Day: December 28, 2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Mahti hei ja iso halaus täältä Tukholman Hammarby Sjöstadista! Olemme yhä kaikki hengissä ja kaikki on paremmin kuin hyvin, mutta varoisin kuitenkin käyttämästä ameriikankielistä sanontaa “alive and kicking” – koska se on ehkä hiukan liioittelua. Karkki on tosin ollut tänään oikein kirjastolla tekemässä heti uuden vuoden jälkeen palautettavaa ryhmätyötä opiskelukavereittensa kanssa ja me Peetun kanssa tehtiin pieni pyörähdys lähiostarin alehässäkkään. Nyt molemmat pikku kullannuput ovat jossain yöriekkumassa, joten yours truly tekee vaihvihkaisen paluun blogosfääriin.
Kaksi ja puoli vuorokautta blogilomaa – tai itseasiassa loma kaikesta somesta, Instagram, twitter, facebook ja jopa sähköposti mukaanlukien – teki todella hyvää. Ei niin, että tunsin varsinaisesti tarvitsevani mitään breikkiä, mutta miten ihana tunne todella kaivata takaisin tänne!
Ja mitä ihmeen jännää, upeeta ja mahtavaa onkaan tapahtunut sen jälkeen, kun aattona puolen päivän aikaan otimme Karkin ja Peetun kanssa tämän kuvan?
Jouluterkut 2
Ensisijaisesti ollaan nautittu ihanasta tekemättömyydestä, luettu kirjoja, katseltu leffoja (3 kpl), töllätty PLL:n nelossesonkia ahmimisasenteella, nautiskeltu sekä Peetun tekemistä että kaupasta ostetuista herkuista, jaettu lahjoja, puhuttu tulevaisuudesta, lämmitetty vielä toinen lasi glögiä, muisteltu menneitä ja oltu vaan.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Karkki ja Peetu olivat taas tänäkin jouluna Tukholman Suomalaisen Kirkon veteraanijuhlassa lippuvahtina. Peetu on aikaisempina vuosina mennyt vain täsmällisesti paikalle vuorolleen ja palannut sitten välittömästi keittiöhommiin kotiin. Tänä vuonna Karkki sai houkuteltua siskon mukaansa hiukan aikaisemmin ja molemmat olivat aivan innoissaan siitä, miten charmantteja minglaajia veteraanit ovat ja kuinka mukava tunnelma tässä perinteisessä tapahtumassa on.
Kuvassa jo melkolailla nälkäinen lippuvahti odottaa, että kalkkuna ja perunalaatikko suvaitsisivat kypsyä syömiskuntoon.
Piparkakkutalo 2014 sai ympärilleen kunnon jouluvalot. Ensi vuonna tavoitteena on, että ne voisi laittaa kiertämään räystästä, niinkuin oikeassakin talossa…
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Peetun ja Karkin rakentama piparkakkutalo ei ole koskaan samanlainen kuin aikaisempina vuosina ja voi olla, että joka vuosi sanon, että juuri tämän vuoden versio on suosikkini. Mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että mitenkään edellisten vuosien saavutuksia väheksymättä tai sortamatta: tämän vuoden piparkakkutalo on ehdottomasti suosikkini!
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
En ole ihan varma onko meidän virallisia piparkakkutalon asukkaita esitelty vielä koskaan täällä blogissa? Kysymyksessä on kahdeksan erikokoista pientä saviukkoa, jotka Karkki 6 vee ja Peetu 3 vee ovat yhdessä askarrelleet. Tykkään erityisesti tyttärieni jo nuorella iällä osoittamasta out-of-the-box/bling-bling -ajattelusta: tonttulakki voi yhtä hyvin olla hopeinen tai kultainen ja väristä riippumatta glitteriliimalla peitetty.
Ja tonttulakit ei kuulemma tosiaakaan tarkoita sitä, että asukit olisivat tonttuja – he vain haluavat pukeutua näin joulun kunniaksi!
Meidän “perinteinen” joulupöytä:
Jouluterkut 6
Aattoillan menussa mm:

  • uunissa kokonaisena paistettu kalkkuna
  • Anne-Marin perunalaatikko (jälleen kerran aivan taivaallista!)
  • rosolli
  • graavilohi Jäämereltä
  • mummun katkarapujutska
  • parhaimmat pikkukaalit evö
  • keitettyjä perunoita
  • luomuhillosipileita
  • pariakin eri Peetun tekemää kastiketta
  • varmaan vielä jotain, mutta en muista nyt mitä (kastike rosollille ja mustaviinimarjahillo ainakin…)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Tässä tää leikkais supertärkeenä siivuja tosta kalkkunasta ja sen supersöötti tytär tulis pousaan sen kaa kuvaan… 😀
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Päivällisen jälkeen Peetu esittelee kuvia viimeisimmästä projektistaan, jonka on poikkeuksellisesti toteuttanut ihan yksin. Äiti – niin – äiti on pakahtua ylpeydestä jälleen kerran!
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kuusen alle oli kertynyt yllättävän vaikuttava kasa lahjoja. Kiltteydestä en niin tiedä, mutta ollaan me vaan oltu ihan älyttömän mahtavia koko kulunut vuosi, joten kyllähän sitä silloin ollaan paketit ansaittu. No, pääosin kaikki sisälsi kyllä kaikkea tarpeellista ja tärkeää (joka olisi varmaan tullut hankittua muutenkin), joten mitään ihan tajutonta kulutusjuhlaa ei mielestäni vietetty…
Ikuistamisen arvoinen hetki, Karkki keskittyy johonkin muuhun kuin lakikirjoihin:
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Todella hyvä ajoitus “joulupukilla” suomenkielisen kirjan kanssa, sillä Karkki on hakenut osa-aikaisia työpaikkoja ja kesästä alkaen myös harjoittelupaikkoja, joissa pitäisi osata todella hyvää suomea. Ja vaikka me kotona aina puhutaankin omaa äidinkieltämme, kirjoitussäännöt ja tavat ovat sen verran erilaiset, että pieni kielenhuolto – esimerkiksi juuri lukemisen muodossa – ei ole ollenkaan hassumpi ajatus!
Paketeista paljastui kaikenlaista sivistävää myös meille muille…
Jouluterkut 11
En tiedä niin noista muista, mutta “Gröna Smoothies” -kirja tulee aivan satavarmasti esiintymään noin ziljoona kertaa täällä blogissa! Ja tämä on lupaus. Haha! Lisäksi toivon, että saan lainata hiukan Karkin saamaa ranskan kielen opiskelupakettia. Ensi huhtikuulle Pariisiin suunniteltu reissu voisi saada ihan ekstra-twistin ranskaa puhuvasta Mintusta!
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Peetu ja Peetun uusi, viininpunainen Acne Studios “Canada” -villahuivi. Niin ihana ja niin kaunis viininpunainen!
Jouluterkut 13
Hengenravintoa ruumiille: suklaata, marmeladia ja good night – teetä. Nautitaan mieluiten yhdessä hyvän kirjan, viihdyttävän elokuvan tai koukuttavan tv-sarjan kanssa.
Jouluterkut 14
Peetun edellinen lompakko oli pakkohankinta backpacker-reissulla Bangkokissa sen jälkeen, kun rosvot olivat tyhjentäneet tyttöjen hotellihuoneen. Siinä luki Mulberry ja se oli oikeaa nahkaa, mutta se ei tietenkään ollut aito ja nyt se oli hajoamassa käsiin. Uusi lompakko tuli siis todella tarpeeseen!
Ja Mintulle toivottu täydennys huivikokoelmaan: Diane von Furstenbergin turkoosi/sähkönsininen silkki-villahuivi, jota koristaa kapeat hopearaidat ja pinkki-mustin pilkuin pimpatut tähdet. Voisiko olla mitään, mikä olisi enemmän tyyliseni!? I’m in love!
(ja kaikille niille, jotka nyt aikovat paheksua silloin 19-vuotiasta tytärtäni, joka osti tarpeeseen lompakon, joka sattui olemaan Mulberry-kopio: yritäpä itse ostaa kohtuuhintainen hyvä lompakko – joka ei ole kopio, kovassa kiireessä Bangkokissa, tuntematta lainkaan paikkoja ja mihin kannattaa/pitäisi mennä ostoksille. On ehkä helpommin sanottu ja paheksuttu kuin tehty).
Jouluterkut 15
Omasta mielestäni on aivan ihanaa ja tosi mahtavaa, kun lahjaksi annetaan jotain, mistä näkee, että lahjan antaja on todella ajatellut sen saajaa. Tänä vuonna esimerkiksi juuri arkkitehtiopinnot aloittanut ja kotoa melkein 900 km päähän muuttaneen Peetun lahjat toteuttivat pääosin teemoja “oma koti” ja “arkkitehtuuri” (ja tietty myös “suklaa” ja “herkut” haha!). Kummitädin paketista löytyi molemmat teemat ihanasti (ja tarpeellisesti!) yhteensitovat lahjat, Marimekon talo-kuvioinen keittiöpyyhe ja patakinnas + säilytyspussi.
Mutta on täällä tehty jotain muutakin kuin vain maattu sohvan nurkassa glögimuki kädessä ja syöty suklaata. Ihana auringonpaiste ja mukavat talviset kelit on ollut täällä jo viime viikonlopusta asti – ja pitäähän sitä nyt välillä käydä outoa valoilmiötä tsekkaamassa. Ihan sivuhuomautuksena siis, että marras- ja joulukuu ovat olleet Tukholmassa harmaimmat yli 120 vuoteen. Tätä on todella kaivattu!
Jouluterkut 16
Karkki on hikaroinut välillä oikein jumppaan ja kuntosalille asti, mutta me Peetun kanssa ollaan lähinnä tehty D-vitamiininkaappauskävelyitä aurinkoisessa talvi-ilmassa.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Joulupäivänä saatiin tänne oikein pakkasta, mikä on oikeastaan aika ihanaa, mutta vaikeuttaa aavistuksen parvekkeen käyttämistä jääkaappina. Toisaalta se on kyllä aika pieni hinta siitä, että on näin aivan käsittämättömän hillittömän kaunista! Ja tosiaan – meilläkin hiukan lunta!! On ihan mieletöntä, miten tuollainen aurinkoinen, muutaman pakkasasteen ilma on hyvää ja helppoa hengittää. Ihan kuin kaikki sisuskalutkin puhdistuisi viimeistä solua myöten ja saisi oman annoksensa D-vitamiinia!
Tänäänkin oli ihan ookoo hengittää, vaikka lähdettiinkin tsekkailemaan Sickla Köpkvarterin välipäiväalen tarjontaa. Tungos oli kyllä mielestäni aika laimea, vähän normilauantaita enemmän porukkaa liikkeellä, mutta muuten kaikki käyttäytyi tosi sivistyneesti, kukaan ei töninyt ja missään ei oikeastaan ollut mitään erityistä väenpaljoutta.
Toisin oli ilmeisesti eilen meidän vanhoilla kotihoodseilla Kista Galleriassa – kolme pyörtynyttä ja apuihin kutsutut ylimääräiset poliisit kuullostavat ihan rokkimeiningiltä!
Jouluterkut 18
Meidän ostoslistalla oli lähinnä:

  • yhdet myös hillitymmät juhlat kestävät joko nudet tai mustat avokkaat
  • yhdet (tai ehkä jopa kahdet) hillityt fiksut keskivertokorkoiset kengät messukäyttöön
  • pitkä iltapuku akateemisiin juhliin – ei liian “iso” tai avonainen
  • “greige” keskiverto ruskea/harmaa/laventeli/beige -luomiväri, jonka ansiosta voisi siirtyä arkisin käyttämään vain yhtä luomiväriä.

Mutta tsekkasimme toki kaikenlaista muutakin, mitä on tarjolla. Hoksasin mm. että JPG:n Lindexille suunnittelemaa tosi kivaa hametta roikkui tangossa vaikka kuinka paljon. Ehkä pitäisi käydä jossain toisessa Lindex-putiikissa tsekkaamassa, jos heiltä löytyisi muutakin kuin kokoa 34 tai 36. Peetu ihastui Sicklan Lindexillä aivan superhienoon ruutuhameeseen, mutta sen kanssa oli vähän sama juttu – kaikki 34 kokoa suuremmat hameet olivat loppuneet.
Jouluterkut 19
Joitakin löytöjä tuli tehtyä – kaikki tosin ei ollut ihan täysin ostoslistalta tai edes alessa… Hienoimmat ehkä kaikista oli Peetun uudet biker-henkiset melkein polvipituiset bootsit puoleen hintaan Scorettesta.
Toooodella raskaan shoppailupäivän päätteeksi tuli ihan sattumoisin nautittua ensimmäinen ei-jouluateria yli kolmeen päivään.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Ei ehkä ihan kaikkien konservatiivisimpien sääntöjen mukainen katkarapuleipä (tumma leipä vaalean sijaan, jotain heiniä eikä tilliä ja mikä toi tomaatti on?), mutta aivan hillittömän hyvää silti. Ja ihan mahtavan herkullisia käsin kuorittuja katkarapuja!
Ja jottei nyt ihan menisi pelkäksi pyjamahengauksen kehumiseksi koko postaus, niin saatiin sentään hetkeksi peffat ylös sohvasta eilen ja käytiin katsomassa Mockingjay osa 1. elokuvissa. Ja olipahan vaan taas ihan mahtavan hieno elokuva. Oikeasti. Ja koska olen lukenut kirjan, en oikein osaa sanoa, että millaisen elämyksen elokuva antaa ilman (kauan sitten) luetun kirjan antamaa taustatukea. Mutta me tykättiin kaikki tosi paljon ja oltiin jopa sitä mieltä, että leffa kantaa ihan itsekseen.

Old stuff