Aina silloin tällöin kuulee juttuja siitä, kuinka suuret vaatevalmistajat polkevat ihmisoikeuksia, kun tuottavat halvalla muotituotteitaan kehitysmaissa. Ompelijat ja muut työntekijät saavat painaa ympäripyöreää päivää ilman lomia tai edes tarpeellisia pausseja epäinhimillisissä oloissa olemattomalla palkalla. Lapsityövoiman käyttö on väitteiden mukaan yleistä. Olettamuksien esittäjän mukaan mm. H&M:n ei olisi mahdollista myydä vaatteitaan niin halvalla, jos ne tuotettaisiin ns. reilulla meinigillä.
Kuva: Pikkupoikia töissä bangladeshilaisessa tekstiilivärjäämössä
Minttu on ollut aina vähän herkkänahkainen tunnepitoisten yleistyksien suhteen, vaikka tietenkään ei ole mitään syytä olla ylenpalttisen sinisilmäinenkään isojen yritysten etiikan suhteen. Ihan noin normaalilla bisnesjärjellä ajateltuna kuitenkin monilla yrityksillä on niin paljon menetettävää, että he eivät yksinkertaisesti voi käyttäytyä miten sikamaisesti hyvänsä. Etenkään sen skandaalin jälkeen, joka seurasi, kun lapsityövoiman käyttö Niken tossutehtailla paljastettiin. Mutta sehän oli jo joskus aikaisin 90-luvulla.
Nyt on kuitenkin erittäin asiallinen ruotsalainen kuluttajalehti Råd&Rön tehnyt tutkimuksen joistakin, pääasiassa ruotsalaisista vaateketjuista. Listan mustimpaan päähän joutuvat – hiukan yllättäen – Benetton ja Lindex, hännänhuippuna Esprit! Parhaiten tutkituista 11 ketjusta pärjäsi H&M ja kärkipäähän sijoittuivat myös Mango, Zara ja Vero Moda. H&M sai Råd&Rönin tutkimuksessa 73 pistettä 100 maksimipisteestä, kun taas Esprit onnistui kasaamaan vain vaivaiset 4 pistettä!
Mintun ostoskäyttäytymiseen tutkimuksen tulokset vaikuttavat ihan varmasti. Benettonin vaatteita en ole juuri hankkinut ja Lindexkin oli suosikki silloin joskus, kun meidän tytöt olivat pieniä, mutta Esprit on ollut suosikki aina silloin, kun on pitänyt hankkia jotain siistiä työvaatetta suht edulliseen hintaan. Mutta ei ole enää!
Lue lisää: Klädkedjor, granskning
Olisi kiva kuulla muidenkin mielipiteitä. Vaikuttaako tällaiset, suhteellisen luotettavat tutkimukset omaan ostokäyttäytymiseesi?
13 Comments
Nyt voi siis hyvällä omalla tunnolla shopata hennesillä! Ja thank god myös mangossa ja zarassa 😀 Kyllähän nuo asiat mietityttää melko useinkin. Kauhistutti tieto siitä, että topshop käyttää halpatyövoimaa.. varmasti tulee jatkossa vaikuttamaan ostoskäyttäytymiseeni. Toisaalta en tiedä miten pitäisi suhtautua, kun ei kuitenkaan aina tietojen luotettavuudesta ole varmuutta. Mutta mielelläni sorsin niitä törkimyksiä, jotka lapsia ja alipalkkausta hyödyntävät!
Vissisti vaikuttaa, kiitos tiedonvälityksestä! Täytynee unohtaa Lindex-klubilaisen alennuslipukkeet ja suunnata henkkamaukkaan lastenvaate- ja satunnaisemmille omavaateostoksille.
No joo, minä en vintage-herätykseni jälkeen pahemmin ole suurten vaateketjujen kassoja kartuttanut. Havahtuminen tapahtui kun tajusin, että en voi samalla tavalla kierrättää vaatteitani mahdolliselle tyttärelleni kuten äitini minulle. En millään jaksa uskoa, että minkään käyttövaateketjun tuote kestää samalla tavalla kulutusta ja käyttöä kuin äitini 60- ja 70-luvuilla pitämät tuotteet, jotka muuten eivät olleet mitään uniikkeja luomuksia, vaan tavallista käyttömuotia kuten postauksessasi listattujen puljujen vaatteet.
Mielestäni on hyvä, että valmisvaatteisiin liittyvistä eettisistä puolista keskustellaan asiallisesti. Pitäisin kuitenkin mielessä, että monien tutkimusten taustalla on mitä erilaisimpia intressejä, jotka osaltaan vaikuttavat tutkimustuloksiin. Ja vaikka jokin valmisvaateketju pärjäisikin jossakin tutkimuksessa paremmin kuin joku toinen, ei se silti tarkoita, etteikö kyseisen lafkan toiminnassa olisi epäkohtia.
Voisi vaikuttaa enemmänkin kyllä tietysti, en tosin koskaan osta benettonia enkä lindexiä(sattuneesta syystä) vaan yleensä kiikutan rahojani H&M:lle. Olisi hyvä jos tästä olisi keskustelua enemmänkin, kiva ku otit tutkimuksen ja jutun esille.
Suomessa ainakin taitaa nyt olla tulossa Reilun Kaupan Puuvillasta vaatteita, ainakin Nansolle. Toivottavasti jotain myös miehille…
Oho! No kyllä alkoi heti mietityttää. Tästä lähtien kierrän Lindexin ja Benettonin kaukaa enkä koske Espritin vaatteisiin! En ehkä ihan noin kirjaimellisesti… mutta ainakin melkein. Voisi luulla, että benettonillakin niin kalliina liikkeenä olisi varaa kunnon ompelijoihin. Onneksi henkkamaukka ei ole niin paha! 😀
Aika outoa, sillä itse olen ainakin omien kokemuksieni perusteella vakuuttunut Benettonin ja Espritin vaatteiden olevan laadukkaita, toisin kuin hennesin. Ja eikös halpatyövoima ja huono laatu lähes aina kulje käsikädessä…?
Periaatteessa haluaisin, että tuollaiset jutut vaikuttaisivat mun ostokäyttäytymiseen. Nyt sattuu vain olemaan niin, että Espritin housut ovat parhaiten mulle sopivat ja hyvin housujen löytäminen on omalla kohdallani lottovoitto. Tuskin siis alan tekemään elämästäni vaikeampaa kuin se on kiertämällä Espritin tangot kaukaa vaan ostan silloin kun löydän sopivaa.
Ja antille: Nansolla on jo kesällä tullut kauppoihin Reilun kaupan puuvillasta valmistettu mallisto, jossa on tietääkseni vain naisten vaatteita.
Kiitos tästä postauksesta! Onneksi olen aina kiertänyt Benettonin kaukaa, vaatteet kun ovat menettäneet heti muotonsa ja kulahtaneet (+ huonosta perustrikoopaidasta ei kannata maksaa 20€). Espritin vaatteista tykkään vain neuleista, tosin koko merkin vaatteet ovat hinta-laatusuhteeltaan törkeän kalliita.
Yay H&M.
Salla: Onhan se hyvä, että tuollaisia tutkimuksia tehdään – ja helpotus oli suuri, kun h&m selvisi suht hyvin… Sieltä tulee kuitenkin hankittua yhtä sun toista.
Tuike: Toivotaan, että riittävän monet kuluttajat äänestävät lompakollaan niin, että Lindex siistii tapansa ja päästään taas alennuslipukkeita hyödyntämään!
Sanna: Vintage ja 2nd hand onkin kyllä kuluttamisen tavoista vihreimpiä! Itsellänikin on käytössä äitini 70-luvun nahkatakkeja ja muita vetimiä – ja hyvin ovat kestäneet!
Antti: Olen samaa mieltä, että asiallista keskustelua on hyvä käydä ja jos asiakkaat kaikkoavat parantavat yritykset aivan varmasti tapojaan! On tosi mainiota, että sellaisetkin yritykset kuin Nanso ottavat valikoimaansa reilun kaupan tuotteita. Näin tietoisuus leviää todennäköisesti laajemmalle kuin jos vain erikoiskaupat myisivät näitä tuotteita.
Sara: Hinta ei tosiaankaan näytä olevan sen tae, että tuote tuotettaisiin reilusti. Halvalla tuotetusta ja kalliilla myydystä jää vain enemmän yrityksen omaan taskuun…
Anonymous: Näin minäkin aikaisemmin ajattelin, mutta näköjään myös kalliimmalla myyvät osaavat käyttää heikompia hyväkseen.
Tiinamaria: no kukaanhan meistä ei ole täydellinen – eikä ne “hyvätkään” yritykset varmasti mitään pulmusia ole. Mutta jos kaikki tekevät pieniä päätöksiä ja tietoisuus kasvaa, varmasti myös yritykset oppivat ottamaan enemmän vastuuta.
Kara: Yes – H&M rules! ;-D
Suurin osa niin halvat kuin keskikalliit ketjut teettävät vaatteensa idässä tai ostavat kankaansa sieltä. Joten millaisissa oloissa vaatteet tehdään on hieman vaikea tutkia? Hennes on joutunut puhdistamaan imagoansa parin vuoden sisäisen lapsityövoimanjupakan takia ja hyvä onkin jos oikeasti he ovat saaneet asiansa hoidettua.
Itse en jaksa miettiä vaateketjujen etiikasta,koska en tiedä varmuudella onko vaate tehty millaisissa oloissa (oli sitten viiden euron toppi kuin viidenkymmenen euron toppi). Itse satsaan vaatteen kankaaseen ja ompeluun. Siitä tunnistaa onko vaate ostamisen arvoinen.
Aika köykäisillä perusteilla kuluttajat näköjään määrittelevät suosikkiliikkeensä eettisyyden! Nyt kun yksi tutkimus puolustaa Henkkaa niin täytyyhän sen siis olla eettinen ja ihana. Mutta kuinka monta sellaista tutkimusta voidaakaan löytää, jotka todistavat H&M:n liiketoiminnan epäeettisyyden? Se, että yksi tutkimus todistaa näitä vastaan, on todiste vain siitä, että samoja asioita tutkimalla saadaan varsin erilaisia tuloksia, tutkimuksen teettäjän intresseistä riippuen. Kuinka helppoa onkaan kulkea laput silmillä ja sanoa, että “eihän niillä nyt olisi varaa käyttää lapsityövoimaa”.. Mutta jos ihan sitä maalaisjärkeä käyttää, niin kuinka paljon siitä kympin paidasta todellisuudessä jää käteen sen tekijälle? Kuinka järkyttävän pieni murto-osa, kun kuljetuskustannusten ym. jälkeen ylikansallinen yritys vie suurimman siivun päältä? Yllätyn, jos tuo summa on muutamaa senttiä suurempi.
“Eikö ole parempi, että se köyhä saa rahaa edes jostain?” on seuraava peruste. Ei se ole, jos päivät ovat epäinhimillisen pitkiä, että ihminen saa välttämättömän määrän rahaa kokoon. Eikä silloin, kun työympäristö on oikeasti niin sairas, mitä se usein on. Tanskalainen dokumentti esitti jokin aika sitten (keväällä muistaakseni) kuvia intialaiselta halpavaatteita tuottavalta tehtaalta. Värjäyskemikaalit tuhosivat paitsi työntekijöiden terveyden, myös paikallisten maanviljelijöiden ja kalastajien elinkeinot. Ja kaikki vain siksi, ettei jättiyritykillä ole muka varaa siihen, että alihankkijatehtailla huolehdittaisiin myrkkyjen käsittelystä.
Eikö eettisyyttä ole myös se, että käytämme rahamme vaatteisiin, jotka oikeasti kestävät enemmän kuin kahden viikon käytön? Eikö se ole oikein ihmisiä ja luontoa kohtaan, että materiaalia ei tuhlata kertakäyttöisiin vaatteisiin.
Anteeksi tämä paatos, mutta ärsyttää vain tämä, kuinka länsimaissa voidaan näköjään ihan hyvällä omallatunnolla sulkea silmät tältä kaikelta. En väitä, että tuo yllä mainittu olisi totuus joka paikassa, mutta ihmiset ovat liian itsekkäitä, jotta voitaisiin oikeasti odottaa, että kaikki on hyvin jokaisella tehtaalla. Tai edes murto-osalla niistä.
Pidän todella paljon tästä blogistasi, Minttu, mutta nyt vain täytyy sanoa ääneen vähän toisenlainen mielipide.
Jokunen vuosi sitten käyty tämä keskustelu jo, mutta rupesin etsimään tietoa vaatteiden eettisyydestä, koska on ollut paljon tehdasromahduksia nyt lähiaikoina. Bangladesh ja nyt Kambodzan kenkätehdas.
Haluaisin vain kommentoida tuohon tutkimukseen, jossa esim H&M pärjäsi hyvin, että tutkimushan oli siis tehty niin, että vaatevalmistajat itse vastaavat heille esitettyihin kysymyksiin kirjallisesti eikä kukaan koskaan käynyt oikeasti tarkistamasa tehtaiden oloja. Eli jokainen on voinut vastata aivan mitä lystää, eikä tietojen oikeellisuutta ole pystytty tarkastamaan. En siis näillä perustein luottaisi yhdenn tutkimuksen lopputulokseen.
Mutta hyvä, että vaatevalmistukselliset asiat ovat taas nousseet kerralla uutisiin. Toivottavasti asioihin saadaan parannus ja kuluttajat alkavat ottamaan asioista selvää ja vaikuttavat asioihin omalla toiminnallaan.
Tosiaan tämä juttu on kirjoitettu jo viitisen vuotta sitten. Nyt tällä hetkellä on sekä tietoni että kriittisyyteni kohonnut aikalailla… Pitäisikin kirjoittaa uudestaan samasta aiheesta.