7 euron drinksun hintaan. Vähemmästäkin voisi rakastaa Riminiä!

Iltakävelyllä vanhassa kaupungissa.


Nyt Tinni (kuvassa) on sitä mieltä, että tässä pitäisi pikkuhiljaa alkaa suunnitella tämän illan illallista. Elikkä enemmät höpinät sikseen.
Se nyt pitää kuitenkin vielä sanoa, että tuo silta, jolla seisomme, on rakennettu vuonna 100 ja se oli yksin Rooman valtakunnan strategisesti tärkeimmistä silloista.


Illalliselta lähinnä vyöryimme yltiötyytyväisinä takaisin hotellille. Ravintolan nimi on: Osteria de Borg – suosittelen t o d e l l a lämpimästi, jos satutte olemaan matkalla tännepäin!

Eilisillan asu:

• toppi, Mintun ompelimosta
• housut, Mintun ompelimosta
• laukku, Botkier
• farkkutakki, Esprit
• sandaalit: Knulp

Hotellin kattoterassin uima-allas. Life is good!