Silläkin uhalla, että joku rohkenee olla sitä mieltä, että Mintun ompeluhommien kanssa on vähän niin ja näin, paljastan lempparikaavani tuoreimmasta 1/2013 Burdasta. Kieltämättä sitä tulee suunniteltua aika oleellisesti paljon enemmän juttuja kuin mitä sitten lopulta syntyy valmista. Keskeneräisiäkin projekteja kasaantuu hyllyille, kun aikaoptimisti ehtii aloittaa jotain, mutta homman loppuunviemiseen ei tilaisuutta sitten ihan heti olekaan.
Ostelen silti säännöllisesti lempparikaavalehteäni Burdaa. Eihän sitä koskaan tiedä, mitä vastustamattoman hienoja kaavoja lehdestä löytyy!

Juttuhan on siis niin, että osaan (todennäköisesti edelleen…) kaavoittaa kaikkea perushameesta suureen hääpukuun ihan alusta asti itsekin. Jotenkin sitä vaan pääsee niin kovin paljon helpommalla, vähemmällä mittailulla ja etenkin hommaan ryhtymisen aloituskynnys on huomattavasti matalammalla, kun lähtökohtana on valmis kaava. Yleensä en malta olla muuttelematta kaavaa hiukan sieltä ja vähäsen täältä, mutta vain erikoistapauksissa enää nykyään piirtelen kaavoja ilman valmista pohjaa.
Juuri tästä syystä meinaa iskeä pienenpieni kärähdys aina, kun olen lehtikiskalla ja punnitsen, että olisko tämä nyt se Burda, jonka olisi syytä päätyä kaavalehtipinon jatkeeksi vai ei. Kaikissa numeroissa ei todellakaan ole sellaisia kaavoja, joita edes teoreettisesti haluaisin koskaan valmistaa vaatteeksi asti. Mutta kun ne kirotut lehdet on (ihan ymmärrettävistä syistä toki!) muovitettu – eikä kansikuvan perusteella voi todellakaan päätellä, mitä sisältä löytyy.
Tässä on päällimmäiset suosikkini tämän vuoden ensimmäisestä Burdasta, joka siis löytyy nykyään myös suomeksi ja on myynnissä reilut pari viikkoa tästä eteenpäin.

Hyvä perushameen/suoran hameen kaava on aina hyvä hankinta! Suosittelen piirtämään kunnolliselle kaavapaperille, joka on hiukan kestävämpää kuin tavallinen silkkipaperi – ja merkitsemään kaavaan omat muutokset. Burdassa tuo malli on toteutettu nahasta, mutta sama kaava käy ohjeita soveltaen myös tavalliselle kankaalle.

Tiedän aivan hyvin, että ompeluhommiin käytettävissä oleva aikani on hyvin minimaalinen ja siksi valitsen mielelläni nopeasti toteutettavissa olevia malleja. Edellisen kuvan toppi ja tämän kuvan tunika ovat tehty samalla kaavalla – vain eri pituisina. Tämän aion testata käytännössä as soon as possible. Varastoistani löytyy muutama silkkikangas, jotka olisivat parhaimmillaan juuri tuollaisena äärimmäisen simppelinä, valuvan oloisena toteutuksena.

En nyt ole aivan varma puhuuko tässä nyt sisäinen harakkani vai mitä, mutta tosi kivaltahan tuokin kaava näyttää. Vähän paksummasta napakasta jerseystä toteutettuna tuloksena olisi mukava lisä office-vaatetukseen.

Jos edelliset olivat tyyppiesimerkkejä nopeasti valmistuvista persuvaatteista, joita laiska ompelija ei jaksa kaavottaa itse, on tämä ihana retrohenkinen mekko hiukan toista maata. Tai mekko sinänsä ei ole niin kummonen tai erityisesti tavallista kotelomekkoa mutkikkaampi toteutettava, mutta tuo irroitettava, helmin koristeltu, pääntiekaarroke hiukan kiinnostaa. Projektiosastolle menee, mutta onhan se hyvä, että sielläkin aina jotain uutta pyörii.
Tämän lisäksi tammikuun Burdasta löytyy kivan näköinen villakangastakin kaava ja parikin muuta ihan ookoo mekon kaavaa. Eli jos olet kuin minä, että hankit vain joitakin kaavalehtiä vuodessa ja toivot, että juuri niistä löytyisi sopivassa suhteessa käyttökelpoista peruskauraa ja kivan näköisiä inspiraatiojuttuja (eikä niinkään niitä, ylityöstettyjä saksalaishärpäkkeitä…), tässä on tosi hyvä numero, jonka hankkimisesta ainakin itse olen tosi tyytyväinen!