Semihyvä treeniviikko takana. En sit tohtinut lähteä lenkille kiusaamaan selkääni, kun viimeviikon postaukseen tullut kommentti vahvisti sen, mitä oon intuitiivisesti ajatellutkin. Eli ei ole kovin hyvä merkki, jos jalka puutuu juostessa. Ongelmani on kai ollut vähän se sellainen perussuomalainen asenne, että kyllä se sillä lähtee, millä on tullutkin… Ja että terveyskeskuksen omalääkärini ei ole mikään urheilulääkäri. Hänen silmissään olen varmasti tosi aktiivinen ja hyvin treenattu, jolloin tee sitä, mikä tuntuu hyvältä, on ihan järkevä ohje. En nyt tietenkään vieläkään saanut varattua aikaa fysiotreapiaan, mutta henkisesti olen ottanut jo ison askelen siihen suuntaan. 🙂
TREENIT VKO 15
Maanantai, SATS BodyPump 55 min
- Maanantaina olikin pyhäpäivä ja aika vähän mitään ohjattuja tunteja tarjolla. No, pumppi on aina hyödyllisen oloista – ja täytyy kyllä tunnustaa, että just jotain tuollaista punttirääkkiä kaipasin kipeästi pääsiäisen herkuttelujen ja löllöilyjen jälkeen. Hassua vaan edelleenkin, että pulssi ei nouse tunnilla juuri mihinkään. Korkein lukema taisi olla 125, mikä on mun skaalassani kyllä tosi alhainen. Silti en tuntenut, että olisin mitenkään “säästellyt” treenissä.
Tiistai, SATS Energy 55 min, powerwalking 20 min
- Tiistaina olin yhä vapaalla ja mentiin aamupäiväjumppaan yhdessä Karkin ja Peetun kanssa. Onnistuttiin katsomaan Peetun kanssa bussiaikatauluja tosi hassusti (molemmat!)! ja oltiin puoli tuntia liian aikaisin – eli noin 45 min ennen tunnin alkua jo salilla. Vedettiin ihan kivat powerwalkit lämmittelyksi juoksumatolla. Pulssi oli siinä 118 ja 124 välillä koko tuon 20 minuuttia. Ihan hyvät verryttelyt siis. Karkki oli puolestaan laskenut aikataulut toiseen suuntaan väärin – ja päätellen siitä, miten punaposkisena hän lopulta päätyi salille, oli sielläkin vedetty aikamoiset powerwalkit… 🙂
Sunnuntai, Body Pump 55 min
- Täähän menee nyt ihan pumppaamiseksi, mutta hyvältä tuo sunnuntai-aamun tunti silti tuntui. Olisin ehkä kaivannut vähän aerobisempaa treeniä sunnuntaille, mutta tosiaan en uskaltanut lähteä lenkille ja silloin kun treenaan yksin, olen tosi laiska lähtemään muualle kuin tuohon meidän lähi-SATSiin. Sinne kun pääsee kävelemällä ja suihkuun voi sitten tulla kotiin.
Source: loseweight-safe.com via Minna on Pinterest
Nyt olen siis vakaasti päättänyt – ja myös henkisesti valmistautunut – siihen, että otan yhteyttä fysioterapeuttiin. Tuossa meidän lähellä on itseasiassa yksi, kuulemma hyvä, paikka, joka on erikoistunut “tavallisten ihmisten” urheiluvammoihin. Elikkä meidän, jotka emme ole mitään aktiivi/eliittiurheilijoita, mutta joiden ongelmat saattavat olla nimenomaan sidoksissa väärin tehtyyn liikuntaan ja kuntoutus tähtää siihen, että pääsee jälleen niinsanotusti baanalle. Mikään täkäläinen kela ei tuota korvaa, mutta kai sitä nyt voisi turhempaankin rahansa heittää… 🙂
6 Comments
Selkäjutut täytyy tutkia ettei tee mitään sopimatonta.
Kävely on hyvää samoin uinti ja talvella hiihto.
Puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä 🙂
Liikunta kaikkinensa ihan tosi hyvä juttu itsellä se jäi kyllä tuonne kävelylenkkien puolelle n. 10 km matkoja.
Onko selkääsi mitenkään kuvannettu milloinkaan ?
Joo, kävin magneettiröntgenissä pari vuotta sitten ja siinä havaittiin välilevypullistuma. Tk-lääkäri oli sitä mieltä, että kyllä se siitä rauhallisella jumpalla tokenee… No, mitään ei ole tapahtunut ja nyt alkaa mennä hermo ikuiseen särkyyn…
Sain kummallisia tuntemuksia toiseen pakaraan. TK.ssa laakari pyysi minua nousemaan varpailleni.. hmmm ja sanoi koska pystyt seisomaan ei sinulla ole mitaan. Siispa mina vain “kuvittelin”. Raskauden aikana paino ja asento muuttui pikkuhiljaa. Mutta n. kuukausi synnytyksen jalkeen, onneksi olin hyvin lahella kotia, vaunuihin nojaten paasin kotiin.. tuskainen tarina jatkui, mutta tulos erikoislaakarin jalkeen (han tunsi vian sormillaan !!!) maarasi ENMG:n ja nyt minulla on pysyvat hermoratavauriot toisessa jalassa.
Ja se nikamasiirtyma,josta kaikki johtui on synnynnainen. Mita tasta opimme.. MIHIN TAPANSA VIKAAN ETSI ERIKOISTUNUT LAAKARI.. no flunssaan voi hakea laakkeet tk.sta ;-/
Auts – kuullostaa hurjalle! Itselleni on kyllä tosi hankala seistä varpailla ja varsinkin tuo oikea jalka (joka siis puutuu juostessa) ei oikein tottele… Joo, ei muutakuin erikoistuneen lääkärin juttusille tästä pitäis päästä. Vähän kyllä hirvittää, kun olen näin kauan yrittänyt hoitaa vaivaa kotikonstein. Tiedä vaikka olisin aiheuttanut vaan enemmän harmia…
.. Pyydan, mene ihmeessa laakariin joka on erikoistunut selkasairauksiin.
Kuullostaa niin tutulta, piti pitaa tukiliiveja toissa, tilanne paheni kun toisenpuolen selkalihakset tilttasi..vas. jalka oli kuin halvaantunut ei se toiminut kuin olisi pitanyt mutta hermo korjaantuu pikkuhiljaa jos saa hyvat ohjeet eika jaa odottamaan, kavin toissa kipulakkeilla. Kavin traktiohoidossa jossa selkaa “venytettiin” pistettiin tarraremmeilla poytaan kiinni, ja itse sain vetaa kahvasta kun tunsin mika veto oli sopiva. Hoito ei ole kivulias.
Leikkaushoidon olisin saanut joka olisi ollut luudutus. Ihana laakarini kuitenkin suositteli ettei leikattaisi koska viereiset nikamat joutuvat kovemmalle koetukselle ja voi joutua ojasta allikkoon. Selka- ja vatsalihakset kuntoon kun kipu on hellittanyt ja paino ei saa nousta.En mennyt leikkaukseen ja olen tottunut tekemaan liikkeet ja ym.t jutut omalla tavallani, ja osaan varoa.
Synnytys oli helppo nakki tahan kipuun verrattuna.
Mina vain uskoin tk.n laakarin sanaan ja odotin LIIAN kauan.
SIIS TOIMI NYT !!! TSEMPPIA !!!
Joo… Ei tosiaan pitäisi enää odottaa yhtään! Leikkaukseen en itsekään todellakaan haluaisi. Vielä nyt kai on toivoa, että tämän “rakkineen” saisi kuntoon kuntoutuksella. Kiitos tsempistä! Soitan ja varaan ajan vielä tänään… 🙂