Dear Santa,
Olen ollut taas tänä vuonna yhtä tuhma kuin aina aikaisemminkin. Olen lykännyt hommia viimetippaan ja ärsyyntynyt työkaveriin, vaikka sydämen pitäisi aina olla täynnä rakkautta, valoa ja ymmärtämystä. En ole kierrättänyt viitseliäästi kaikkia talousjätteitäni ja kissoillekin on tullut kivahdeltua ihan turhan päiten.
Laitan nyt kuitenkin nämä joululahjatoiveeni tähän, jos vaikka se, että annan muille istumapaikkani tunnelbanassa (seisominen on kuulemma terveellistä, sanovat) laskettaisiin joksikin. Ja olen myös tsempannut tosi, tosi hyvin ruuanlaiton kanssa – take away -sapuskaan on tullut turvauduttua Peetun muutonkin jälkeen vain muutaman hassun kerran. No ei ainakaan useammin kuin viisi kertaa.
1. Peetu vei mennessään Uumajaan keittiömme yhden käytetyimmän laitteen: Soda Streamin. Tokihan se oli Peetun oma ja ihan ensimmäisestä palkasta omilla rahoillaan ostama, joten ei siinä mikään. Autottomalle kuplavesifanille hiilihapotuslaite olisi kyllä aivan must! Eihän niiden vissypullojen raahaamisessa ole mitään järkeä. Nyt Soda Streamista on näköjään tullut vielä sellaisia superkapeita versioita, jotka istahtaisivat keittiön työpöydälle varsin kivuttomasti.
2. En ole vieläkään saanut hankittua The Laukkua, vaikka olen siitä puhunut jo koko syksyn. Alunperin hankinnan piti ehdottomasti olla musta, mutta nyt olen melko varmasti muuttanut mieleni. Unelmien täyttymys olisi Mulberryn uusi versio Bayswater klassikosta: Bayswater Double Zip Tote.
3. Varsinkin nyt, kun aamiaisseuranani on yleensä aamun lehti ja kaksi karvakuonoa, olen taas palannut tapaani nauttia brunssiksi kääntyvää aamupalaa sängyssä loikoillen. Pikkuruinen yöpöytäni on välillä lastattu niin täyteen, että ei tarvita kuin huomaamaton kissan hännän heilautus ja kahvikatastrofi on valmis. Tukevasti peittokasan päälle asettuva tarjotin olisi loistava ratkaisu tähän teknisluontoiseen laiskotteluongelmaan.
4. Silloin, kun Karkki ja Peetu olivat pieniä, sain heiltä usein jouluna, synttäreillä ja äitienpäivänä lahjaksi erilaisia lahjakortteja. Niillä saatoin sitten lunastaa kaikenlaisia hemmotteluja. Karkki oli erikoistunut niskahierontaan ja aromaattisten kylpyjen järjestämiseen, Peetun lahjakorteilla sai useimmiten meikkausta, kampausta tai kynsien laittoa. Juuri nyt tuntuu, että voisin mielelläni haluta useammankin erilaisen hemmottelulahjakortin, jolla pääsisi ihaniin itse toteutettuihin kotihoitoihin!
5. Mason Jar -lasipurkeista onkin tullut jauhettua jo täällä blogissakin. Tiedän aivan mainiosti, että lasit, purkit tai mitkään astioihin viittaavat asiat ei todellakaan ole jotain, mitä välttämättä tarvitsisin. Silti vain olen sitä mieltä, että vaikka 6x paketti olisi tosi ihana. Niistä voisi sitten välipäivinä hörppiä kuumaa omenatotia sohvannurkassa pehmoiseen vilttiin kääriytyneenä ja töllätä hömppäfilmejä Netflixiltä.
6. Apropoo vilteistä puheenollen. Meillä on vain yksi kunnollinen, pehmoinen ja ihanan lämmin villahuopa ja usein sekin on kissalauman itselleen kaappaama. Entistä monimutkaisemmaksi laskutoimitus menee, kun koko perhe kokoontuu sohvalle. Niinpä tuntuu, että suorastaan todella kovasti tarvitsisin ihanan vedevihreän Lapuan Kankureitten villaviltin.
7. Mockingjay Part 1 leffateatterissa yhdessä Karkin ja Peetun kanssa. Kyllä, tämä on yksi niistä lahjoista, joiden saamisesta taidan pitää ihan itse huolen.
8. Ja sitten, siltä varalta jos Dear Santa sattuisi vaikka voittamaan lotossa: keittiöremontti olisi ihana! Ei mikään sellainen kohennellaan-vähän-kulmia -tyyppinen ulkomuodon ehostus – vaan ihan kunnollinen kaikki-sileäksi-ja-alusta-asti-uusiksi -tyyppinen total makeover! Kiitos!
Ja kissoille niitä pieniä kuution muotoisia eri värisiin hopeapapereihin käärittyjä kisunameja. Ne ei oikein tykkää muista.
Kiitos kauheesti jo etukäteen! Pian nähdään!
PoK,
Minttu
Kuvat: Gigantti, Stockmann x2, Mulberry, Americana, Wikipedia, Me Naiset ja keittiöremontti
