Sain eilen mahtavia uutisia! Erittäin hyvä ystäväni väittelee tohtoriksi tammikuun puolivälissä!! Ainoa miinuspuoli asiassa on se, että päivämäärä on tismaleen sama kuin Indiedaysin 1 v. synttäreitten – mutta jotenkin tällaisilla tapahtumilla on taipumus kasaantua aina samoille päiville. Valinta on tottakai päivänselvä ja karonkkakelpoisen mekon metsästys on jo alkanut. Jos ei nyt ihan konkreettisesti, niin ainakin ajatuksen tasolla. Aivan mielettömän mahtavaa, että kerrankin on hyvä syy pukeutua oikeasti pitkään pukuun.
Ihan ensimmäinen ja spontaani mielikuva oli, että en haluaisi pukeutua klassisentylsään mustaan, enkä tangokuningattarien suosimiin sateenkaaren väreihin enkä etenkään “olen niin kovin kovin juhlava” -fiilistä kirkuvaan pitsiin…. Jostain käsittämättömästä syystä sain päähäni, että mekon pitäisi olla kuviollinen. Inspiraatiosurffailu ei oikein vakuuttanut päähänpiston järjellisyydestä. Kaunis kuviollinen juhlamekko taitaa olla ihan mahdoton yhtälö. Vaihtoehtoisia lookeja on silti useita:
“Rantamekko/saronki -look á la Jessica Biel”
“Isoäidin olohuoneenverhot -look á la Eva Mendes”
“Joululahjayöpaita -look á la Diane von Furstenberg”
“Mad Max 2 goes gala -look á la Kristen Wiig”
Ihan kokonaan en ole kuitenkaan luovuttanut.
Michael Korsin hillitynkuviollinen juhlamekko on hyvin lähellä täydellisyyttä. Kepeämpi ja vähemmän pömpöösi kuin satiininhohtoiset “suuret” iltapuvut. Tykkään myös kovasti miehustan leikkauksesta. Veikkaisin, että tuo on selän paljaaksi jättävä halterneck. Sensuelli ja seksy olematta kuitenkaan lainkaan tyrkky… Eli just sopiva akateemisiin juhlallisuuksiin!
Metsästys on siis alkanut ja vinkkejä hyvistä kohteista otetaan riemulla vastaan. Tammikuun puoliväli on pikemmin kuin pian ja puolet ajasta tulee vietettyä bikineissä, mielessä ihan muut asiat kuin pitkät juhlapuvut. Voipi olla, että tässä tulee vielä kiirus. Sen verran ajattelin kuitenkin olla realisti, että en edes suunnittele ompelevani itse “unelmieni mekkoa”. 🙂
