Kävin tsekkaamassa Vagabondin ensin kevään mallistoja. Olen kyllä ehkä enemmän “Bronx-tyttö” -eli tykkään extrememmistä mittasuhteista, korkeammista koroista ja ärtsymmästä designista kuin mitä järkevän ja käytännöllisen oloinen Vagabond tarjoaa. Silti varastoistani löytyy enemmän Vagabondia kuin Bronxia ja kyllähän keväällekin on tarjolla monia malleja, jotka järkevyytensä lisäksi ovat ilo silmälle.
Harmaan eri sävyjä yhdistelevät kiila-peep-toe-nilkkurit on käsitelty hauskan eläväpintaiseksi. Nahassa on hiukan nupukkimainen tuntu, mutta jo silmällä näkee, että se on vähemmän herkkä käytössä. Nappanahkaisesta kanttauksesta ja kivasta isosta soljesta (aatella, että kaiken kookkaan ei tarvitse olla rouheaa…) isot plussat!
Seuralaiseni ihastui ikihyviksi näihin mehevän oransseihin herkkuihin. Ja täytyy kyllä sanoa, että yhdistettynä hänen luumunpunaisiin sukkiksiin näky oli kieltämättä makea! Itse diggailen uudenlaista koronmuotoa, joka onnistuu olemaan samalla kertaa vagabondmaisen järkeväntukeva ja kuitenkin siro ja muotoiltu. Jotenkin voisin helposti kuvitella nämä hiukan pin up -tyyliseen pukeutumiseen…
Luunvalkoiset sandaalit olisivat muuten varsin tylsät – pikkusen korkeat, muttei sit kuitenkaan, pikkuisen sirot, mut kumminkin järkevät lestiltään – mutta nilkkaan kaksinkertaisin soljin kiinnitettävät pannat ovat kiistatta täynnä asennetta.
Vagabond on flirttaillut hippiromantiikan kanssa jo muutamissa edellisissä kesämallistoissaan. Oikeastaan näistä kevyesti western-hippi -henkisistä puukkareista ei ole muuta sanottavaa kuin että en tiedä tulenko koskaan niitä hankkimaan, mutta jos ne löytyisivät kenkähyllystäni käyttäisin ne takuuvarmasti puhki.
Sirot perusnilkkurit – miksi ne päätyivät tänne blogiin? Perusteluja on muutamakin: a) kengän mittasuhteet on täydellinen esimerkki nilkkuri”varren” pituudesta, joka on erittäin pukeva, vaikka omat sääret ei muistuttaisikaan 13 vuotiaan kasvupyrähdyksen jälkeisiä mittoja, b) kengän kärjen malli – kauniisti, pyöreästi kapeneva ketunnenä-muoto c) väri + materiaali – mokka ja sähkönsininen.
Mitäs tykkäsitte Vagabondin uutuuksista?
